salarakas

Olen salarakas.



Mies syöttää kotona kaunisteltua puolitotuutta. Vaimo hoitaa kiukuttelevat pienet lapset, kun mies nauttii elämästään ja seksistä kanssani. Minä saan siis pitää kaikki ne hyvät hetket. Mukavat työreissut ja järjestellyt extrareissut ja -tapaamiset.



Tuo toisen aviomies jaksaa hokea, miten tärkeä ihminen olen hänelle. Hän tarjoaa kalliita ravintolaillallisia hienoissa paikoissa. Drinkkejä yökerhoissa. Maksaa hotellihuoneet, mökkivuokrat, matkat ja yhteiset harrastukset. Kantaa kivoja lahjoja ja hemmottelee. Yhdessä pelataan sulkapalloa, urheillaan, käydään oluella, pelaamassa biljardia, taidenäyttelyissä, vaelluksilla... ja nautitaan toisistamme kyltymättöminä.



Saan halutessani jopa viettää aikaa heidän lapsiensa kanssa, leikkiä leikkipuistossa, käydä museoissa, shoppailemassa, mäkkärissä tms. Minun ei tarvitse nyhjöttää pitkiä yksinäisiä iltoja itkuisten lasten kanssa, vaan lapset ovat ”lainassa”, toisinaan silloin kuin mieskin. Hyväntuulisina.



Voimme rakastella heidän vuoteessaan, eikä minun tarvitse pestä lakanapyykkiä. Miehen vaimo hoitaa kaiken arjen pyörittämisen. Minä voin vain niin sanotusti kuoria kermat päältä.



Koska vaimo ei edes huomannut, vaikka yhtäkkiä mies olikin se innokkain pikkujouluihin ja reissuihin lähtijä, takaisin tullessa kynnenjäljet selässä, hierontaöljyn ja toisen naisen tuoksu vaatteissa... Siksi en koe edes syyllisyyttä.



Tiedän kyllä, etten ole mikään ensimmäinen suhde hänelle. Hän on sen rehellisesti kertonut. Työreissuilla on kertomansa mukaan tapahtunut yhtä sun toista saunanlauteilla, porealtaassa ja ”avustamista” remonttihommissa, parhaan kaverin vaimo... Mies kai osin katuu elämätöntä elämäänsä ja yrittää nyt käydä sitä uudelleen?



Parasta suhteessa on ehkä seksin lisäksi ollutkin nähdä toisen kasvu lytätystä ihmisestä aivan uusiin mittoihin. Olen saanut etuoikeuden puhaltaa toisen kytevä hiilos liekkeihin. Palauttanut pilkkeen silmäkulmaan. Saanut nähdä, miten toinen alkaa elää, kokea ja tuntea! Mies, joka on kotona vailla rakkautta, läheisyyttä, seksiä ja elää epäkunnioittavasti kohdeltuna, saa elää minun kanssani ”kuninkaana”! Ja ennen kaikkea himottuna ja haluttuna. Kaikki tuo saa miehen todella kuumaksi.



Haluanko tuollaisen miehen vakikumppanikseni? No en. Nämä varastetut hetket ovat mahtavia, mutta aviomiesainesta moisesta miehestä ei ole. Tapa, jolla mies on mm. jakanut kaikki vaimonsa henkilökohtaiset asiat minulle, on oikeastaan aika brutaali ja oksettava. Aviomies ei arvosta vaimossaan ainuttakaan ominaisuutta, vaan ivaa poikkeuksetta tämän fyysistä olemusta ja ongelmia sekä osaamattomuutta erinäisissä asioissa.



Miksi minä sitten jatkan näin salarakkaana, vaikka miehen käytös ei minua viehätäkään – no ihan puhtaasti meidän välisen suunnattoman fyysisen vetovoiman takia. Tavatessamme useita kertoja päivässä toistuvien rakastelu hetkien takia. Ja saan ne vielä ilman ikäviä velvoitteita! Vain hauskoja hetkiä ja nautintoja.



Miten voikaan toinen niin täyttää kaikki, mitä ikinä olen seksiltä toivonutkaan. Ihan kuin palapeli olisi saanut sen seuraavan palasensa. Salarakkaani täyttää minut myös kirjaimellisesti enemmän kuin kukaan koskaan. Ja minä hänen fantasiansa ja toiveensa.



Voi hyvinkin olla, että osa nautintoa tulee juuri siitä, että suhde ei ole ns. luvallinen.