Jos 1280 €/kk on "ihan käypä palkka" naisaloilla, mun kannattaa olla työtön!

Yhteiskunta maksaa liikaa toimettomana kotona makaamisesta ettei ihmisten yksinkertaisesti kannate töitä tehdä.

Et kai sinä kouluttamaton ole?

Nyt tulee vastuuttaa työnantajia.

olla se normaalimpi vaihtoehto, vallankin jos lapset jo isompia.

Et kai sinä kouluttamaton ole?

Mä olen ihan pöyristynyt.

-ap

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen, kun meilläpäin

tarjolla olisi vaan tuollaisia naisalapaikkoja, ja jos odotettavissa on tuollainen palkka, ei olisi mitään järkeä mennä töihin!

Mies tienaa sen verran, että lapsen hoitomaksu olisi jo täydet n. 250 €/kk, lisäksi esimerkiksi minulle tarjottu työpaikka on miltei tunnin ajomatkan päässä joten bensakuluihin menisi n. 200 €/kk (plus auton ylläpidosta koituvat kulut) ja kun lasketaan palkasta vielä verot pois noiden työssäkäynnistä aiheutuvien kulujen lisäksi, jää käteen suunnilleen sama summa mikä jäisi työttömänä ollessa.

Näinkö tämä oikeasti voi mennä?

Palkasta tosin karttuu eläkettä ihan eri tavalla kuin etuuksista. Taidat tosin olla sen verran nuori, että eläke kuulostaa kaukaiselta.

Itse kyllä ottaisin tuollaisen työn vastaan. Työllisenä on paljon helpompi hakea uusia työpaikkoja kuin työttömän. Palkkakin varmasti paranee vuosien myötä mm. ikälisien ansiosta.

saat kuukaudessa

Onhan asia niin, että lähtökohtaiseisti jokainen maksaa kulunsa itse, onhan? Jos perheen asumiskustannukset ovat toista tuhatta euroa kuukaudessa, ja lisäksi pitää tietenkin maksaa ruoka, vaatteet ja pääosa työmatkoista, eikö...?



Eikö palkkatason pitäisi kattaa nuo kulut? Eikö? Olisiko mitenkään mahdollista, että tässä yhteiskunnassa, jossa varallisuutta olisi keskimäärin ihan riittävästi, kohtuullisesta työstä maksettaisiin kohtuullinen palkka, jolla voi ylläpitää kohtuullista elintasoa?



Ei vika ole tukien liiallisissa määrissä. Päin vastoin, maksan ilolla veroja, joilla maksetaan sellaiset työttömyyskorvaukset, joilla pärjää edes auttavasti. Jos yhteiskunnassa heikoimmilla olevia aletaan kovasti kyykyttää, se kerää vuosien mittaan katkeruutta. Ja se katkeruus on kostautunut ennenkin, sopiva aatekin saattaa olla jo nousussa. Sen jälkeen kun vähäosaisimmat lähtevät turvallisuutensa uhalla liikkeelle, harvempaa enää kiinnostaa, maksettiinko heille palkkaa tonni kuussa vai tukaisia 1100 euroa. Jos jotakuta kovin pännii hyvinvointi ja tasa-arvo, Venäjä on lähellä ja Yhdysvaltoihin pääsee - kuka pääsee - melko vikkelästi Airbussilla.



Viime kädessä käännän asian toisin päin: mitä niin ihmeellisen hyvää hyvätuloiset marmattajat tekevät tässä yhteiskunnassa, että katsovat oikeudekseen alentaa ja halventaa niitä, jotka jo on potkittu yhteiskunnan laitamille.

Onhan asia niin, että lähtökohtaiseisti jokainen maksaa kulunsa itse, onhan? Jos perheen asumiskustannukset ovat toista tuhatta euroa kuukaudessa, ja lisäksi pitää tietenkin maksaa ruoka, vaatteet ja pääosa työmatkoista, eikö...?

Eikö palkkatason pitäisi kattaa nuo kulut? Eikö? Olisiko mitenkään mahdollista, että tässä yhteiskunnassa, jossa varallisuutta olisi keskimäärin ihan riittävästi, kohtuullisesta työstä maksettaisiin kohtuullinen palkka, jolla voi ylläpitää kohtuullista elintasoa?

Tuo sana "kohtuullinen" kun voi tarkoittaa mitä vaan. Uusi iso omakotitalo vai pieni 70-luvun kerrostaloasunto? Farmari Volvo vai ei autoa lainkaan? Lapsille Tickettiä vai H&M:n perushaalari? Lomalle Thaimaahan vai mummolaan? Väitän, että nykypäivänä ihmisiltä on elintasoajattelu lähtenyt niin lapasesta kuin olla ja voi. Oletetaan, että jokaisella työssäkäyvällä tulisi olla mahdollisuus noihin ensiksi mainittuihin. Valitettavasti niin ei ole, ellei ota hirmuista määrää lainaa.

En sano, että ap:n mainitsema kk-palkka olisi mitenkään kohtuullinen tai oikein, mutta ei ole kohtuullisia useimpien lapsiperheiden elintasoajattelukaan.

Mä ainakin opiskelin 6 vuotta lainalla, tein loma-aikoina ja muulloinkin lisäksi töitä. Menin töihin pienellä alkupalkalla ja olen opiskellut työn ohessa lisää. Olen maksanut opintolainani takaisin ja maksanut koko ajan veroja.

En ole varakkaasta perheestä, päinvastoin, ison perheen kuopus. Kovasti töitä tekemällä olen kyllä onnistunut saamaan kohtuullisen työpaikan, ja töitä on riittänyt onneksi aina. Kaikenlaista työtä on tullut tehtyä tehdastyöstä siivoukseen ja sihteerintöihin, opettajana ollut ja nyt omalla alalla.

Olen siis parhaani mukaan tehnyt töitä, ollut erilaisissa luottamustoimissa, maksanut veroja, elänyt rikkeetöntä elämää ja kustantanut itse elämäni, olematta työttömänä koskaan.

Onko tämäkin sitten väärin?

Menisittekö itse tekemään paskaduunia niskalimassa jos siitä ei jäisi mitään käteen?

Kuka edes kehtaa maksaa noin vähän?

Itse muutama vuosi sitten olin samanlaisessa tilanteessa.

Olin kahden lapsen yh ja mietin todella kannattaako mun mennä töihin.

Lähin päivähoito oli kolmen kilsan päässä ja duuni ihan toisella suunnalla, oli pakko ostaa auto, sen lisäksi lakkasi tietysti asumistuki joten yli puolet palkasta meni vuokraan!

Pari vuotta tuota tein ja tuntui kyllä ihan idioottimaiselta.

Ensinnäkin olin ihan puhki, duuni oli tosi rankkaa, toiseksi en kerennyt/jaksanut lasten kanssa olla enää niin paljon, ja kotihommat jäi väkisinkin.

Annoin työnantajalle itsestäni kaiken enkä itse saanut yhtään enempää kuin ennen, päinvastoin hävisin!

Kannattaa melkein opiskella ensin lisää ja sitten vasta mennä töihin, mäkin kävin sitten iltaopiskeluna suorittamassa muutaman tutkinnon ja palkkakin nousi.

Saan tukia jo melkein 1500 kuussa.

ja en odota saavani työttömyyskorvauksella autoa, lomamatkoja, muotivaatteita, omakotitaloa jne..



Yritän pihistää kaikesta, että pystyn maksamaan vastikkeen, lainanlyhennyksen, sähkön, isot lääkekulut, ruuan, vakuutukset, tv-luvan ja nuorison opiskelukulut. Toivon pärjääväni omillani, ettei sossuun tarvisi mennä, se jää nähtäväksi.

Millainen työaika? Palkka kuulostaa kyllä todella huonolta.

mutta meillä ei tosiaankaan ole uusia autoja, ei merkkivaatteita eikä edes omakotitaloa, eikä ole edes suunnitelmissa.



Pienellä pärjätään, ja aiotaan vastaisuudessakin pärjätä, mutta tosiaan vähän mietityttää jos palkkataso on tuon verran, onko mitään järkeä alkaa kuskaamaan pienempää lasta miltei 10-tuntisia päiviä hoidossa, tekemään kokopäiväduunia, sen päivän päätteeksi vielä yrittää kunnialla pitää koti siistinä, keskittyä isomman läksyjen avustamiseen ja ulkoilla pienemmän kanssa ja ehkä pitää omastakin terveydestä huolta.



-ap

yksinhuoltajana ei kannattaisi

meillä mies saa käteen 1330 euroa.

voi tulla ikävänä yllätyksenä, että kotihoidontuen vaihtuessa työmarkkinatukeen/peruspäivärahaa voit joutua töihin niiden tukien kokoisella summalla ja päälle 6 euroa matkakuluihin päivässä. Ja jos et mene, et saa edes niitä tukia.



Jos on yh ja tulot ovat noin pienet, sossu kyllä auttaa vuokran kanssa ja muutenkin jos tarvii.

Jos otat vastaan työn,

-saat täyden työmatkavähennyksen verotuksessa

-mahdollisuuden saada palkankorotuksen

-mahdollisuuden edetä uralla

-keräät eläkettä

-saat paremman näköisen cv:n, jolla voit sitten hakea sitä unelmatyöpaikkaasi (vaikutat ahkeralta ja motivoituneelta työntekijältä)

-jne



Mä menin nykyiseen työpaikkaani joskus töihin "kutsutaan tarvittaessa töihin"-sopimuksella. Olen restonomi (AMK), mutta silloiset työtehtävät olivat kaikkea mahdollista, tiskaamista ja muita apulaisten hommia. Alle vuodessa olin jo saanut täysipäiväisen työn (työtunnit itseasiassa vähenivät siinä kohdassa) ja palkankorotuksen. Nyt neljän vuoden jälkeen jäin äitiyslomalle koulutustani vastaavasta työstä. Eihän se eka soppari ollut hyvä, mutta sain jalan ovenrakoon. Ehdin olla työsuhteiden välissä kaksi päivää työttömänä ja niistäkin toisen vain siksi, että olin sopinut kyseiselle päivälle tekemistä jota en halunnut perua, joten aloitin työt vasta seuraavana päivänä.



PS. Minulla ei ollut silloin ollut lapsia, joten uskalsin ottaa riskin siitä, ettei tunteja välttämättä tule ollenkaan ja takuupalkkaa ei ollut. AP:lla sellainen kai kuitenkin on.

voi tulla ikävänä yllätyksenä, että kotihoidontuen vaihtuessa työmarkkinatukeen/peruspäivärahaa voit joutua töihin niiden tukien kokoisella summalla ja päälle 6 euroa matkakuluihin päivässä. Ja jos et mene, et saa edes niitä tukia.

Jos on yh ja tulot ovat noin pienet, sossu kyllä auttaa vuokran kanssa ja muutenkin jos tarvii.