Totuus oikiksen pääsykokeista? Onko oikeasti niiiin mahdottomat,

ei nyt mahdottomat mutta kysymykset vaati ulkoa osaamista elikkäs sitä että on ollut aikaa ja resursseja valmistautua tosi hyvin



valmennuskurssit varmaan auttaa siinä



itse en käynyt valmennuskurssia enkä päässyt kun en noihin täyspainoisesti pystynyt panostamaan

Munkin kokemus on yli viidentoista vuoden takaa. Olivat vaikeat, mutta lähinnä sen vuoksi, että vaativat paljon ulkolukua. Mutta mä oonkin siinä haka, joten pääsin läpi.



Niin ja kävin valmennuskurssin, jonka isi maksoi :) (mun mielestä se ei kyllä ollut avain läpipääsyyn, mutta sitä on tietty vaikea arvioida, miten olisi mennyt, jos en olisi kurssia käynyt)



t. tyhjäpäinen pissis :)

tyhjäpäisiltä pissiksiltä vaikuttavat voivat olla akateemisesti ja älyllisesti ihan yhtä lahjakkaita kuin villapuseroon pukeutuvat sulkeutuneet nörtitkin. Älä anna ulkokuoren hämätä. Ja ei valmennuskurssi ole mikään avain läpipääsyyn, että kuka tahansa debiili pääsee minne vaan kun vaan käy valmennuskurssin.

Valmennuskursseista on ainakin siinä suhteessa etua, että oppii miten niihin kysymyksiin kuuluu vastata. Toki ilmankin voi pärjätä.

jotka kaikki pääsivät ensiyrittämällä sisään. Ja siis suomenkieliseen oikikseen :-)



Eivät ainakaan mitään huippuälykkäitä tosiaankaan ole, joten eiköhän siinä ole suurin tekeminen perslihaksilla.

Kauppakorkean pääsykokeet paljon vaikeammat, koska niissä on Kansiksessa matikkaa ja sitten puhdasta matikkaa 2/5. Loput sielläkin pitää opetella ulkoa. Molemmista olen valmistunut, oikis meni leikiten, kauppakorkea ei ihan niin helpolla.

Kauppakorkean pääsykokeet paljon vaikeammat, koska niissä on Kansiksessa matikkaa ja sitten puhdasta matikkaa 2/5. Loput sielläkin pitää opetella ulkoa. Molemmista olen valmistunut, oikis meni leikiten, kauppakorkea ei ihan niin helpolla.

oli lähinnä leikkikoulu. Gradutkin ovat lukiotason kyhäelmiä. Tosin oikikseenkin olisin päässyt eka yrittämällä.

Koulussa huipputason oppilas, YO-todistuksessa lähes kaikki (tai kaikki, en muista tarkalleen) L:iä, pääsi sisään vasta 7:llä kerralla...

Koulussa huipputason oppilas, YO-todistuksessa lähes kaikki (tai kaikki, en muista tarkalleen) L:iä, pääsi sisään vasta 7:llä kerralla...

Palsta mamma pääsee yrittämättäkin aivan kaikkiin kouluihin, valmistuu kahdessa vuodessa, ja siinä vaiheessa hänellä on jo 5 sijoitusasuntoa tahkomassa rahaa niin että kohta voikin jo jäädä koti mammaksi ja ehkä kirjoitella muutamaa väikkäriä siinä ohessa.

siis pääsykoe

siis pääsykoe

Yleensä huhtikuun alussa.

Vaikeahaan tuo on, koska suurin osa pyrkii sinne tosissaan eikä käy pääsykokeissa lottoamassa. Motivaatiota, perslihaksia ja tietty minimimäärä lukuälykkyyttä tarvitaan. Täysin pelkällä ulkoaosaamisella ei pärjää vaikka käytännössä pääsykoekirjat pitää osata ulkoa.

Kauppakorkean pääsykokeet paljon vaikeammat, koska niissä on Kansiksessa matikkaa ja sitten puhdasta matikkaa 2/5. Loput sielläkin pitää opetella ulkoa. Molemmista olen valmistunut, oikis meni leikiten, kauppakorkea ei ihan niin helpolla.

oli lähinnä leikkikoulu. Gradutkin ovat lukiotason kyhäelmiä. Tosin oikikseenkin olisin päässyt eka yrittämällä.

Et ole kauppakorkeaa nähnytkään. Minulla oli ainakin vuoden graduistunnot ja todella vittumaisen tarkkaa tieteellistä nysväämistä, hieman eri asia kuin esim yliopistolla, jossa tehdään joku töherrys ja aina pääsee läpi. Lähes 100-sivuinen työni herätti yliopistolla huomiota, nyt siis puhun oikeasta kauppakorkeakoulusta eli Turun tai Helsingin.

haha, täydellinen kuvaus :D

Kauppakorkean pääsykokeet paljon vaikeammat, koska niissä on Kansiksessa matikkaa ja sitten puhdasta matikkaa 2/5. Loput sielläkin pitää opetella ulkoa. Molemmista olen valmistunut, oikis meni leikiten, kauppakorkea ei ihan niin helpolla.

oli lähinnä leikkikoulu. Gradutkin ovat lukiotason kyhäelmiä. Tosin oikikseenkin olisin päässyt eka yrittämällä.

Et ole kauppakorkeaa nähnytkään. Minulla oli ainakin vuoden graduistunnot ja todella vittumaisen tarkkaa tieteellistä nysväämistä, hieman eri asia kuin esim yliopistolla, jossa tehdään joku töherrys ja aina pääsee läpi. Lähes 100-sivuinen työni herätti yliopistolla huomiota, nyt siis puhun oikeasta kauppakorkeakoulusta eli Turun tai Helsingin.

Omat käsitykset kauppatieteilijöistä eivät yhteistyöopintojen valossa ole hirveän korkealla. Kauppiksen kansantaloustiede on iso, mutta ei niin hauska vitsi. Se ei tosin ole kauppislaisten opiskelijoiden vika, vaan opetussuunnitelman, jossa peruslaskemista on riittämätön määrä.

Mutta varmasti sieltä löytyy myös ihmisiä, jotka voi ottaa vakavissaan.

ja joku sivumäärä nyt ei mitään takaa, vaan se sisältö. En nyt tarkoita että sinun gradusi olisi huttua, mutta tiedän monia jotka ovat itsekin kertoneet että heidän graduissaan on joku 80 sivua ja siitä puolet vaan pakolla täytteeksi laitettua.

Tiedän esim. yhden joka kehitti uuden menetelmän molekyylibiologiassa, gradun pituus oli vajaa 40 sivua.

Kauppakorkean pääsykokeet paljon vaikeammat, koska niissä on Kansiksessa matikkaa ja sitten puhdasta matikkaa 2/5. Loput sielläkin pitää opetella ulkoa. Molemmista olen valmistunut, oikis meni leikiten, kauppakorkea ei ihan niin helpolla.

oli lähinnä leikkikoulu. Gradutkin ovat lukiotason kyhäelmiä. Tosin oikikseenkin olisin päässyt eka yrittämällä.

Et ole kauppakorkeaa nähnytkään. Minulla oli ainakin vuoden graduistunnot ja todella vittumaisen tarkkaa tieteellistä nysväämistä, hieman eri asia kuin esim yliopistolla, jossa tehdään joku töherrys ja aina pääsee läpi. Lähes 100-sivuinen työni herätti yliopistolla huomiota, nyt siis puhun oikeasta kauppakorkeakoulusta eli Turun tai Helsingin.

Koulussa huipputason oppilas, YO-todistuksessa lähes kaikki (tai kaikki, en muista tarkalleen) L:iä, pääsi sisään vasta 7:llä kerralla...

Palsta mamma pääsee yrittämättäkin aivan kaikkiin kouluihin, valmistuu kahdessa vuodessa, ja siinä vaiheessa hänellä on jo 5 sijoitusasuntoa tahkomassa rahaa niin että kohta voikin jo jäädä koti mammaksi ja ehkä kirjoitella muutamaa väikkäriä siinä ohessa.

Ko serkku on miespuolinen :). Oli muuten telkussa ennen Joulua (Patria-juttu). Pääsyä odottaessaan suoritti avoimessa yo:ssa jotain kursseja jo etukäteen, pääsi sitten vähemmällä kun pääsykokeesta meni läpi.

Oli muuten Helsingin Oikis, johon sitten pääsi :)

jonnekin Lappiin pääsee helpommin, mutta jos haluaa Helsinkiin, ruotsalaisten ja vammaisten kiintiöt on tiellä. Suomenkielisiä pääsee suhteessa tosi vähän.

Kyllä meitä suomenkielisiä pääsee Helsinkiin joka vuosi pari sataa. Ruotsalaisten tai vammaisten kiintiöistä en ole kuullutkaan. Ruotsinkielisille (ruotsin kielellä pääsykoekysymyksiin vastaavilla) toki on oma kiintiönsä, joka ei mikään suuren suuri ole.

Ainakin Helsingin työnantajat arvostavat Helsingissä suoritettua tutkintoa. Itsekin rekrytointien yhteydessä kiinnitän huomiota hakijoiden opiskelupaikkaan.

t. 3

Ainakin joissain aineissa Hgin yliopistoon. Pitää vaan ruksata hakemukseen, että hakee ruotsinkielisten kiintiössä, niin voi päästä vähemmillä pisteillä sisään. Tämän olen kuullut itseltään suomenruotsalaiselta, joka kys. yo:oon haki.

jonnekin Lappiin pääsee helpommin, mutta jos haluaa Helsinkiin, ruotsalaisten ja vammaisten kiintiöt on tiellä. Suomenkielisiä pääsee suhteessa tosi vähän.

Kyllä meitä suomenkielisiä pääsee Helsinkiin joka vuosi pari sataa. Ruotsalaisten tai vammaisten kiintiöistä en ole kuullutkaan. Ruotsinkielisille (ruotsin kielellä pääsykoekysymyksiin vastaavilla) toki on oma kiintiönsä, joka ei mikään suuren suuri ole. Ainakin Helsingin työnantajat arvostavat Helsingissä suoritettua tutkintoa. Itsekin rekrytointien yhteydessä kiinnitän huomiota hakijoiden opiskelupaikkaan. t. 3

Ainakin joissain aineissa Hgin yliopistoon. Pitää vaan ruksata hakemukseen, että hakee ruotsinkielisten kiintiössä, niin voi päästä vähemmillä pisteillä sisään. Tämän olen kuullut itseltään suomenruotsalaiselta, joka kys. yo:oon haki.

Ruotsinkielisille on kyllä kiintiöt, joo. Niin tuossa yllä kirjoitinkin. Ruotsinkielisten kiintiössä voi yliopistoon pyrkiä siten, että vastaa pääsykokeisiin ruotsiksi (käytännössä siis näin suositaan ruotsinkielisiä, koska ainakaan itse en kieltä niin hyvin hallitse, että se onnistuisi).

Kiintiöiden tarkoituksena on taata se, että koulutetaan tarpeeksi paljon ruotsinkieltä osaavia, jotta suomenruotsalaisten perustuslailliset oikeudet tässä maassa jatkossakin toteutuvat (olkoon meistä kukin näistä oikeuksista sitten sitä mieltä mitä ovatkin). Ja käytännössähän nämä kiintiöt tosiaan johtavat siihen, että ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan meitä suomenkielisiä helpommin.

Sen sijaan sellaisia kiintiöitä ei käsittääkseni ole olemassa, että rasti ruutuun ilmoittamalla (tai muutenkaan äidinkielen perusteella) tulisi helpommin valituksi. Sehän olisi laitonta. Ja usko pois, sattuneesta syystä oikiksen pääsykokeet on sellaiset, että valintaperusteiden laillisuus tulee huomioiduksi viimeistään kokeessa rannalle jääneiden toimesta.

t. 3

Itse opiskelen oikiksessa (Helsingissä) nyt toista vuotta, joten pääsykokeet ovat tuoreessa muistissa.



Itse kysymykset eivät tietenkään tunnu vaikeilta, koska jokainen pyrkijä on lukenut kirjat moneen kertaan. Vaikeus tuleekin siitä, että vaadittu osaamisen aste on korkea. Kannattaa muistaa, että täydellisyyttä lähentelevät vastaukset ovat käytännössä edellytys sisäänpääsyyn. Mikään tentti ei sen jälkeen edellytä tasoa, jota pääsykokeessa vaaditaan.



Valmennuskursseista on monta mielipidettä. Vaikka melkein jokainen sellaisen käy, sisään pääsee myös ilman sellaista, tosin jotain opiskelukokemusta on yleensä näillä taustalla. Itse kävin halvimman mahdollisen kurssin, vastaustekniikan, sillä oikeustapauskysymyksiin vastaaminen on ihan oma taitolajinsa eikä sitä osaa lukion perusteella.



ELi kannattaa pyrkiä, ja kannattaa laatia myös varasuunnitelma, jos sisäänpääsy ei heti onnistu. Itse pääsin ensiyrittämällä, mutta moni on tunnustanut pyrkineensä useampaan kertaan.



Kannattaa myös olla ahdistumatta niistä 'pissiksistä'. Jokainen joka pääsee sisään on sisäänpääsynsä ansainnut, eikä ulkoinen habitus mitenkään määrää korvienvälikyvykkyyttä. Oikiksessa on melko ulkonäköorientoitunutta, tai ainakin sellainen porukka on melko hallitsevassa asemassa. Se ei tee heistä huonoja opiskelijoita.



VAstatessa pääsykokeissa kannattaa unohtaa lukio-opit 'omin sanoin sanomisesta'. Lakiteksti on eksaktia, ja tässä vaiheessa turvallisinta on sanoa asiat juuri sanasta sanaan siten kuin ne on kirjassa ilmaistu. Kirjoja on hyvä lukea monitasoisesti, päälinjat hahmottelemalla ja toisaalta pikkuluettelot ulkoaopetellen.



Onnea pääsykokeisiin ja sitkeyttä valmistautumiseen.