Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluan kolmanne lapsen! Vai haluanko?
06.01.2011 |
Miten tämä voi olla näin vaikeata. Mä haluaisin kyllä kolmannen, mutta vaikeutuu kaikki kolmannen myötä? Matkustelu, autoilu, kyläily, yövierailu jne jne. Rahat riittää, kun pistää riittämään.
Jos ei kerta voi olla varma, niin hautaanko mä tämän ajatuksen. Että voi ihmismieli olla typerä. :(
Kommentit (23)
välillä mietin aktiivisesti ja nyt ollut taas jonkin kuukauden taka-alalla, mutta sitten näin tämän ketjun...
Meillä lapset nyt 4½ ja 3, alkaa tuntua että ovat jo sen verran isoja ja helppoja kun leikkivät keskenään, pienempikään ei ole enää niin kiinni päiväunissa ym. On helpompi jo reissata ja touhuta. Meillä on nyt jo farmari täynnä kun lähdetään vaikka vaan mökille, miten ikinä mahduttaisiin jos vauva tulisi. Asunto pitäisi vaihtaa isompaan, tosin pitää se vaihtaa joka tapauksessa koska tarvitsemme vieras/työhuoneen. Mutta sitten pitäisi olla vielä isompi ja se on kallista täällä Helsingissä. Minulla myös ikä painaa päälle, 35 mittarissa joten ei tässä vuosikausia voi miettiä. Nyt jo pelottaa ajatus että ei saisikaan tervettä lasta. Sitten on nämä omat urasuunnitelmat, miten niiden kävisi. Mutta sitten toisaalta, jotenkin tuntuu että yksi tästä vielä puuttuu...Nyt kun itse olen haaveillut vähemmän, pamautti mies pari päivää sitten että pitäiskö vielä se yksi tehdä. Hän on aikaisemmin vastustanut. Kun saisi kristallipallon ja sieltä vastauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin mietittiin pitkään kolmatta ja kuumeilin kovastikin...Nyt olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen, ettei sitä kolmatta tullutkaan, vaan elämässämme on ikäänkuin kääntynyt uusi sivu eteenpäin.
En olisi vielä pari vuotta sitten uskonut kirjoittavani näin, mutta nyt voin jo tavata vastasyntyneiden äitejä tuntematta minkäänlaista kaihertavaa pistosta sydämessäni.
mutta nyt kun pojat 5v ja 6v, niin päädytty olemaan toivomatta enään(eli aloitettu varmuuden ehkäisy). Perheen dynamiikka muuttuisi nyt jo niin radikaalisti, ettei olla siihen enää valmiita. Olisi oltu ikionnellisia kolmannesta vielä vuosi-pari sitten, mutta nyt ei enää toiveissa. Eaikoinen menee kouluun ensi syksynä, kuopus seuraava. Ollaan siirrytty pikkulapsi vaiheesta tähän uuten elämäntilanteeseen, jossa pystytään tekemään yhdessä jo vaikka mitä, ja jatkossa vaan enemmän. Elää muuttuisi jo liikaa vauvan myötä.
Alue: Aihe vapaa
mutta nyt kun pojat 5v ja 6v, niin päädytty olemaan toivomatta enään(eli aloitettu varmuuden ehkäisy). Perheen dynamiikka muuttuisi nyt jo niin radikaalisti, ettei olla siihen enää valmiita. Olisi oltu ikionnellisia kolmannesta vielä vuosi-pari sitten, mutta nyt ei enää toiveissa. Eaikoinen menee kouluun ensi syksynä, kuopus seuraava. Ollaan siirrytty pikkulapsi vaiheesta tähän uuten elämäntilanteeseen, jossa pystytään tekemään yhdessä jo vaikka mitä, ja jatkossa vaan enemmän. Elää muuttuisi jo liikaa vauvan myötä.