AUTTAKAA, mies haluaa TAAS muuttaa, en voi repia lapsia taas koulusta
uuteen kaupunkiin, kotiin, kouluun!!
Miehellani on sellainen tyo etta jos haluaa ylennyksia on muutettava. Hanella on nyt 5 vuoden sisalla menossa 5. tyopaikka. Olemme tana aikana muuttaneet kerran, 1,5 vuotta sitten. Sita ennen asuimme edellisessa kodissamme 4 vuotta, sinnekin muuttoon oli syyna miehen uusi tyo.
Lapset ovat nyt sopetuneet uuteen kaupunkiin ja ovat hyvassa koulussa ja meilla on myos uusi vauva, ja olen onnistunut loytamaan mukavan aitipiirin ja ystavia heista minulle ja vauvalle. Minulla on myos taalla tyopaikka, sain vaihdon saman yhtion paikalliseen toimipisteeseen. Oltiin siis onnekkaita.
Syy tanne muuttoon oli se etta asumme nyt isossa kaupungissa ja etta miehella olisi siis hyva mahdollisuus loytaa taaltakin ylenemismahdollisuuksia, ilman etta meidan perheena taytyisi enaa muuttaa. Mutta siis mies on jo vaihtanut kesalla uuteen tyopaikkaan 70km paahan ja vasynyt nyt reissaamiseen.
Viime aikoina han on puhunut muutosta 270km paahan, toiselle puolelle maata!! Siella han sitten taas reissaisi noin 45km tyomatkaa, haluaisi siis hakea uuttaa tyopaikkaa taas!
Minusta tama on aivan hullua!! Miehen mielesta mina pidattelen hanta enka ole joustava!
Sanokaa nyt olenko kohtuuton????????
Kommentit (15)
Sori, mitään ratkaisua mulla ei ole antaa :( TOivottavasti tilanne selviää!
että mikä tässä elämässä olikaan tärkeää. Sinuna en missään nimessä suostuisi.
Minä löisin hihnat kiinni ja mies saisi sitten vaikka keskenään muuttaa yksiöön, jos on niin palava lähdön tarve. Lasten ehdoilla mennään kohtuullisissa rajoissa ja mulla kyllä raja olisi jo ylittynyt. Ilmeisesti miehelläsi ei ole välitön "pakko" muuttaa työn perässä, eli ei ole esim. jäänyt tehtaalta työttömäksi ja on pakko muuttaa että saa edes jotain työtä. Jos on varaa valita, niin pienten lasten kohdalla valitsisin perheen.
mieshän se tässä halua sotkea perheen elämän. Sano että vuokraa vaikka kakkosasunnon, mutta perhe pysyy nyt täällä.
Ilman muuta olet oikeassa. On väärin kaikkia muita perheenjäseniä kohtaan tuo muutto, etenkin jos sekään ei olisi pysyvämpi. Ei pidä olla liian joustava, lapset kärsivät eniten. Oletteko ulkomailla?
5 vuotta ja 5. työpaikka! Aika hurjalla tahdilla vaihtaa paikkaa etenkin, jos on vaihtanut aina myös firmaa.
Miehesi ei vaikuta kovin vakiintuvalta tyypiltä, mitä tulee töiden suhteen, vaan "ruoho on vihreämpää aina aidan toisella puolella".
Loppuuko tuollainen vaihtotahti ikinä? Mitä miehesi oikein haluaa/etsii? Tuntuu jotenkin, ettei hän tule olemaan koskaan tyytyväinen työpaikkaansa, vaan aina pitää etsiä jotakin uutta tai samaa, mutta uudessa paikassa.
Muuttakoon mies vaikka yksin, ja ilmoittakoon sitten, kun on kiertänyt kaikki Suomen paikkakunnat ja löytänyt sen "oikean" työpaikan, mihin aikoo "asettua"...ja kun on ollut siellä esim. pari vuotta, niin muutatte sitten perässä.
Hullua touhua! Eihän siinä mitään, mutta lapsia käy sääliksi.
Ei voi syödä ja säästää kakkua. Hän on itse valinnut ryhtyä perheelliseksi mieheksi, jolloin pitäisi olla itsestään selvää, että hänen vastuullisen vanhemman rooliinsa kuuluu tarjota jälkikasvulleen jonkinlaista jatkuvuutta.
Mies ei ilmeisesti jää työttömäksi, vaan irtisanoutuu itse hyvistä työpaikoista. On hänen oma kohtuuton valintansa uhrata perheensä hyvinvointi jo valmiiksi hyvästä asemasta etenemiseen.
Te (sinä ja lapset) olette joustaneet jo useammen muuton verran, eikä ilmeisesti näytä siltä, että muuttaminenkaan toisi riittävää tyydytystä miehelle, vaan aina on etsittävä vielä parempaa.
Rajoitta ei tarvitse kenenkään joustaa. Ei tuollaista tarvitse edes harkita, jos mies ei pysty takaamaan, että seuraavaa muutto on pysyvä, eikä hän enää shoppaile uutta työpaikkaa toiselta puolelta Suomea. Vaikka mies pystyisi tämän takaamaan, ei silti olisi kohtutonta kieltäytyä muuttamasta taas. Jos tuollaista lupausta ei ole, muuttoa ei tarvitse minusta edes vakavasti harkita.
isompi muutto (paikkakunnan ja koulujen vaihto). Sen jälkeen lyötiin stoppi ja isä ymmärsi (vaikka periaatteessa on itsekeskeinen). Asui sitten välillä asunnossa ja välillä hotellissa kolmella eri paikkakunnalla. Kävi kotona kerran viikolla ja viikonloppuina.
Et ole kohtuuton vaan lastesi parasta ajatteleva äiti.
Ihan riittävä muuttotahti ollut perheellä jo nyt. ei ole oikein lapsia, eikä sinua kohtaan, että taas pitää revetä uuteen paikkaan. todennäköisesti kun sieltäkin taas hetken päästä muutettaisiin, vai mitä?
Toinen, mitä ihmettelen on tuo miehesi tiukka tahti tuossa työpaikan vaihtamisessa. Jos kyse on oikeasti aina uudesta työpaikasta, eikä esim saman firman eri työtehtävistä, niin ei näytä enää hyvältä tuollainen jatkuva vaihtaminen. Minä en ainakaan enää palkkaisi ihmistä, jonka CV:stä näkee, että lähtee hetki pois.Ei osoita yhtään, että pystyy sitoutumaan. Vuodessa ehtii juuri ja juuri hommaan oppia ja heti kun työntekijästä olisi oikeasti jotain hyötyä hän lähtee muualle. Onko fiksua tuokaan?
on uusi firma, samaa tyota tosin, mutta enemman vastuuta. Jokaisessa tyopaikanvaihdossa nousee palkka, tassa uusimmassa havittelemassaan arvelisi palkan nousevan noin 12000e, se on se suurin syy miksi haluaa nyt painaa menemaan kun on viela nuori.
Mutta joo ei ole todellakaan oikein lapsia kohtaan jatkuvat muutot. Tama oli ensimmainen muutto lasten koulunaloituksena jalkeen, tanne missa nyt asumme.
Sita minakin olen sanonut miehelle etta mita tyonantajat mahtavat sanoa cv:ssa nakyvista jatkuvista uusista tyopaikoista, mutta hanesta se ei ole ongelma, alallaan tavallista.
ap
maasta toiseen isän työn perässä... Esikoinen kohta 11 v on pitänyt jo 10 eri osoitetta kotinaan.
Vain yksi näistä muutoista oli kaikille meille raskas, muuten lapset sopeutuvat paljon paremmin kuin minä. Tässä maassa on asuttu nyt vuosi ja mitäpä muuta se mies on mennyt tekemään kuin hakemaan uutta työpaikkaa, jälleen uudesta maasta!
Itseäni ahdistaa, mutta muut ovat ottaneet asian ihan tyynesti vastaan.
kiinnitti hän huomiota lapsuuden perheeni muuttojen määrään. Muutimme neljä kertaa 16 vuoden aikana. Hänestä sekin oli paljon, vaikka kouluni muuttui muuttojen takia vain kertaalleen.
ja se on todella haitannut sosiaalistumistani. Olin ujo ja sosiaalisesti kömpelö lapsi, ja aina kun olin päässyt johonkin porukkaan niin muutettiin taas. Aina tunsin itseni ulkopuoliseksi ja seuraukset näkyy vieläkin.
Hullulta kuulostaa, kun lähipiirissä kaikki vanhemmat yrittää järjestää asiat niin, ettei tarvitsisi muuttaa, ja viimeistään esikoisen ollessa esikouluiässä valitaan se verraten "pysyvä" asuinpaikka.