Lue keskustelun säännöt.
Kenen mielestä on tyhmää jos on ulkomainen etunimi nimi ja suomalainen sukunimi?
19.10.2005 |
Mun mielestä on mautonta antaa lapselle joku hienolta kuulostava ulkomaalainen nimi jos sukunimi on joku Pulliainen.
Jos on kerta suomalainen sukunimi niin nimikin pitäis olla samantyylinen.
Jos taas sukunimi on esim ruotsalainen niin sitten sopii joku vierasperäinen nimi.
Kommentit (39)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis vierasperäinen, ei vain ruotsalainen? Eihän tuo ole reilua että suomalaisen sukunimen omaavat saavat antaa lapsilleen vain suomalaisia nimiä mutta ruotsalaisen sukunimen omaavat voivat valita minkä tahansa "vierasperäisen" nimen :D Syrjintää!
Mun esikoisella on tolleen "mauttomasti" vierasperäinen etunimi ja suomalainen sukunimi, toinen nimi sentään on suomalainen. Kuopuksella virallinen etunimi on suomalainen mutta toinen ja kolmas nimi ovat vierasperäisiä ja sukunimi sama kuin esikoisella eli oma suomalainen sukunimeni.
Voihan se olla tyhmää mutta eiköhän jokaisella ole syynsä miksi antaa ne nimet lapselleen kuin antaa :) Ei luulisi muita haittaavan?
Pitäisikö Yrjö Lindströmin muuttaa nimensä muotoon Georg jne?
ja koska minulla sattuu olemaan ruotsinkielinen sukunimi, mutta en ole suomenruotsalainen, en myöskään antanut lapselle ruotsinkielistä etunimeä :()
ja ottaa puolisonsa nimen.
Kalervo-Jorma Yung kuulostaakin jo sitten ihan erilaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan suomalainen nimi esim Jani Toivola, en tiedä hänen taustaansa mutta ihonvärin perusteella arvelisin että jotain muuta kansallisuutta on sukujuurissa kuin pelkästään suomalaisuutta.
eli jos toinen vanhemmista on muun maalainen on minusta ihan sopivaa että etunimikin on ei-suomalainen vaikka sukunimi olisikin Möttönen.
Mut et jotku Väänäset antaa vaikka pojalleen nimeks Daniel,ni ei oo oikeen mielikuvitusta käytetty
Mutta missä menee raja? Jos Daniel on liian erikoinen Väänäsen kanssa, niin entä Samuel tai Maria? Tai Mikael? Entä 50 vuoden päästä, kun Daniel varmasti on jo hyvinkin vakiintunut nimi? Vai pitäisikö Väänästen tyytyä vaan antamaan nimeksi Taneli?
Alkuperältään täysin suomalaisia etunimiä nimittäin on aika vähän. Mieleen tulevat nyt Aino, Terhikki ja muut Kalevalasta tutut nimet sekä luontonimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyseinen tyyppi on jenkki. Vähänkö onki ollu nolot vanhemmat kun ei oo tajunnu antaa pojileen sukunimeen sopivia suomalaisia nimiä tyyliin Seppo ja Pekka, vaan kauheet ulkomaalaiset nimet Dwight ja Lars.. Ei ne amerikkalaiset vaan osaa!
Suurin osa ns suomalaisista nimistä on tullut ulkomailta kuten Anna, Laura, Patrik, Jiri ym. Kun nimi sitten yleistyy, ihmiset unohtavat sen olleen alunperin vieras.
Ja mielestäni kaikkien Suomen aakkosista löytyvien kirjainten käyttö on sallittua. Ihme ahdasmielistä mielestäni, ettei saa mieleistään nimeä antaa, jos se on kuitenkin helppo suomenkielisen lausua.
Verrataan esimerkiksi sitä kauhisteltua ja muka hienostelevaa Dianaa ja Jo tosi yleistä Danielia. Mielestäni Diana on kaunis ja verrattavissa nimeen Daniel. Miksi Suomessa Daniel saa olla Mäkinen, mutta Dianana ei? Onneksi nykyään on jo paljon avarakatseisiakin ihmisiä eikä kaikki ole samannimisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
abdullah dwight virtanen-korhonen :D
abdullah dwight virtanen-korhonen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lasten nimiä ovat jotkut pitäneet erikoisina/ulkomaalaisina, vaikka kyse on suvussa kulkeneista nimistä, joiden käyttöä emme itse edes huomanneet epäröidä. Eikä joku Irene minusta mikään supererikoinen edes ole.
Myönnän kyllä, että Galadriel Adalmiina Mämmioja särähtää omaankin korvaan. Eli en taida niin kovin suvaitsevainen olla minäkään...
Kiva jos sointuvat yhteen, tai että nimillä on jokin ajatus takana, mutta hieman oudompikin yhdistelmä voi olla kiinnostavampi kuin joku "Tero Pekka Turunen". Kiinnostavampi ja kauniimpi es. Emil Mauritz Turunen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei minusta joku Lindeman kuulosta yhtään sen hienommalta Angeliquelikan perässä kuin Lahtinenkaan.
Georges Mäkinen.
John Hyppönen.
Theodor Räikkönen.
Abigail Mutanen.
Adolph Törrönen.
Ashley Räsänen.
ainakin jos nimeämiseen oli joku muu syy, kuin että oli erikoisempi tai "hienompi" nimi
vaikka lapsessa olisi muutakin rotua kuin supisuomalaista ei se tarkoita että lapsen molemmat vanhemmat ovat tämän elämässä mukana. En itsekään tarkemmin tiedä tuosta esimerkin Jani Toivolasta, mutta mitä jos hänen se tummaihoinen vanhempansa ei ole vaikka koskaan nähnytkään häntä eikä missään muotoa elämässään mukana? Ja Jani elänyt koko elämänsä suomessa, olisiko silti pitänyt antaa osittain "ulkomaalainen" nimi vain siksi että hänessä virtaa jotain muuta kuin suomalaista verta?
Tuli vaan mieleen kun oma tyttäreni biologinen isä on ulkomaalainen eikä missään tekemisissä lapsensa kanssa. Olimme yhdessä vielä raskausaikana ja silloin päättäneet lapselle nimen joka ei ole suomalainen. Totuin jo nimeen ja kutsuin vauvaa jo raskausaikana kyseisellä nimellä enkä tiennyt että eroamme, eron jälkeen annoin lapselle oman suomalaisen sukunimeni mutta tuon ulkomaalaisen etunimen annoin sillä olin jo tottunut siihen ja pidin siitä. Eli lapsellani on nyt sitten "mauton" nimi.
on ihan suomalainen nimi esim Jani Toivola, en tiedä hänen taustaansa mutta ihonvärin perusteella arvelisin että jotain muuta kansallisuutta on sukujuurissa kuin pelkästään suomalaisuutta.
eli jos toinen vanhemmista on muun maalainen on minusta ihan sopivaa että etunimikin on ei-suomalainen vaikka sukunimi olisikin Möttönen.
Minusta tärkeintä on antaa sellainen nimi kuin mitä lapsi on!
Supisuomalainen lapsi ei ole sen ulkomaalaisempi oli hänen sukunimenään sitten Sjögren tai Törrönen.
Tätä en ole koskaan ymmärtänyt että miksi Pirkko ja Pekka Sjögrenillä olisi sukunimensä takia jokin suurempi "oikeus" antaa lapselleen ulkomaalainen nimi kuin Pirkko ja Pekka Törrösellä.
Miten se ruotsinkielinen sukunimi oikeuttaa antamaan ties minkä kielisen etunimen? Kun moni on tätä mieltä, että jos on ruotsinkielinen sukunimi niin siihen käy ulkomaalaiset nimet. Miten ne käyvät esimerkiksi tuohon Sjögreniin paremmin kuin vaikkapa Leinoon?
Puhumattakaan siitä että Nilssonit, Anderssonit, Johanssonit yms. ovat niin tylsiä sukunimiä kuin vaan voi olla (anteeksi vain kaikki tuon nimiset), vastaavat aivan meidän Korhosia ja Virtasia. Eivät ole millään lailla niitä hienompia nimiä.
Jos taas Pekka Virtanen avioituu amerikkalaisen Lindsayn kanssa niin tuollainen pariskunta voi oikein hyvin antaa ulkomaalaisen etunimen. Se lapsihan on puoliksi amerikkalainen niin tietenkin sekin kulttuuri saa ja pitääkin näkyä nimessä.
Esimerkiksi Brandon Virtanen on oikein sopiva nimi suomalaisamerikkalaiselle lapselle.
Brandon Virtanen taas täysin supisuomalaisella lapsella on naurettava nimi.
Vielä Jani Toivolasta, Janin isä on Keniasta mutta ei ole tuntenut isäänsä tai ollut juuri mitenkään hänen kanssaan tekemisissä. Mielestäni oikein ymmärrettävää että äiti on antanut pojalleen ihan suomalaisen nimen.
Eihän Janilla koskaan olekaan ollut muuta kulttuuria kuin suomalainen kulttuuri.
Ulkomaalainen esimerkiksi kenialainen nimi taas olisi varmasti aiheuttanut lähinnä haittaa kun se toinen kulttuuri ei ole elämässä mukana ollut.
Aina olisi selittämistä nimen kanssa ja vastaamista "En ole käynyt Keniassa, en puhu kuin suomea, en tunne Keniaa tai kulttuuria" yms.
Lola Wallinkosken äiti taas antoi tytölleen nimeksi Ololae Iyabode Remilekun Odusoga. Tuo ei ole minusta kahden kulttuurin lapselle sopiva nimi. Siinä on juuri se ongelma, että toinen kulttuuri ei näy nimessä. Toki tämä on myös Jani Toivolan nimessä mutta kun Lolallakaan ei se nigerialaisuus ole elämässä mukana ollut ja on asunut aina Suomessa, niin nimi on mielestäni hirveä taakka. Kertoohan siitä sekin, että kutsumanimeksi tuli lempinimi Lola.
Adoptiolapsillekin usein annetaan kutsumanimiksi ihan suomalainen nimi, aiempi nimi saatetaan jättää toiseksi nimeksi. Siinäkin on ajatuksena juuri se että lapsi on suomalainen. Adoptiolapsihan ei kasva siinä kulttuurissa mistä on kotoisin vaan hänestä tulee ihan suomalainen. Toki vanhemmat yrittävät jollain lailla yleensä pitää yllä lapsen synnyinmaan kulttuuria mutta lapsen ensisijainen kulttuuri ja kotimaa on se vanhempien maa, ei synnyinmaa.
Mielestäni on tyhmää leikkiä että puoliksi suomalainen lapsi on täysin "ulkomaalainen" ja antaa kokonaan ulkomaalainen nimi, etenkin Suomessa asuessa ja vielä niin että lasten kavereinakin täytyy olla vain ulkomaalaistaustaisia koska se on "hienompaa". Tuolla tavoin halveksutaan niitä omia, suomalaisia juuria ja suomalaisia ihmisiä. Silloin kannattaa rauhassa myös asua ihailemassaan maassa. Jo työnhaussa ei kannata erottua liikaa, moni ei halua palkata liian erikoista nimeä vaan perusnimen joka tuntuu tutulta ja turvalliselta. Kannattaa miettiä sitäkin haluaako estää lapsen työnhaun tulevaisuudessa aikuisena sillä että erottuu liikaa ihmeellisellä erikoisnimellä.
William Nurmen? (äännetään Njurmi).