Lue keskustelun säännöt.
Kenen simissä koet olevasi täysin alta ihmisarvon? ov
29.12.2010 |
Minä koen tätä 14-vuotiaan huoreni kanssa. Hän kiukkuaa koko ajan minulle. Minun ei tarvitse kuin avata suu yhteen sanaan niin - Mitä sä valitat! Ja kyse ei siis ollut vielä edes valituksesta tms.
Sydäntäni tykyttää rajusti välillä ja ahdistaa. Samoja oireita, kuin päälle 85-vuotiaalla anopilla, mutta hänellä ihan muista syistä...
JA tätä vääntöä on kestänyt jo vuosia, aina vain pahenee. Nyt minusta tuntuu, ettten uskalla enää puhua tuolle lapselleni mitään.
Kommentit (6)
millainen itse olit murrosiässä. Voit ehkä saada vähän perspektiiviä ja sitä kautta helpotusta oloosi.
Meillä 11 v tyttö on alkanut jo vähän kapinoida mua vastaan (ei isäänsä) ja kyllä on aika hätkähdyttävää mitä tuon todella kivan tytön suusta tulee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän kanssaa ei le ollut mitään ongelmia. Tämä keskimmäinen on toista maata. Alkaa oikeasti ahdistaa ja usein. Ystävällistä sanaa en ole kuullut joululoman aikaan. Hän syö silloin kun muuut on syöneet. Makaa tv: tä katsellen, huutaa sisaruksilleen, mutta hänen mielestään hän on se jota kaikki syyttää ja alistaa...
Tilanne on vaikea. Mitä sanktioksi, kun sitä ehdotit?
sitä ihmettelevän?? En ole tuo ylläkirjoittava. Ihanko olet lempeällä puheella yrittänyt tähän asti pärjäillä? Ja et kai oikesti ajattele olevasi lapsesi silmissä alta ihmisarvon, teini nyt ei ihan ole vielä se maailmanviisauden mittari.
Jos hän jo valmiiksi pitää sinua dorkana, niin pistä edes tiukka linja päälle. Jos ei syö muiden kanssa, olkoon syömättä. Noin ylimielisellä käytöksellä ei tietenkään taskurahaa jnejne. Tuskinpa haittaa, jos hän lisää suuttuu? Näytä nyt edes, että sinua ei noin kohdella.
Kyllä niistä karseimmistakin teineistä useimmiten ihan ihmisiä tulee. Äidit ja isät vaan on tosi kovilla joskus, kun kaikilla ei murrosikä ahdista niin pahasti vrt. muut lapsesi. Vanhemman osa on epäkiitollinen angstisten teinin kanssa, mutta se kuuluu asiaan.
Kysypä vaikka haluaako lapsesi muualle asumaan väliaikaisesti, jos kotona on kovin ankeaa. Ehkä hänkin sitten vähän tajuaa, ettei tee muiden elämää helpoksi.
kun kysyit noista ehdottamistani sanktioista, niin meillä tuollaisesta puheesta ja käytöksestä seuraa mm. tietokonekieltoa, pelikieltoa, arestia, kk-rahan menetystä, aikaisemmin nukkumaan ym. ym. eli tilanteesta riippuen. Sitten palautellaan etuja pikkuhiljaa mutta tarvittaessa ne menetetään taas.
Tiukkana pitää olla vaikka sopivasti väljää pitääkin antaa. Suurin virhe on silti vältellä konfliktia ja tasoitella teinin tietä.
Voi sanoa suoraan, ettet siedä sulle kiroilua ja pottuilua. Hämmästyttävää kyllä, se jopa ajoittain tehoaa. Meidän nuoret puhuvat suht kaunista kieltä kotona, kavereiden kanssa puhetyyli on toinen mutta kotona siivoavat suunsa.
Tottakai teini-ikäiset narisee ja nurisee, sitähän se teettää se murrosikä. Haetaan niitä rajoja. Ja ne rajat pitää löytyä esim. kotona. Se, että sanotaan ja vaaditaan jonkinlaista käyttäytymistä, on yksi raja.
Toisaalta kotona on hyvä antaa nuoren kiukuta ja aikuiselta vaaditaan voimia kuunnella lapsen kiukkua ja ottaa vastaan paha mieli. Ei se ole helppoa oppia kaikkea ja siksi nuori varmaan kiukkuaa.
Koita puhua rauhassa sen nuoren kanssa. Selitä, ettei ole kiva koko ajan kuunnella kiroilua ja huutoa, paha tuuli tarttuu. Purkaa saa mieltään ja hakea vanhemmilta tukea mutta senkin voi tehdä puhumalla siivoa kieltä.
Teettekö mitään kivaa yhdessä ihan arkena? Vietätkö teinin kanssa aikaa, otatko mukaan kotihommiin, neuvot, opastat ja kehut? Se on tärkeää se positiivinenkin palaute, ei pidä vain vaatia lapselta vaan palkita myös ja kiittää.
Suurin virhe on juuri tuo "en uskalla enää puhua tuolle lapselle". Tottakai puhut, opastat ja neuvot, tarvittaessa määräät jne. Ja jos mussutus alkaa, alkaa myös sanktiot.
T: 16 v, 13 v ja 9 v lasten äiti