Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voi kun osaisin venäjää, onko se vaikea kieli?
18.12.2010 |
Olispa joku venäläinen mammakaveri, jonka kanssa vois harjoitella, mut ei täällä perähikiällä ketään ulkomaalaisia asu :).
Kiinnostaa älyttömästi venäjän kieli, mutta aikaa kielikursseille ei ole ja tähän asti kaikki on tökännyt jo niiden kirjaimien opetteluun.
Onko venäjän sanoissa artikkelit? Taipuuko verbit kaikissa persoonissa (kuten suomessa)?
Kommentit (32)
Artikkeleita ei ole, mutta sen sijaan on kolme sukua (maskuliini, feminiini ja neutri). Aikamuotoja on kolme (futuuri, preesens ja mennyt aika), verbit taipuvat suvun ja luvun mukaan, sijamuotoja on kuusi ja myös prepositioita käytetään.
Venäjän kielessä on omat hankaluutensa, verbioppi on vaikeaa. Ja ääntäminen on kans aika haasteellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
halvatun liikeverbit (vai mikä se termi oli?)tökki. Ei mennyt päähän siis millään. Lisäksi olen hieman s-vikainen, joten seitsemän erilaista ässää oli aika haasteellista.
yliopistossa alkeista lähtien, tahti oli kiivas, ja putosin kärryiltä suht nopeasti :).
Mulle ainakin oli ylipääsemättömän vaikea kieli!
vaikein kieli mitä oon opiskellu ja tosiaan ne aakkoset on se helpoin osa ;), Verbit hankalia ja paino on liukuva kun suomenkielessä paino on aina ekalla tavulla. Ja mä vielä kuulen venäjää päivittäin koska miehen äidinkieli on venäjä.
vähän venäjää vuonna nakki, ja mä opin ne kirjaimet tosi äkkiä kirjoittamalla suomenkielisiä sanoja kyrillisillä aakkosilla. Otin venäjän yläasteella valinnaiseksi, ja kun meille jaettiin jotain monisteita valinnaisista vähän ennen koulun loppumista seiskalla, harjoittelin monisteiden pohjalta kesällä aakkosia ja olinkin huimasti edellä syksyllä, kun lukeminen oli niin helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun aloitin lukemaan venäjää, osasin kuutta kieltä sujuvasti (ja olin opiskellut näiden lisäksi kahta muuta, joita siis ymmärrän), joista vain yksi, suomi, ei kuulu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen (siis siihen samaan, mihin venäjäkin). Kielen vaikeus kuitenkin yllätti. Aakkosten oppiminen ja ääntämys olivat helppo nakki sijamuotojen, prepositioiden ja verbiaskpektien rinnalla.
Olen nyt lukenut venäjää 1,5 vuotta neljä tuntia viikossa, enkä koe osaavani kauheasti. Sen sijaan eräs toinen eurooppalainen kieli, jonka aloitin vasta tänä syksynä, sujuu jo nyt helpommin. Pystyn puhumaan ja käymään keskusteluja suht sujuvasti tuolla kielellä.
Mutta jos intoa ja aikaa riittää, niin kannattaa kokeilla. Mikään kielitaito ei mene hukkaan, se on varmaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kielioppi ei ole niin tärkeää, kunhan osaa kirjaimet, ääntämisen ja sanastoa, niin pärjää. Kyllä suomalaisetkin ymmärtää ulkomaalaista, kenen suomen kieliopissa on virheitä.
olen lukenut venäjää kansalaisopistossa, missä tahti on hidas ja aikaa on reilusti opetella kaikki perusteellisesti. Suosittelen, ei ole vaikeaa, jos vaan mielenkiintoa ja motivaatiota löytyy.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se rasittava pidemmän päälle kunnella suomea yrittävää jolla ei ole kieliopista mitään hajua.
Mikä noiden sukujen idea kielissä on.
kielten sukusysteemi on lähtenyt luonnollisesta sukupuolesta, eli koskenut ensin selvästi sukupuolisia asioita (mies, nainen, tamma, ori jne) ja siirtynyt sitten sellaisiinkin asioihin, joilla ei ole sukupuolta, tai joihin ei voi millään tavalla assosioida sukupuolta. Tällaista prosessia kutsutaan kieliopillistumiseksi, siis tässä tapauksessa sukupuoli on kieliopillistunut, eikä enää viittaa pelkästään luonnolliseen sukupuoleen (mies, nainen, tamma, ori jne).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se rasittava pidemmän päälle kunnella suomea yrittävää jolla ei ole kieliopista mitään hajua.
On se rasittava pidemmän päälle kunnella suomea yrittävää jolla ei ole kieliopista mitään hajua.
Että rajansa sillä huonkielisyydelläkin on. Ei kaikki asioita voi ilmaista vain laittamalla sanoja peräkkäin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se rasittava pidemmän päälle kunnella suomea yrittävää jolla ei ole kieliopista mitään hajua.
Että rajansa sillä huonkielisyydelläkin on. Ei kaikki asioita voi ilmaista vain laittamalla sanoja peräkkäin
Parempi aloittaa ensin vaikka laittamalla sanoja peräkkäin, eihän sitä muuten voi päästä tilanteisiin, joissa oikeasti opitaan kieltä.
Mikä noiden sukujen idea kielissä on.
kielten sukusysteemi on lähtenyt luonnollisesta sukupuolesta, eli koskenut ensin selvästi sukupuolisia asioita (mies, nainen, tamma, ori jne) ja siirtynyt sitten sellaisiinkin asioihin, joilla ei ole sukupuolta, tai joihin ei voi millään tavalla assosioida sukupuolta. Tällaista prosessia kutsutaan kieliopillistumiseksi, siis tässä tapauksessa sukupuoli on kieliopillistunut, eikä enää viittaa pelkästään luonnolliseen sukupuoleen (mies, nainen, tamma, ori jne).
Entä ruotsin kielen en- ja ett-suvut? Mikä näiden idea?
Mikä noiden sukujen idea kielissä on.
kielten sukusysteemi on lähtenyt luonnollisesta sukupuolesta, eli koskenut ensin selvästi sukupuolisia asioita (mies, nainen, tamma, ori jne) ja siirtynyt sitten sellaisiinkin asioihin, joilla ei ole sukupuolta, tai joihin ei voi millään tavalla assosioida sukupuolta. Tällaista prosessia kutsutaan kieliopillistumiseksi, siis tässä tapauksessa sukupuoli on kieliopillistunut, eikä enää viittaa pelkästään luonnolliseen sukupuoleen (mies, nainen, tamma, ori jne).
Entä ruotsin kielen en- ja ett-suvut? Mikä näiden idea?
sukupuoleen perustuvia sukuja. Skandinavisissa kielissä on ollut ennen kolme sukua, joissain murteissa näin on vieläkin (ja jossain tanskan murteessa on vain 1 suku). En- ja ett-sukujen kohdalla on niin, että jompikumpi on muodostunut kahdesta suvusta - muistaakseni feminiini ja neutri - ja toinen on vanha maskuliini. Voi mennä toisinkin.
voiskohan olla sittenkin niin, että ett on vanha neutri ja en vanhat feminiini ja maskuliini, koska kaikki ihmistä kuvaavat sanat ovat en-sukuisia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, ja yksi niistä on ett barn, aivan kuin saksan das Kind.
Mikä noiden sukujen idea kielissä on.
kielten sukusysteemi on lähtenyt luonnollisesta sukupuolesta, eli koskenut ensin selvästi sukupuolisia asioita (mies, nainen, tamma, ori jne) ja siirtynyt sitten sellaisiinkin asioihin, joilla ei ole sukupuolta, tai joihin ei voi millään tavalla assosioida sukupuolta. Tällaista prosessia kutsutaan kieliopillistumiseksi, siis tässä tapauksessa sukupuoli on kieliopillistunut, eikä enää viittaa pelkästään luonnolliseen sukupuoleen (mies, nainen, tamma, ori jne).
Entä ruotsin kielen en- ja ett-suvut? Mikä näiden idea?
sukupuoleen perustuvia sukuja. Skandinavisissa kielissä on ollut ennen kolme sukua, joissain murteissa näin on vieläkin (ja jossain tanskan murteessa on vain 1 suku). En- ja ett-sukujen kohdalla on niin, että jompikumpi on muodostunut kahdesta suvusta - muistaakseni feminiini ja neutri - ja toinen on vanha maskuliini. Voi mennä toisinkin.
En ymmärtänyt mitään, mutta nuo ei ole kyllä sukupuoleen liittyviä sukuja. Sukupuoleen liittyvät suvut on han ja hon, ja englannissa she ja he.
Voiko joku vielä väittää suomen kieltä vaikeaksi???
et voisi olla enempää väärässä. Nuo mainitsemasi han, hon, he ja she ovat PERSOONAPRONOMINEJA.
Sanojen suku on se ominaisuus, jonka perusteella niitä taivutetaan, esim. koska sana "koira" on espanjaksi "el perro", eli maskuliini, sen kanssa tuleva adjektiivi taipuu myös maskuliinissa: "el perro negro". Yleensä sanojen suvun tunnistaa artikkelista tai siitä, mihin kirjaimiin sana päättyy (näin esim. venäjässä).
Alue: Aihe vapaa
Kirjainten opettelu on se pienin vaikeus venäjän opettelussa :) Verbit taipuvat kaikissa persoonissa ja sijamuotoja on tolkuton määrä ihan erilaisella logiikalla kuin esim suomen kielessä. SE on vaikeinta.
Mutta mielenkiintoinen kieli :)