Jätitkö yliopiston kesken?
Kommentit (21)
Opinnot oli jäissä 6-7 vuotta kunnes sitten lopulta pakersin vängällä loput n. 10 ov + gradun, vaikka ei kiinnostanut yhtään! Mutta kyllä kannatti. Sain melkein heti koulutustani vastaavan vakinaisen työn, jossa on mukava päivätyö ja hyvä palkka. Kasvatustiede oli pääaine. Tosin työn saamiseen vaikutti myös sivuaineet ja aikaisempi, ei oman alan työkokemus. Mutta ilman KM-papereita en olisi paikkaa saanut.
Sosiaalityötä luin, mutta koko ajan tiesin, ettei se ole alani. Sitten hetken työssä oltuani lähdin lukemaan kasvatustiedettä ja nyt valmistuin maisteriksi. Vaikka olenkin tosi iloinen,e ttä sain tämän valmiiksi, niin kummasti tuo edellisen tutkinnon keskeyttäminen edelleen kaivertaa. aina välillä mietin, etä pitäisikö sekin jotenkin lukea loppuun, vaan millä ajalla.
vaikka olen tehnyt gradunkin ja lähes kaikki muut opinnot. Ongelmana oli Saksan kieli eli sitä olisi pitänyt opiskella monen opintoviikon verran... Harmittaa vieläkin, mutta eipä ole tullut ilmoittauduttua millekään kurssille, jotta saisi tutkinnon kasaan. Ei tosin ole ollut pakkoa, kun on ollut vakituinen työpaikka. YT-neuvotteluja on tosin jo ollut...
ensin maisteriksi ja sitten tohtoriksi. Biotieteellinen ala.
opiskelin kasvatustiedettä ja aikuiskasvatusta (siis ei okl). Oli niin teoreettista, että lähdin välillä opiskelemaan opistotasoisen sosiaalialan tutkinnon ja sillä tiellä olen edelleen. Nyt siis vakituisessa työssä ja viihdyn hyvin.
erityispedagokiikkaa luin, mutta olisin valmistuttuani päätynyt jonnekin toimiston syövereihin tekemään hallinto- ja suunnittelutyötä. Halusin päästä tekemään "oikeaa työtä", joten vaihdoin alaa.
Onneksi sain vuosi sitten kovalla työllä kandintutkinnon kasaan enkä laisinkaan ole koulutusta vastaavissa hommissa. Tosin olemassa kaupallinenkin opistoasteinen tutkinto. Nyt sain pääainevaihdoksen, joten katsotaan tuleeko musta joskus maisteri. Ehkä ennen eläkevuosia just ja just.
Valmistuin ja vaihdoin yliopistoa.
en nähnyt mitään ideaa jatkamisessa, työllistymismahdollisuudet olivat surkeat ja poikkitieteellisyys oli typerää. kaikke avähänliipattiin ohimennen, mihinkään ei perehdytty kunnolla.
lepäämässä muutaman vuoden, elämäntilanteen takia. Töiltä ja lastenhoidolta ei riitä energia gradun tekemiseen. Kesken en ole kuitenkaan vielä heittänyt, jonain päivänä valmistun varmasti.
Menin sinne sillä mielellä, että opiskelen niitä kursseja, joita mahdollisesti tarvin (tulevassa) työelämässä. Vasta opintojen alettua ilmeni, että ne tarpeelliset kurssit kuuluukin maisteriohjelmaan. Tämän lisäksi oli aika lailla mahdotonta yhdistää opiskelut (niin paljon, että saisi opintotuen), osa-aikahoidon (enempään ei varaa), työt ja 3-4 lapsen hoitamisen.
Ja ala oli käännöstiede.
Missähän mahtaa olla alhaisin keskeytysprosentti?
kun tutkinnosta puuttui pari kurssia ja gradu. Muutettiin Englantiin ja töitä oli niin paljon, etten vaan viitsinyt enää haaskata aikaani opintoihin enempää. Nyt 15 vuotta myöhemmin palasin yliopistolle enkä vieläkään näe opinnoissa enempää järkeä kuin silloinkaan, mutta aion kyllä vääntää gradun lähivuosina työn ohessa ihan periaatteessa. Työllisyyteen se tuskin tulee vaikuttamaan mitenkään, koska käännöstöitä on nytkin niin paljon kuin jaksan tehdä. Hintaakaan en pysty nostamaan tutkinnon varjolla, mutta eipähän sitten enää gradu hierrä takaraivossa.
valtiotieteen vaitoskirjan kesken ja menin toihin. En vaan jaksanut enka oikein tiennyt mita edes tulevaisuudelta halusin. Siina parin vuoden aikana tuli kuitenkin selvaksi etta mua olisi jaanyt vaivaamaan ikuisesti jos en olisi saanut vaikkaria valmiiksi, joten menin takaisin ja hoidin homman loppuun. Oli mulle oikea ratkaisu.
osaa kyseistä ainetta oikein kirjoittaa: pedagogiikka! Itse ole yliopistosta valmistunut erityiskasvatuksen ammattilainen ja ihan oikeaa työtä teen oikeiden ihmisten parissa. Ei yliopistosta valmistuta vain hallinnollisiin tehtäviin. Taisi lopettamisen syyt olla jossain ihan muualla.
erityispedagokiikkaa luin, mutta olisin valmistuttuani päätynyt jonnekin toimiston syövereihin tekemään hallinto- ja suunnittelutyötä. Halusin päästä tekemään "oikeaa työtä", joten vaihdoin alaa.
valtiotieteen vaitoskirjan kesken ja menin toihin. En vaan jaksanut enka oikein tiennyt mita edes tulevaisuudelta halusin. Siina parin vuoden aikana tuli kuitenkin selvaksi etta mua olisi jaanyt vaivaamaan ikuisesti jos en olisi saanut vaikkaria valmiiksi, joten menin takaisin ja hoidin homman loppuun. Oli mulle oikea ratkaisu.
ja olenhan ma myos jattanyt engl. filologian opinnot kesken (siis maisterin tutkinnon) ihan ekan vuoden jalkeen, kun tuli selvaksi etta siita koulusta tulee vain kaantajia ja opettajia eika mua kiinnostanut kumpikaan... Menin sitten englanninkieliseen yliopistoon opiskelemaan valtiotieteita (koska pidan englannin kielesta, en vaan sen kaantamisesta enka opettamisesta). ;-)
ensin maisteriksi ja sitten tohtoriksi. Biotieteellinen ala.
En ollut kyllin hyvä ja minulla oli toinen korkeakoulutukinto.
Eiks pohjoismaiset kielet tarkoita käytännössä ruotsin opettajaa? Hyvä vaan että vaihdoit, olisit pian työtön kun pakkoruotsi poistuu!
Mitä opiskelit AMK:ssa?