Rahallisista syistä minä ja mieheni muutamme pian eriosoitteisiin ja ollaan muka eroamassa.

kun olette eronneet? Jää leskeneläke saamatta.

kun olette eronneet? Jää leskeneläke saamatta.

Voihan olla vain asumuserossa

Onko se sen arvoista?



Meille kävi niin.



Jokainen aito rakkaussuhde selviää kyllä muutenkin ja asiat järjestyy.



Tuo on tosi tavallista suhteissa, joissa ei muutenkaan mene hyvin.

Anteeksi, hyväksi käyttöä mutta ei voi muuta. Näin ainakin jonkin aikaa.

Siis ihan oikeasti, jos teillä on vain valekämppä, jossa muka asutaan, ja puhutte asiasta esim. naapureille tai kenelle vaan, he voivat ilmoittaa huijaamisestanne Kelalle, ja joudutte maksamaan takautuvasti kaikki huijaamanne tuet takaisin.

Ja ei, siinä ei auta rypistely ja selittely, että kyllä siellä kalustamattomassa kämpässä on kolme kuukautta asuttu...

Puhutaan tappiolle jäämisestä ja siitä, miten vähän rahaa saadaan, kun jotkut toiset saavat enemmän ja kun mitään ei jää säästöön...



Se raha on poissa joltakulta tarvitsevalta. Vanhukselta vanhainkodissa, keskoselta sairaalassa, itsemurhaa harkitsevan kuntouttamisesta... Joo, ei ole teidän ongelma, kun voitte kupata systeemiä uudestaan ja uudestaan. Kyllä teidän pitää saada se, mitä haluatte ja mitä suinkin voitte vain kikkailemalla saada. Eikö samaan kikkailuun voi lisätä, että kun tehtailette vielä yhden lapsen, niin ne lapsilisätkin alkaa olla aika isot yksinhuoltajakorotuksella?



Haluaisinpa tietää teidän tulonne. Nämä muka-köyhät ovat ihan ehdottomasti pahimmat. On usein omistusasuntoa ja autoa ja toimeentulotukea ja itketään vain sitä, kun lapsi ei saakaan joululahjaksi jotain uutta pelikonsolia.



Te olette varkaita. Te varastatte kaikilta niiltä rehellisiltä ihmisiltä, jotka käyvät työssä ja laskevat rahojansa tarkkaan, että voisivat saada tulot ja menot tasan mutta eivät kikkaile saadakseen itselleen mahdollisimman suuren potin verorahoista. Teillä on jo ilmainen peruskoulu, lähes ilmainen terveydenhuolto, työttömyyskorvaukset, opintotuet, toimeentulotuet ja lapsilisät. Mutta ei riitä ei. Kun pitäisi ilman työtä tulla rikkaaksi.



On täällä muutkin opiskelleet ja tehneet samaan aikaan kahta eri työtä. Opintotuki tuntui toki pieneltä mutta olihan se tyhjää parempi. Öisin sitten oli aikaa lukea tentteihin.



Mahtaa olla hieno tunne kertoa lapsillenne joku päivä, että juuri te ja teidänkaltaisenne romutitte koko hyvinvointivaltion idean. Hävettääkö, kun lastenlapsistanne ei makseta lapsilisiä, kun lapsenne eivät saa työttömyyskorvauksia eikä muitakaan tukia? Ei. Eihän teidänkaltaisianne hävetä. Te olette vain sitä mieltä, että teitä kohdellaan väärin...



T. Köyhä mutta ahkera ja ylpeä siitä

Mutta olen koko ikäni voinut erittäin huonosti ja ollut ahkera ihminen siitä huolimatta. Myöhemmin minulla todettiin erittäin vaikeita mielenterveyteen liittyviä diagnooseja. Olen todellakin opiskellut, mutta olen joutunut tekemään huomattavasti enemmän töitä, kuin muut. Oppimisvaikeuksia ja dissosiaatio-ongelmaa, vakavia puutteita kognitiivisessa suorittamisessa jne.



Hankin lapsia, koska olin silloin pyrkimässä eteenpäin, kaikki näytti valoisalta ja oli sitä toivoakin. Olen ollut itse lapsena aina yksin ja halusin perheen. En tätä tilannut ja en kuitenkaan aio huijata yhteiskuntaa, vaikka mieleni tekisi. Meidät todella heikoimmat jätetään täysin heitteille ja mieskin sairastaa. Ei pääse edes lääkäriin.



Mutta tosiaan, en valinnut tätä tietä. Haluaisin olla terve, töissä ja elämässä kiinni. Lastensuojelu auttaa melkolailla, koska se on ennaltaehkäisevää työtä. Huostaanotto olisi sinullekin kalliimpi vaihtoehto.

, että jos olisin vähemmän ahkera, niin käteen jäisi enemmän. Jos olisin hankkinut lapset vasta uraputkeen päästyäni, niin käteen jäisi enemmän. Jos minulla olisi tukiverkosto joka hoitaisi lapsiani sillä aikaa, kun käyn vuoden ajan koulua, niin käteen jäisi enemmän.



Minua risoo se, että en koskaan ikinä nuoren elämäni aikana ole ollut laiska tai loinen. Olen aina maksanut velkani ja tehnyt työni. Ainoa haaveeni oli saada lapset ennenkuin täytän kolmekymmentä.



Jos...

-olisin ensin opiskellut+tehnyt työtä ja vakaannuttanut taloudellisen asemani, niin perheeni olisi varakkaampi. Ja minä olisin ollut iäkäs ensisynnyttäjä (kolmenkymmentä tai enemmän, sillä ensin opiskeltu ala ei tarjonnutkaan töitä, vaan jäin työttömäksi). Suvussani on lapsettomuutta. Pelkään sitä todella enkä halua samaa kohtaloa. Ikä kohottaa lapsettomuus riskiä. Hoidot siihen maksavat. Niinkuin myös kuntoutus, jos hoidot eivät autakaan.

-minulla olisi terveet vanhemmat, jotka innokaasti haluaisivat hoitaa lapsenlapsiaan ja auttaa meitä, niin olisi helpompaa. Voisin saada silloin tällöin talvihaalarit jollekin lapselle lahjaksi heiltä. Ehkä meidän nettiyhteys maksettaisiin opiskelujeni ajan. Lapset tai edes nuorin lapsi voisi olla hoidossa heillä opintojeni ajan. Tiedän, että moni perhe saa vanhemmiltaan paljon apua. Me ei saada.

-tuet olisi oikeasti sellaiset, että tässä hyvinvointivaltiossa kannattaisi olla töissä ja opiskella työllistävää alaa. Että kolme lasta huomioitaisiin opiskelija äidin opintotuessa (en voi mennä kahteen duuniin samalla kuin opiskelen. Se ei vain toimi. Lapset tarvitsevat aikuisiaan) Jos minun kahdenkymmenen kilometrin koulumatkojani tuettaisiin jotenkin ja koulukirjat voisi vaikka vuokrata koululta ostamisen sijaan. Jos jos jos jos... Mutta tuloni on hieman yli kaksisataa euroa/kk, miehelläni töissä ollessaan n.2000e. Tämän lisäksi tulee kolmen lapsen lapsilisät. Mies tarvitsee töissä autoa. Siitä tulee kuluja, mutta ilman autoa ei voisi kulkea töihin (julkiset ei ole hänelle vaihtoehto työn luonteen takia). Asunto on 820e/kk vuokra-asunto. Opiskellessani minulla menee rahaa seutulippuun, nettiyhteyteen, koulukirjoihin jne. Kuluja opiskelusta kertyy paljon. Sitten tulee vakuutukset, sähkö, ruoka, lasten harrastukset, lääkkeet, sairaskulut, hoitomaksut.... Yksikin yllättävä lasku, niin talous hyppää miinukselle.

T.köyhä, ahkera ja pettynyt hyvinvointivaltioon joka on epäreilu ja siksi harkitsee ap:n tapaa toimia. MINÄ maksan veroa hyvinvointivaltion kassaan niinkuin miehenikin tekee. Siksi minua ei hävetä vaatia hyvinvointivaltiolta apua.