Lue keskustelun säännöt.
Uudet äidit, miten menee? Kuinka jaksatte? Vinkkejä kokeneemmilta..?
10.12.2010 |
3 viikon ikäisen tyttövauvan äitinä harjoitellaan uutta roolia, ja välillä olen kyllä lopen väsynyt.. Vauvani ei ole edes vaikea, en vain osaa tehdä mitään.. Univajekin järkyttävä..hävettää, kun jatkuvasti tarvitsen ties minkälaisen ammattilaisen vinkkejä ja kotikäyntejä, miksi vaan en voi osata?? Ja vinkkien jälkeen tajuan, miten logiikan vastaisesti olen toiminut.. Kuinka voi ihminen olla näin typerä??
Miten elämä pienen vauvan kanssa lähtenyt käyntiin..?
Kommentit (9)
Päivä ja hetki kerrallaan, opit koko ajan lisää. lämä vauvan kanssa opettaa, millainen juuri sinun lapsesi on ja miten hänen kanssaan on parasta toimia.
Hiukan minua hymyilyttää tuo sinun väsymyksesi, vaikken yhtään väitä, etteikö se olisi todellista. Mutta kolmen viikon jälkeen vain väsyttää vähän vähemmän kuin vaikkapa puolen vuoden päästä. Sellaista se vain on.
Mutta lopulta vauvavuosi menee nopeasti ja oma aika ja yöunet tulevat takaisin. Ota vain rauhallisesti ja hetki kerrallaan, vaihdat vaipan, imetät / syötät, laitat nukkumaan, koetat syödä itsekin ja nukut silloin kun se on mahdollista. Ei sen elämän just nyt tarvitse olla teillä yhtään sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun esikoiseni oli 4 kk vanha ja luuhasin siellä päivät pitkät. Nykyisin kolmen alle kouluikäisen lapsen äitinä nauttisin, jos saisin tehdä rauhassa kotitöitä. Äiti-lapsikerhot ei enää kiinnosta, mutta isompia lapsia vien virikekerhoon, jotta saisin hetken kevyempää aikaa pienimmän kanssa ja lapset tietenkin ikäistään seuraa. Esikoisen kanssa tuijotin vain häntä ja koti pysyi helposti siistinä vähällä siivoamisella.
Jos aiot enemmän lapsia, voisit aloittaa jossain vaiheessa kaiken tarpeettoman karsimisen kotoa kiertoon. Minulla ei oikein riitä energiaa esim lapsilta pieniksi jääneiden vaatteiden kierrätykseen. Olisi ollut parempi hoitaa eteen tulevat asiat heti piakkoin alta pois. Arki pyörii kyllä muuten mukavasti, mutta tämä on jatkuvaa liiasta tavarasta eroon kamppailua!
Hyväksyn nyt myös välillä sotkuisen kodin. Jollain viikolla voi olla niin paljon hoidettavia asioita ym menoja kun taas toisella viikolla ehdin myös siivoamaan. Omasta ajasta tietokoneen tai lukemisen parissa en kyllä tingi, vaan mieluummin sitten kodin siisteystaso voi välillä laskea. Viimeinen tunti ennen nukkumaan menoa ainakin on vain minun aikaani!
Jos vauva nukkuu silloin. Sillä 1 kk vauva nukkuu vuorokaudessa melkein 16-20 h, joten kyllä sitä nukkumisaikaa sinullekin pitäisi jäädä riittävästi.
Lisäksi, kun olet kotona esikoisen kanssa, niin kotitöitä on oikeasti vielä vähän. Eli leluja sekaisin, vain yhden lapsen vaatehuolto ja vähän tiskiä. Lisäksi saat nukkua aamulla pitkään, jos vauvakin nukkuu...mitään ei ole pakko tehdä eikä mihinkään pakko lähteä. Kun vauva nukkuu, niin lepää, äläkä puunaa kotia juuri silloin.
Mutta tuossa alussa kaikki tuntuu uuvuttavalta, äidin rooli on hakusessa ja vauvanhoito on todella sitovaa äidille. Kun totut, niin kaikki tuntuu helpommalta.
Kysy rohkeasti kokeneemmilta neuvoja. Itse neuvoisin nopeasti löytämään oman päivärytmin, joka helpottaa sinun arkeasi ja rytmittää vauvaa. Esim. aina samaan aikaan ajoitettu vaunuajelu auttaa vauvaa nukahtamaan päiväunille samaan aikaan ja säännölliset ruokailuajat rytmittävät myös vauvan päivää.
Äitiä piristää kummasti toisen äidin tapaaminen esim. kahvilassa tai vauvamuskarissa.
Elät ihanaa aikaa, jota muistelet kaihoisasti tulevaisuudessa. Väsymys kuuluu siihen, mutta senkin kanssa oppii elämään ja totut yösyöttöihin kyllä. Nyt on helppoa, kun vauvasi ei vielä liiku ja kaipaa sellaista peräänkatsomista. Nauti näistä ihanista ensiviikoista...vauvasi on pian jo suuri taapero...
ja se tarkoittaa, että mistään muusta ei huolehtia kuin omasta levosta ja siitä että vauva saa ruokaa.Opit kyllä kaiken kun vauva kasvaa, ja mitä enemmän vauva oppii viestimään tarpeistaan, ja mitä selvempi rytmi hänellä ajan kanssa on, sen helpompaa.
Millainen synnytys sinulla oli? Oletko saanut toipua siitä rauhassa? Oma ensimmäinen synnytykseni oli järkyttävä ja järkyttävän pitkä. Sairaalassa en saanut nukkua univelkoja pois, ja siitä seurasi sellainen yliväsynyt olo, etten nukkunut sittenkään kun olisin voinut. En ole ikinä elämässäni ollut niin väsynyt kuin ensimmäisen kolmen kuukauden aikana esikoisen syntymästä. Vaikea synnytys vielä vaikutti ilmeisesti lapseenkin jotenkin, koska hän nukkui huonosti. Kolmen kuukauden jälkeen kaikki helpotti. Kun toinen lapsi syntyi, toivuin helposta synnytyksestä heti, ja lapsikin nukkui hyvin alusta asti. Kaikki on muutenkin helpompaa.
Ole armollinen itsellesi, niin kauan kuin olet vauvaa kohtaan lempeä, annat riittävästi ruokaa ja pidät vaipan kuivana, kaikki on aivan hyvin. Tsemppiä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joku erityinen huoli tai ongelma, johon kaipasit vinkkejä?
joku erityinen huoli tai ongelma, johon kaipasit vinkkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun lapsi on kaksi alan olla jotenkin oma itseni taas. Se ottaa aikansa ja voit vain tehdä parhaasi ja ollaoma itsesi.
oon saanu nukkua alusta asti kokonaisia öitä.. tosin meillä ei saanut rintaa kun pari viikkoa..
ainut miinus on että päivisin meinaa olla tylsää.. tosin oon ollut töissä ekan kerran kun vauva oli 1kk..