Lue keskustelun säännöt.
"Pojan hauras mieli" on kuin meidän pojasta!! :(
04.12.2010 |
Kaksijakoinen käytös (toisaalta maailman herttaisin, toisaalta pelottava), itsetuhoiset puheet (mää otan veitsen ja vedän mun kaulaan haavan, mää hyppään parvekkeelta/katolta/ikkunasta, mää juoksen auton alle, mää meen junanradalle että jään junan alle jne...) ja toisaalta tappouhkaukset jne.
Ollaan puhuttu jo ties kuinka kauan ja ollaan lastenpsykiatrian asiakkaitakin. Apuja on saatu, mutta varsinaista terapiaa ei. Pojalla lääke adhd:hen mutta itse masennukseen, vaikka sekin on diagnosoitu, ei sen kummemmin ole reagoitu.
Hiukan on pelottavaa!! :(
Kommentit (11)
Meillä synkkiä kokemuksia hoitamattomasta masennuksesta. En toivoisi samaa yhdellekään nuorelle - en kyllä vanhemmallekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sellainen fiksu, "johtajatyyppinen" ja tosi herkkä pienestä pitäen. Nehän tarvitsivat sen hoitokodin apua, että poika oppi rajat ja sen, että teoilla on seuraukset, kun poika ei ottanut vanhempiaan vakavasti.. -> vasta sen jälkeen poika antoi itselleen luvan käyttäytyä kuin lapsi + tietenkin lithiumin ansiosta.
Helppo sanoa näin jälkikäteen, mutta vanhempien ei olisi pitänyt antaa pojan tehdä päätöstä myöskään lithiumin vähentämisestä :(
Haluan vaan sanoa, että toivottavasti poikasi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä ja vaadi, että masennukseen puututaan!
Siis ohjelman alkuosa, jossa kerrottiin tuonne jonnekin 9-vuotiaaksi asti pojan elämästä, olisi voinut olla minun suustani. Olen itse ollut masentunut ja itsetuhoinenkin lapsi, mutta tätä ei ole aikuiset tienneet, koska osasin kätkeä sen. Muistan vain ne hirveät ajatukset, kuolemantoiveet ja itsemurhasuunnitelmat, joita silloin oli. Siksi huolestuin herkästi heti kun pojalta joskus pari vuotta sitten tuli ensimmäiset "mää tapan itteni" -kommentit. Ikävä kyllä tuntuu, että muut aikuiset ajattelevat sen olevan pelkkää huomion hakemista. Voihan se olla, mutta entä jos ei olekaan?? Kausittain noita puheita on välillä jopa joka päivä, välillä menee joitakin kuukausia ettei mainitse.
Tekis mieli viikonlopusta huolimatta laittaa meitä auttaville viranomaisille viestiä, että katsokaa toi ohjelma, en halua että meidän elämästä tulee samanlainen. :(
Olen itse ollut todella syvässä masennuksessa jo muutamat vuodet, välillä olen ollut parantumaan päin kun talvi taas on koittanut ja masennus vienyt minun hauraan mieleni mukanaan..
Kun olen itse joskus lääkkeiden takia ajatellut itsemurhaa (sen lääkkeen sivuvaikutus on mm. itsumurha-ajatukset)
olen kertonut lääkärilleni asiasta,
nyt kun olen syventynyt masennukseeni, ja tosissani miettinyt lopettavan elämäni, en kerro siitä kenellekkään, jos kerron minua voidaan yrittää estää, tai pumpata lääkkeisiin, tai joudun suljetulle osastolle turvaan itseltäni.
En halua että kukaan estää minua jos päätän kuolla.
Kun poikasi lopettaa kokonaan itsemurhapuheet, ole tarkkana.
Tsemppiä sinnepäin!
Ei siihen ole lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia, terveellä aikuisella ihmisellä on oikeus lahdata itsensä, kunhan ei samalla vahingoita ketään muuta. Eikä sitäpaitsi kenelläkään olisi kiinnostustakaan asiaan puuttua.
On täysin naurettavaa, että aikuinen ihminen vertaa omaa kroonistunutta masennustaan ja epätoivoisen kaikkionhuonosti-elämäänsä lapsen masennukseen tai muihin mielenterveyden ongelmiin. Kyse on kahdesta ihan eri asiasta.
Olen itse ollut todella syvässä masennuksessa jo muutamat vuodet, välillä olen ollut parantumaan päin kun talvi taas on koittanut ja masennus vienyt minun hauraan mieleni mukanaan..
Kun olen itse joskus lääkkeiden takia ajatellut itsemurhaa (sen lääkkeen sivuvaikutus on mm. itsumurha-ajatukset)
olen kertonut lääkärilleni asiasta,
nyt kun olen syventynyt masennukseeni, ja tosissani miettinyt lopettavan elämäni, en kerro siitä kenellekkään, jos kerron minua voidaan yrittää estää, tai pumpata lääkkeisiin, tai joudun suljetulle osastolle turvaan itseltäni.En halua että kukaan estää minua jos päätän kuolla.
Kun poikasi lopettaa kokonaan itsemurhapuheet, ole tarkkana.
Tsemppiä sinnepäin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos uhkaa itsemurhalla, joutuu/pääsee psykiatriselle osastolle? :D Ei joudu, ja usein ei edes pääse vaikka haluaisi. Pitää olla paitsi itsemurhakandidaatti, myös umpipsykoosissa, että pakkohoito tulee edes mieleen. Vapaaehtoisesta hoidosta sen verran, että kolme neljästä mt-potilaasta ottaa jossain vaiheessa "mää tapan itteni"-kortin esiin, jotta saisi haluamansa. Eli ei sekään nyt varsinaisesti kenekään maailmaan ravista.
että jos uhkaa itsemurhalla, joutuu/pääsee psykiatriselle osastolle? :D Ei joudu, ja usein ei edes pääse vaikka haluaisi. Pitää olla paitsi itsemurhakandidaatti, myös umpipsykoosissa, että pakkohoito tulee edes mieleen. Vapaaehtoisesta hoidosta sen verran, että kolme neljästä mt-potilaasta ottaa jossain vaiheessa "mää tapan itteni"-kortin esiin, jotta saisi haluamansa. Eli ei sekään nyt varsinaisesti kenekään maailmaan ravista.
Mulle ei ole ikinä tullut mieleenikään uhata itsemurhalla saadakseni jotain. Vaikka olenkin ollut itsetuhoinen.
Ja jollekin aiemmalle kommentoijalle: kyllä minä ainakin teen kaikkeni, jos joku uhkaa tappaa itsensä, ettei hän sitä toteuttaisi. Kerran pelastin erään ihmisen hengen, kun hän mt-ongelmaisten foorumilla kirjoitti tekevänsä itsemurhaa (napsivansa pillereitä samaan tahtiin kun kirjoitti viestin). En tuntenut häntä irl, mutta sain palstan muilta ihmisiltä hänen puhelinnumeronsa, jonka jälkeen soitin 112 ja sieltä puhelinnumeron perusteella pääsivät apuun. Päästyään sairaalasta seuraavana päivänä(!!! Tuo kertoo jotain Suomen mt-hoidon tasosta!) hän ensimmäisenä kiitti minua, vaikka oli yöllä pannut täysillä hanttiin kun ambulanssi tuli hakemaan. Jotenkin järkyttävää ja kuvaavaa oli se, että palstan chatissa, jossa tämän ihmisen tuntevilta kyselin jotakin tietoja hätäkeskuksen avuksi, useimmat vastasivat että ihmisen pitää saada itse lopettaa elämänsä jos hän niin haluaa. Kuitenkin mieli voi muuttua, kuten tämänkin ihmisen kohdalla kävi: hän oli todella vilpittömän kiitollinen siitä, että joku tuli väliin, vaikka SILLÄ HETKELLÄ kun nappeja naamaan veteli, halu kuolla oli aivan todellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adhd lapsilla on hirveä huomion tarve. Puhutaan mitä vaan, että saadaan sitä huomiota.
Meillä jutut oli roisia, mutta ei enään. Joskus suuttuessaan sanoo, että menee ulos ja tielle.
En osaa auttaa miten saatte jutut loppumaan. Me puhutaan pojan kanssa paljon oikeasta ja väärästä ja kuinka ihanaa, että saa elää.
Pakko antaa paljon huomiota, koska sitä adhd lapset haluaakin.
Kun on lisäksi diagnosoitu masennus, ja adhd aiheuttaa omia impulssejaan, niin äkkiäkös siinä huonona hetkenä hyppää parvekkeelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kyllä tosi koskettava se Danan ja Hart Perryn dokumentti omasta Evan pojasta.Vanhemmat kumminkin varmaan yrittivät kaikkensa tehdä poikansa eteen.Mulla ei ole oikeastaan muuta neuvoa kuin se litium lääke,se on ollut mulle itselleni aikoinaan todella tehokas lääke.Se tosiaan tasaa niitä sairauden huippuvaiheita.Ja se litium on muuten ihan yksinkertainen lääkeaine.Se vaan siinä on että pitää käydä säännöllisesti verikokeissa.Ja muutenkin tilannetta seurataan lääkkeen käytön aikana.Se Evan poikahan käytti sitä litium lääkettä ja n,puoli vuotta lääkkeen lopettamisen jälkeen teki sen itsemurhan.Luulen että osasyy voi olla tuo lääkkeen lopetuskin.Vaikea asia!T
Minä en tiedä ketään sellasta lasta, eikä omat pyssyleikeillä ole ollut yhtä kamalia ja pelottavia.
T. rokee ja pokee joskus leikkinyt ja kuolemasta höpötellyt mamma