Kätilölle kommentteja ja kysymyksiä,olkaa hyvä.
Kommentit (18)
Jos aikaisemmin on ollut runsasta vuotoa synnytyksen yhteydessä,annetaan heti synnytyksen jälkeen vahvennat annokset supistavia lääkkeitä niin suoneen,peräsuoleen kuin lihakseen.jööpussia vatsalle,vauvaa imemään. Niin voi varautua ja useimmiten se auttaa. Monisynnyttäjän kohtu on jo väsynyt eikä aina jaksa supistua heti lapsen synnyttyä ja siksi vuoto. Vuoto voi tulla myös ensikertalaiselle. klö
Esikoisen synnytyksessä sain spinaalin, jolla ei tehoa. Toisessa synnytyksessä en " ehtinyt" saada puudutusta, vaikka kellon ympäri oltiin sairaalassa. Kätilö ei vaan ollu halukas tilaamaan puudutusta, kun en hänen mielestä vielä tarvinut. Sitte reilu 9cm oli auki, kun saatiin lääkäri paikalle. (miehen hermostumisen/vaatimisen jälkeen.) Nyt askarruttaa seuraava synnytys ja mahdollinen puudutus. Voinko mielestäsi saada epiduraalia?
menossa vasta viikolla 14. Pitäisikö huolestua? Aikaisemmin virtsatietulehduksia eikä kirvely ole samanlaista.
Vaikea vastata,kun en tunne kaikkien sairaaloiden käytäntöjä ja resursseja. Nähdäkseni mitään järkevää estettä puudutuksen saamiselle ei ole,jos sairaalassa anestesialääkäri päivystää. klö
Kohtu alkaa kasvaa ja kiristyä,aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamisen tarvetta. Pissanäyte olisi kuitenkin hyvä ottaa. klö
Omat hygieniavälineet,jos laitostuotteet eivät kelpaa,hammasharja,kotiutumisvaatteet,jotain lukemista jos ehtii lukea,vauvalle kotiutumisvaatteet. Eiköhän niillä pärjää. klö
kärsin nimittäin erittäin voimakkasita jälkisupistuksista ja en haluaisi supistavaa ollenkaan. Olen ihan tajuton sen jälkeen , en voi syödä, juoda enkä imettää, puhumattakaan että pystyisin tutustumaan vauvaan. haluaisin tämän viimeisen synnytyksen olevan erilainen.
klö itsekin
Kun synnytykseni käynnistettiin, sairaalassa sanottiin, että voi mennä jopa pari vrk, että ei kannata odotella kovin malttamattomana. Kun yksi cytotec annos oli annettu, lähetin miehen kotiin ja sanoin, että lähtee ihan rauhassa asioille tms., soitan sitten jossain vaiheessa jos jotain tapahtuu. Reilun tunnin päästä olin synnyttämässä, mies ei ehtinyt paikalle!!! Nyt jälkeenpäin asia on alkanut harmittamaan todella.
Siksi kiinnostaa, että eteneekö käynnistetyt synnytykset yleensä hitaammin, oliko jotenkin poikkeuksellista että kävi noin?!
Ei supistavia automaattisesti anneta kuin yksi piikki siinä vaiheessa,kun istukan pitää irrota ja se ei vaikuta pitkään. Jokaisen synnytyksen jälkeen jälkisupistukset pahenevat ja imetys saa hormonit oikein virtaamaan ja kohdun supistumaan. Et tarvitse supistavia lääkkeitä vaan kipulääkkeitä imetyksen jälkeen. klö
Hyvin yksilöllistä. Toisilla käy juuri kuin sinulla,toisilla käynnistellään monta päivää. Ei ole yhtä ainoaa tapaa,miten kohtu reagoi Cytoteceihin. klö
En ole. Yksi yleispätevä,muutaman rivin tiedote on Kansanterveyslaitokselta tullut,ei mitään tarkempaa. klö
Ärsyttää, kun tuntui että minua vaan jotenkin toppuuteltiin ja hyssyteltiin, että ei se synnytys ala vielä piiiiitkään aikaan -ja sitten käy niin, että mies ei ehdi mukaan, vaikka olisi ollut tosi iso juttu meille molemmille.
Tyhmää ehkä jankata jälkeenpäin, mutta minusta potilaille voisi kertoa vähän enemmän kuin mitä sattuu huvittamaan :( Että olisivat voineet kertoa, että VOI myös edetä nopeasti. Oletko samaa mieltä?
Jos istukka syntyy normaalisti,ei sitäkään pistosta tarvita.En ole kyllä ennen kuullut,että siitä noin kipeäksi tulee. klö
vähätellään sairaalassa. Sekä lääkärit että hoitajat syyllistyvät tähän, että äitiä ei kuunnella, ei uskota jne. Tämän kokemuksen täytyy olla jollakin tasolla totta, kun niin moni äiti/nainen kertoo kokeneensa vastaavaa. Joskus se, ettei äitiä kuunnella, johtaa jopa vaaratilanteisiin... vaikkei se tietenkään ole kenenkään tarkoitus.
Miten itse koet, onko olemassa tällaista ammattilaisten taholta tapahtuvaa odottajien/äitien kokemusten väheksymistä vai onko asia enemmän äitien hormonihuuruisissa päissä?
Vaihtoehtoja on kymmeniä ellei satoja ja jos kaikki variaatiot kertoo,saisi olla oma kätilö kertomassa jokaiselle kaikki mahdollisuudet,miten tämä voi mennä. Eli elämässä tapahtuu ja nyt kävi näin,sitä ei mikään jossittelu voi muuttaa. Olisi tietenkin voinut sanoa,että joskus menee nopeastikin,mutta siinä tapauksessa isä voisi joutua istumaan odottamassa siellä päiväkausia.
En puolustele,mutta ei ole sairaalan moka vaan yksi mahdollisuus käynnistyä näin. Ja eikö kuitenkin ole tärkeämpää,että isä on paikalla tulevat seuraavat 20-30 vuotta kun lapsi häntä tarvitsee eikä vain syntymän hetkellä.
Kaikella ystävyydellä klö
Varmasti niin tapahtuu puolin ja toisin ts. aina ei kuunnella tarpeeksi tarkalla korvalla ja joskus taas niitä tuntemuksia äideillä on joka asiassa ja sellaisia,jotka eivät voi olla totta. Asiallisiin tuntemuksiin suhtaudumme vakavasti ja kun viemme asian lääkärille asti,osa ottaa asian tutkiakseen ,osa ei ollenkaan. Parantamisen varaa meillä on,sitä en kiellä,mutta kyllä niitä " hormonihuuruisia" kuvitelmiakin on,mutta niihinkin pitää parhaalla taidollaan vastata. klö
voiko siihen jotenkin ennalta vaikuttaa ettei tulisi ongelmia?