Pelkäätkö lapsesi perivän jonkun sairauden sinun tai miehen suvun perintönä?
Minä pelkään lapseni saavan silmälasit ihan pienenä ja lopulta sokeutuvan myöhemmällä iällä. Sen verran kova sukurasite on.. Itsellenikin tämä on mahdollista :(
Kommentit (30)
suvussa on lähes kaikilta leikattu umpisuoli ja mietin periytyyköhän se omille lapsilleni. Miehen puolelta ei umpisuolet ole tulehtuneet.
En nyt kauheasti sitä kuitenkaan pelkää sillä se on kuitenkin aika vaaraton juttu jos ajoissa tajuaa lähteä lääkäriin. Sen verran kova kipu kuitenkin ettei sitä kenellekään toivo.
Joten kyllä pelkään mahdollisesti johonkin syöpään sairastumista. Esim. rintasyöpään.
suvuissamme on useampikin sairaus, joihin perinnöllinen alttius. Osa tavissairauksia, kuten diabetes, mutta sitten on harvinaisempia ja vakavampiakin. En pelkää yhtään, sillä pelosta ei ole mitään hyötyä. Pelko ei hyödytä edes silloin jos sairastuu. Läheinen on sairastunut ja kuollut yhteen noista perinnöllisistä sairauksista, eikä pelko auttanut siinäkään. Otetaan vastaan se, mikä tuleman pitää ja eletään tämä hetki.
Mulla just todettu paniikkihäiriö. Ja pelkään toden teolla, että lapseni perii tämän. Itse asiassa voi olla, etten olisi koskaan tehnytkään lapsia, jos olisin tiennyt, että tällainen kamaluus mulle puhkeaa.
On totta, että paniikkihäiriöön liittyy alttius siitä että tauti voi puhjeta jälkeläiselle. Hyvin suuri valtaosa lapsista ei kuitenkaan sairastu. On lisäksi paljon, mitä voit itse tehdä estääksesi lapsesi sairastumisen. On tärkeää hoitaa itsesi kuntoon mm. käyttämällä lääkitystä ja tarvittaessa estolääkitystä. Älä jätä estolääkitystä pois ainakaan liian nopeasti. Käy terapiassa, mikäli suinkin vain on mahdollista. Minä olen "perinyt" ahdistuneisuusalttiuden äidiltäni oppimisen kautta ja terapiassa olen yrittänyt opetella, miten pääsisi eroon tuosta ajattelumallista jotten käyttäytyisi lasten kanssa samalla tavalla.
Ajattelen myös niin, että jos lapsilleni paniikkihäiriö puhkeaa, osaan jo varhaisessa vaiheessa neuvoa mitä heidän tulee tehdä. Kannattaa hakeutua hoitoon mahdollisimman pian, jotta tauti ei kroonistu. Paniikkihäiriönkin kanssa voi elää ihan laadukasta elämää. Nykyään on niin hyviä lääkkeitä. Pahempiakin sairauksia voisi olla.
että tyttärestäni tulee yhtä persjalkainen kuin vaimonikin on. Itse olen pitkä, mutta vaimolla ei ole muuta kuin tyngät jalat ja sitten alkaakin jo selkä leveän perseen jälkeen. Lisäksi kaksoisleuka on sellainen heltta, joka kulkee niillä koko suvun läpi. Noita pääasiassa ja onhan hän myös lähes sokea eli lähes silmäinvalidi. Niin ja urheilussa vaimo on ollut aina se vitosen oppilas eli kun jono meni eteenpäin jumppatunnilla niin vaimoni on siirtynyt taaksepäin ja valittiin kaikkiin lajeihin lähes viimeisenä jaossa.
koska näemme miten meitä vanhemmat on siitä selvinneet. Emmekä ole yksin, aina löytyy neuvoja suvusta omasta takaa. Tiesin tämän jo lapsia tehdessäni. Eli minä ja lapset sokeudumme tuossa vanhemmalla iällä kaikki hyvin todennäköisesti.
Mulla on vasta aloitettu Cipralex, jonka vastetta tässä odotellaan. Terapia alkamassa myös pian. Toivoa paremmasta on, vaikka välillä ahdistus vyöryy yli tosi pahana. t. 23
molemmilta puolilta paksusuolen syöpää, joka yleisin kuolinsyy suvuissamme, Crohnin tautia, diabetesta, verenpainetautia, sydänsairautta, reumaa, kaihia, kuuroutumista, Parkinsonin tautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa, lapsettomuutta (kyllä, sekin periytyy :D), Altzheimer, Skitsofrenia, lukihäiriö... Nämä kaikki taudit löytyvät siis meiltä, vanhemmiltamme, heidän sisaruksiltaan tai isovanhemmiltamme. Suvussamme tosin esim. paksusuolen syöpään on kuollut isovanhempienkin vanhempia (oletettavasti - silloin tosin diagnoosina vatsasyöpä). Joskus vähän pelottaa mutta ei usein. Meillä on ollut tuuria, ja minulla on vain yksi sairaus, joka ei ole aktiivinen, miehelläni lukihäiriö, jonka perinyt äidiltään ja kärsimme lapsettomuudesta, vaikka meillä nyt lapsia onkin hoitojen avulla. Meidän sisaruksillamme ei ole mitään sairauksia, yhdellä siskoistani tosin on ollut masennusta. Lapsilla ei ole toistaiseksi mitään. :)
Kaikki taudit tapaavat puhjeta vanhemmiten ja esim. vanhemmillamme on suuri liuta noita sairauksia, vaikka vain viisi vuotta sitten ei kenelläkään ollut noista yhtäkään (paitsi lukihäiriö, diabetes ja verenapainetauti, diabetes ja verenpainetauti puhkesivat noin 10 vuotta sitten isälläni).
kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mun miehellä ei sitä ole (ainakaan vielä,) mutta hänen isänsä ja veljensä sairastivat/sairastavat sitä. Myös muualla suvussa on oireita, vaikkei diagnoosia olekaan.
Molemmilta puolilla on myös I-tyypin diabetesta, mutta sitä en pelkää yhtään.
Ja pelkään toden teolla, että lapseni perii tämän. Itse asiassa voi olla, etten olisi koskaan tehnytkään lapsia, jos olisin tiennyt, että tällainen kamaluus mulle puhkeaa.