Muilla ylivertaisia siskoja?

Olen niiiin kypsä...



Minulla on kaksi lasta, alle kouluikäisiä. Toisella krooninen sairaus.



Miehellä työpaikalla huono henki ja työpaikka kiikun kaakun. Akateeminen ja vastuullinen työ.



Minulla työpaikalla huono henki ja työn jatkuvuus epävarmaa. Akateeminen ja vaativa työ.



No, minulla on kaksi ei-akateemista siskoa, joista toinen on kaupan kassa ja toinen toimistotöissä. Ei lapsia, äitini auttaa heitä aina tarvittaessa.



He sitten koko ajan neuvovat ja huomauttelevat, kuinka minä olen niin stressaantuvaa sorttia vain jne. jne. He tietävät miten töitä tehdään jne. jne.



Olen totaalisen kypsä kuuntelemaan näitä huomautuksia! Jos ei ole lapsia niin ei ole kuin se työ. Jos on sairas, jää saikulle. Ei kauppa tai toimisto yhtä tusinatyöntekijää kaipaa.



Minulla on oikeasti välillä tasapainoilua, että saan hoidettua oman työni (joka oikeasti vaatii erityisosaamista) ja lapset, varsinkin kun toinen voi sairastella putkeen kolme viikkoa.



Miten joku voi olla noin empatiakyvytön! Ja tyhmä. Heidän mielestään kaikki on kuulemma kiinni vain "minun asenteestani".