Pelkään miestäni, vaikka joku voisi sanoa, että mitään pelättävää ei ole, mies

työ häntä stressaa tai sitten jotain muuta? Sen voin sanoa, että kyllä hänellä melkoisia lukkoja on, joita joskus yritti terapiassa purkaa, mutta ei mitään tuloksia näkynyt. Ne lukot eivät ole miehen tiedostama ongelma, kai. Tänään taisi jäädä ilman iltaoluitaan, voisko se risoa niin paljon? Vaikka olisihan tuo ehtinyt kaupasta hakea (minä unohdin, kun yleensä aina huolehdin, että kaapissa olutta on).

miehesi kuulostaa ihan minulta edellisessä suhteessani!



Mieheni ei siis koskaan tahtonut avautua minulle asioista ja mistään ei voinut puhua, kun minussa oli aina vikaa ja äänensävyni oli väärä, tai häiritsen lapsia tai hän ei jaksa kuunnella jne. Ikinä ei muka ollut mahdollisuutta puhua.



Ja aivan selvästi näki, että jokin oli vialla. Mies pelkäsi juu, mutta sitä en tiennyt.



Lopulta selvisi, että olin sittenkin oikeassa ja miehellä oli pahoja mielenterveysongelmia, ollut jo vuosia ennen kuin edes tapasimme ja pelkonsa johtuivat siitä. Oma raivoamiseni varmaan aiheutti sen, ettei uskaltanut sitten minulle puhua (ei kyllä myöskään puhunut ennen sitä kuin aloin olemaan hermostunut koko ajan).



Varmaan sinullakin on osasi tässä, ap. Ehkä et vaan kerro millainen itse olet, ehkä et huomaa tai halua huomata sitä? Teidän täytyy YHDESSÄ selvittää asiat, vaikka sitten joku hermostuisikin. Jos et uskalla puhua miehelle, niin kirjoita.



Ja jos asiat eivät vaan ala sujumaan, niin ottakaa se ero! Muuten menee kaikilla huonosti.

miehesi käyttäytyminen sisältää monta eri väkivallan muotoa, vaikka fyysiseen ei vielä ole sortunut. Mies ei varmaankaan myonnä ongelmiaan ja suostu terapiaan vapaaehtoisesti. Suosittelen turvakotia, väkivallan uhka riittää. Raskaus on suuri stressi miehelle ja tulee tod.näk. pahentamaan väkivaltaista käyttäytymistä.

häiritsee sun olemus,puhumattomuus ja äitiys.

Toisaalta voit jatkaa marttyyrinroolia ja tehdä kireällä ilmapiirillä hallaa lapsille

Hei ap. Olet suhteessa miehen kanssa, joka käyttää henkistä ja aineellista väkivaltaa. Hän pitää sinua pelon ilmapiirissä. Lapsikin joutuu siitä kärsimään joutumalla alttiiksi negatiiviselle, uhkaavalle ilmapiirille. Puhumattakaan masussa elelevästä vauvasta, hän myös joutuu alttiiksi stressihormooneille, jota kroppasi erittää uhkaavassa ilmapiirissä. Mies on itse vastuussa käytöksestään, syy ei ole sinun eikä lapsen eikä raskauden. Yleensä väkivaltainen käytös pahenee ja jossain vaiheessa, kun on saanut sinun itsetuntosi aivan nujerrettua, tulee kuvioihin myös fyysinen väkivalta. Täytyy ottaa huomioon, että väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on myös haasteellista. Turvakoti on hyvä paikka aloittaa irtaantuminen. Suunnittele lähtöä ja tee tarvittavat toimenpiteet salassa mieheltäsi ja joku kaunis päivä lähdet tavaroinesi ja lapsesi mukana. Kyllä elämä kantaa ja pärjäät varmasti ja voit tarjota lapsillesi rauhallisen kodin.

vastaan ei kannata sanoa, vaan on pakko antaa jyrätä.

Mikäli vastustan, niin mies rupeaa huutamaan.

Äitini sanoo aina, että ole hiljaa.

En aio erota, mutta kun lapset on aikuisia, niin tulee mietintään olemmeko enään yhdessä.

Siihen on vielä aikaa 12v. Sitten tulee totuuden paikka.

Olemme olleeet nyt yhdessä 16 vuotta ja meillä kaksi erityislasta ja sen takia en aio erota.

Lapsille isä tärkeä.

Lopulta katsoin vain säälien miehen huomion hakua ja marttyyrielkeitä ja erosimme, luojan kiitos.

Kaikki hyvin, kun en puhu miehelleni mistään asioista, koska mies ei halua puhua. On hyvin epäsosiaalinen ja ei tykkää puhua.

Ärsyyntyy selkeästi, jos hänelle puhutaan ja toistoja ei saa tulla, eikä jankutusta.

sitä sano, etteikö asioissa olisi kahta puolta. En vaan kuuna päivänä voisi, kykenisi tai haluaisi ketään uhkailla esimerkiksi omaisuuden hajottamisella, toisen elämän vaikeuttamisella jne. Ja vaikka kuinka hölmö muuten olisin, ymmärrän, että näin ei kuulu eikä saa toimia. Ja kyllä aikuisen ihmisen kuuluu hillitä itsensä, kun lapsi paikalla eikä alkaa silloin väen väkisin vängätä riitaa. Kyllä minulla joku ongelma on, koska tunnen vetoa tämäntyyppisiin miehiin. Ex oli sairas kontrollifriikki, kuvitteli koko ajan, että minulla on jotain puuhaa hänen selkänsä takana, vaikka olimme aina yhdessä paitsi töissä! Jonne hän olisi myös halunnut tulla katsomaan, kuinka päiväni sujuu, kenen kanssa olen ja puhun jne...



ap

siltä että miehellä on persoonallisuushäiriötä, jos yrittää kontrolloida sinua puheillaan ja käytöksellää, narsismia tai muuta sellaista. Tilanne on siis vähän vaikea, koska varmaan pillastuu, jos pyydät että menisitte puhumaan jonkun kanssa.Onkohan miehen perheessä ollut kontrolloiva äiti tai isä?..psykologiaa....eli tarvitaan ammattiauttajaa...pelossa ei pidä elää, ja hän löytää kyllä syyt syyttää sinua, vaikka syy ei olisi sinun. Normaaliahan se ei ole, että miehen täytyy jatkuvasti vetää kilarit jostain ja nälviä asioista, vanne niin sanotusti puristää päätä.Sano hänelle, että pelkäät hänen käyttäytymistään ja että sen täytyy loppua, voisitko pyytää jonkun muun paikalle, kun sanot sen? Jos raivostuu, asia on selvä, et voi jäädä pienten lasten kanssa tuollaiseen kotiin.

pelätä, sanoisin että kasva hyvä mies aikuiseksi äläkä pelleile.

terapiaan ja kävimmekin muutaman kerran. Mies siellä puhui niin lämminhenkisesti, mutta ei niinkään tunteistaan vaan asioita, kuten työstään. Samalla analysoi minua, kun minulla on hänen mielestään niin huono itsetunto, että olen siksi sellainen ja tällainen ja tollainen. Muutaman kerran terapiat eivät saaneet meitä ymmärtämään toisiamme, miehellä oma kantansa ja minulla kai sitten omani. Ja toki välillä on ollut parempia aikakausiakin, mutta aina nämä kurjuudet sieltä jostain ponnistavat. Miehelle terapian tarkoitus oli jotenkin osoittaa, kuka on oikeassa ja väärässä, tämä on hänelle hirveän tärkeää. Ja minä nyt lähinnä olin aika uupunut vaativan koliikkisen vauvan kanssa, että olisin eniten kaivannut vaan lepoa silloin....ja ehdotin, että mies lähtisi äidilleen vauvan kanssa pariksi yöksi, että saisin levätä. Miehen mielestä ajatus oli huono, koska hänen äitinsä olisi alkanut ihmetellä, että meillä on jokin vialla, kun emme sinne yhdessä mene...

no, kiitos, kun sain avautua:-)

ap

kyllä ammatti-ihminen on varmasti huomannut et miehesi käytös on omituista, tuossa terapiassa meinaan. Ota neuvolassa puheeksi miehesi käytös, jos tulee paskainen ero niin on ainakin todistajia et miehesi käytös on vittumaista.

Minkä takia olet kynnysmattona sille? Seuraavan kerran kun alkaa raivota, niin tee todellakin se et pakenette turvakotiin, sinne ei miehesi pääse tai jos illmaantuu niin lähtee poliisisaattueessa pois. Älä anna sen uhkailla sua.