Hyviä kirjoja lapsille kuolemasta?

Kirjastosta voi kysyä vinkkejä, aiheesta on varmasti kirjoitettu lapsillekin muuta

Viiden vuoden iässä on ihan normaalia miettiä tuota aihetta. Kaiketi, jos pystyisit itse puhumaan kuolemasta yleisellä tasolla jotenkin "normaalisti", tekemään aiheesta vähemmän pelottavaa...



Mielestäni voit kertoa tuohon "milloin"-kysymykseen niin, ettet tiedä, mutta olet varma ettei vielä pitkään aikaan.



Meidän perheessä kuolemasta puhutaan tosi usein, koska viisivuotiaamme sairastaa syöpää ja puhuu ITSE siitä. Ja olen yrittänyt tehdä ajatuksesta hänelle mahdollisimman turvallisen. Emme ole erityisen uskonnollisia ja mielestäni lapsetkin saavat myöhemmin valita itse mihin haluavat uskoa, mutta hänen kohdallaan olen tehnyt poikkeuksen ja sanon aina, että kuoleman jälkeen mennään Isän luo. Ja että ei tarvitse kuolla yksin, että läheisiä (minä) olen mukana, ja enkeleitä.



Vaikeita juttuja nämä ovat aina. Pääasia kaiketi, että lapsilla turvallisuuden tunne säilyisi tilanteista huolimatta.

Kuvakirja, jonka on kirjoittanut Riitta Jalonen ja kuvittanut Kristiina Louhi. Sitä on ainakin arvosteluissa kehuttu, itse en ole lukenut. Kertoo siitä, miten pieni tyttö käsittelee isän kuolemaa ja siitä aiheutuvaa ikävää. Tytärtäsi tosin taitavat pelottaa kuolemisessa kaikki muut jutut kuin ikävä! Minä muistan lukioajoilta yhden valioaineen, joka loppui näin: "Kun minä kuolen, toukat syövät minut, ja minusta tulee perhonen." Minusta se oli mahtava ajatus, mutta en tiedä pystyykö 5-vuotias repimään siitä mitään lohtua. Ehkei ainakaan kannata kovin tarkkaan selittää ruumista nakertavista toukista...

Mieleeni ei tule kuin "Surunappi", mutta se on lapsille suunnattu kirja, joka kertoo sisaruksen kuolemasta. Ei ehkä teidän tytölle just nyt hyvä...



Kuolemaa tosin käydään läpi monissa runoissa, kansan myyteissä (lasten kalevala), raamatun kertomuksissa...

kirjoitettuja kirjoja kuolemasta on ilmestynyt useita. Käy kirjastossa katsomassa.



Voit itsekin kertoa mitä ajattelet kuolemasta. Jos lapsi kysyy milloin äiti kuolee, vastaisin itse että joskus sitten oikein vanhana. Joskus pienellä voi olla tuttavia, joiden perheessä vanhempi on kuollut nuorempana lasten ollessa vielä pieniä. Tällöin kannattaa korostaa sitä, että kaikesta huolimatta lapsista pidetään hyvää huolta.

Voi että nro 3, toivottavasti lapsenne selättää syöpänsä! Voimia koko perheelle!

Eniten taidan pelätä sitä hetkeä kun tyttäreni tajuaa että lapsetkin voivat kuolla. Olen sanonut hänelle että hän kuolee luultavasti tosi pitkän ajan kuluttua. Mutta totuushan voi olla aivan toinen..

Pakko ehtiä huomenna kirjastoon, sillä minulta loppuvat vastaukset. Kohtaan niin paljon kuolemaa työssäni että pidän sitä ehkä jopa liian luonnollisena osan elämää. Ja nyt kun yritän keksiä vastauksia pienelle lapselle en osaakaan..

mutta tyttosi taitaa kaivata muunlaista tietoa.