Paikalla yhtään lastenhoitajaa tai opettajaa?

Jonkinlainen kiintymyssuhde tulee ainakin oman luokan kanssa, mutta eipä lapsia hirveästi ehdi yksilöinä ajatella. Toki kuitenkin pitää yrittää kohdella heitä sellaisina, vaikka vaikeaa sekin nykyisten resurssien puitteissa on.

Mulle on käynyt niin muutaman kerran, että nuoret, joilla on jotain superkamalia ongelmia tai joiden kotiolot on niin perseestä kuin olla voi ja silti ne yrittävät parhaansa koulussa, tulevat jotenkin lähelle sydäntä. Ei siinä mielessä, että heitä lellisin kuten tavataan sanoa, mutta siinä mielessä että koittaa ainakin koulussa tukea elämän normaaliutta niin paljon kuin pystyy. Eikä se valitettavasti ole kovin paljon.

Olen yläkoulun ope.

jokaiseen omalla tavalla. Haen heistä aina sitä hyvää ja koitan tukea sitä ja jostain syystä mä en voi olla kiintymättä jopa siihen villeimpään ja vaikeimpaankin lapseen. =) Joskus se teetättää enemmän töitä mutta aina sieltä kovankin kuoren takaa löytyy jotain ihanaa tai hauskaa luonteenpiirrettä. KAIKISSA lapsissa on sitä!



T: erityislastentarhanopettaja

Useinhan tunnilla keskustellaan jostakin aiheesta, niin moni oppilas kertoo, kuinka ko. asia heillä kotona hoidetaan tms. Ei tietenkään kaikki kerro.

jotka tulee ilmi viranomaisten (poliisi, lastensuojelu) kautta ja joskus vanhemmat ottavat yhteyttä, esim. silloin kun perheessä on vakava sairaustapaus, joka voi heijastua koulunkäyntiin.



Joskus oppilaat saattavat kahdenkeskisessä puhuttelussa, jossa yleensä on kuraattorikin läsnä, kertoa kotinsa tilanteesta. Urani aikana näin on käynyt muutaman kerran ja ensimmäisen muistan ikäni.



Oppilaan vanhempi oli pahasti alkoholisoitunut ja kotiolot olivat niin pahasti sivuraiteella, että ihme kun nuori oli kyennyt hoitamaan koulunsa edes siinä mitassa kun sen teki. Kaiken lisäksi hänellä oli pienempiä sisaruksia.

Useinhan tunnilla keskustellaan jostakin aiheesta, niin moni oppilas kertoo, kuinka ko. asia heillä kotona hoidetaan tms. Ei tietenkään kaikki kerro.

Tuollaisissa tilanteissa eivät ongelmat tule ilmi.

ovat kuin muutkin lapset ( siis muut kuin omat),eli pidän heistä kovasti!Varsinkin ns.haastaviin lapsiin tulee ihan erityinen side,varsinkin jos saamme yhdessä iloita onnistumisista ja edistymisestä.

Mukava on töihin mennä joka päivä :)!

Oman luokkani oppilaat ovat minulle tärkeitä, kiinnyn kyllä heihin. Mutta kiintymys ei kuitenkaan ole samanlaista ja niin syvää kuin esim. sukulaislapsiin, tietenkään. Opettajan työ on kuitenkin vain työtä, vaikka ihmisten kanssa työskentelenkin.

kiintyy paljon. Heitä ei rakasta niinkuin omaa lasta, mutta kiinnyn kyllä syvästi. Oman ryhmän lapsia puolustaa ja haluaa tarjota heille mahdollisimman hyvää kasvatusta.



Itse mietin ja ajattelen työasioita eli hoitolapsia myös vapaa-ajalla, mutta harvoin niin, että asia stressaisi, vaikka töissä olisi ollut jokin vaikea tilanne.



Mitä pidempään lasten kanssa on sitä syvemmän suhteen heihin luo. Siksi on sääli, että omalla työpaikallanikin henkilökunnan ja lapsiryhmien vaihtuvuus on ollut suurta.



lh

meillä on siis lapsista välittäviä ammattilaisia :)



t. ap

onko se itsensä parempana pitämistä vai mitä, mutta minä haluan olla sellainen tiedonjakaja ja ajattelemaan opettaja. En väitä oppilaille, että mulla on oikeita vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, mutta paljon mun tunnilla pohditaan ja keskustellaan, vaikka aineena on oikeaasti fysiikka :D



Ja kyllä, kiinnyn oppilaisiin vaikka olen kamala tiukkis ja välillä varmaan ihan täysi kyrpä oppilaitten mielestä, mutta jonkinlainen kiintymyssuhde syntyy. Jotkut jää paremmin mieleen kuin jotkut :)



Omat lapset on sitten taas ihan eri planeetalta...

Eri tavalla toki kuin omiinsa. Lapsiin kiintyy, heille haluaa turvata hyvät kasvuolosuhteet, olla läsnä heidän arjen iloissa ja suruissa. Se ei ole niinkään yksilöihin kiintymistä vaan sellaista että rakkaus ja välittäminen lapsista on työn perimmäinen ohjenuora, jolle kaikki muu perustuu. Toki välillä lapset koettelevat hermoja, ja toiset lapset osaavat pirullisen hyvin ärsyttää, mutta kuitenkin kaikista löytää sen oman ihanan persoonansa ja näkee kaikissa jotakin hyvää ja haluaa autta kasvamaan. Lapsien vuoksi minä töitäni teen ja heitä kunnioittaen pyrin toimimaan.



-lto