Muut vaan menee naimisiin ja saa lapsia, höh :(
Kivat niille, ei siinä mitään, mutta tulee niin surku olo, kun itse vuodesta toiseen sinkku-statuksella ja samanikäiset koulu- ja muut kaverit yksi toisensa jälkeen poseeraavat facebookissa hääpuvussa ja seuraavaksi esitellään vauvamahaa... Mä tahdon kanssa :(
Kommentit (3)
ja kenen kanssa tahansa ei todellakaan kannata alkaa perustamaan perhettä vain siksi, että haluaa perheen ja muutkin niin tekee. Sellainen liitto ei kestä arkea ja elämän kolhuja.
Minäkin olin pitkään sinkku ja aina kaikki ihmettelivät, miksi sinulla fiksulla ja mukavalla naisella ei ole miestä. En ollut tavannut ketään sellaista, jonka kanssa kaikki olisi loksahtanut kohdalleen (ja en nyt todellakaan tarkoita mitään ulkonäköä). Minusta on parempi olla yksi kuin jonkun kanssa vain sen takia, että joku on oltava.
Ole reipas ja avoin ja tyytyväinen nykytilanteeseen. Onnistunut suhde löytyy parhaiten niin, että on tasapainossa itsensä kanssa ja tyytyväinen elämäänsä eikä odota, että tulee joku suhde, joka korjaa kaiken ja muuttaa koko elämän onnelliseksi.
Kehitysmaiden miehet Afrikasta tai Turkista jne ovat todella halukkaita ryhtymään jos ei nyt isäksi niin siittäjäksi ja seurustelukumppaneiksi. Suosittelen.
Ehdoton valtaosa sinkuista toivoo parisuhdetta, eli jotain on vialla kun tälläkin hetkellä on tuhansittain sinkkuja etsimässä omaa kumppania mutta ketään ei vaan löydy.
Ihan vilpittömästi; ovatko kriteerisi realistiset ja oletko antanut suhteen syntymiselle mahdollisuuden?
Nämä ovat nimittäin ne kaksi päätekijaa sinkkuuteen! Ensinnäkin odotetaan kumppanin olevan ulkoisesti unelmien miehen/naisen kaltainen, eikä ymmärretä että valtaosa ihmisistä on ihan taviksia ja etenkin että ulkonäöllä ei parisuhdetta muodosteta.
Toiseksi kuvitellaan, että kun "sen oikean" tapaa, ilmassa on heti sähköä, jousikvartetti soittaa taustalla ja molemmat ovat hauskoja, sanavalmiita ja nokkelia. Todellisuudessa kun valtaosaa jännittää ihan hemmetisti, hikoiluttaa niin että dödö pettää ja kädet tärisee eikä keksi mitään sanottavaa koko aikana. Ja tämä kaikki vain korostuu mitä ihastuneempi on. Tämän yli pitäisi pystyä näkemään ja olemaan kärsivällinen eikä teilata mahdollista kumppaniehdokasta heti. Toki siitä saa hauskan tarinan kerrottavaksi kavereille tai vaikka av:lle, mutta sitten on turha ihmetellä miksi juo aamukahvia yksin.