Imetysvinkit! Tehdään iso pino!
Mulla on tilanne se että esikoisen kanssa imetys meni alusta asti pieleen ja nyt on pikkukakkonen tulossa. Esikoiselle ekaksi annettiin lisämaitoa verensokerin takia, mulla oli raskausdiabetes ja siksi arvoja seurattiin. Ne oli kuitenkin ok, mutta silti lisämaitoa tuputettiin. Sitten tuli keltaisuus, lääkäri määräsi lisämaitoa: 70ml/3h! Sitten ei paino noussut tarpeeksi (huom. kaikki nämä alle 1vko ikäisenä) ja taas lisämaitoa. Poika siis täytettiin sairaalassa lisämaidolla, rinnasta ei tullut juuri mitään ja korviketta meni kotiin tullessa 400ml/pv.
Toivoisin siis tähän mahdollisimman paljon vinkkejä miten sitä maitoa saa tulemaan? Kaikki poppaskonstit on kaivattuja, tilanteen näkee sitten mitä tarvii, mutta mieltä rauhoittaisi kun tietää etukäteen että jotain on tehtävissä. Samoin keltaisten/sokeri/liian hitaasti painoa nostaneiden vauvojen äideiltä kaipaisin vinkkejä ja kokemuksia miten on sairaalassa toimittu ja mitä voi tehdä itse?
Kommentit (22)
kahden päivän ikäisenä (oli siellä n. 2 päivää). Poika syntyi tiistaina ja ke-to yönä maito nousi kunnolla. Rinnat olivat ihan täydet ja niitä lypsettiin kahden kätilön voimin... Sen ajan, kun oltiin sairaalassa minä vaan join, join, join ja söin kaiken mikä eteen kannettiin. Kun poika oli teholla, kävin siellä syöttämässä poikaa pullosta (omaa maitoani), lähdin omalle vuodeosastolleni ja join, söin, join ja lypsin koneella. Taas syöttöpuuhiin teholle ja sitten takaisin osastolle itse syömään, juomaan ja lypsämään...
No nyt onkin maidon riittävyyden kanssa ongelmia. Mutta silloin alussa sitä maitoa tuli oikein tulvimalla. Sängyssä, kun imetti niin lakanat sai vaihtaa (sairaalassakin) pari kertaa yössä...
Luulisin, että alussa auttoi jonkin verran se kun join ihan tajuttomasti. Olin synnytyksen jälkeen (suht nopea luomutoimitus, ei ehditty antaa puudutuksia) aika väsynyt ja ekan kerran jaksoin pojan nostaa vasta yli vuorokauden kuluttua synnytyksestä... Joten en voinut muuta tehdä kuin maata, syödä, juoda ja imettää kun mies nosti pojan viereeni.
En tiedä auttoiko se vai ei, mutta siskoni vinkistä ostin jo ennen synnytystä luontaistuotekaupasta mammateetä (löytyy ihan tällä nimellä) ja otin sen sairaalaan mukaan ja sitä sitten lipitin pari-kolme kertaa päivässä sairaalassa ollessa ja maito nousi todella hyvin.. Ja sitä on tullut riittävästi ainakin tähän asti (tyttö on kyllä vasta 3 viikkoinen..).
Ajattelin vain antaa vinkkiä teillekin että kannattaa kokeilla, tulee ainakin ajateltua positiivisesti kun sitä lipittää ja sehän auttaa ainakin :)
-juo tolkuttomasti, siis litroittain ja minä juon ihan vettä
-lepää ja nuku tarpeeksi
-syö paljon järkevää ruokaa
-älä stressaa laihdutuksesta tai muustakaan
-ei tutteja eikä pulloja...
sairaalassa imettelin koko ajan, vaikka mulla maito nousee vasta n. kolme päivää synnytyksestä, en antanut antaa lisäruokaa, vaan pyysin tuomaan vauvan rinnalle, jos on nälkäinen.
Kotona imetän aina vaan kun vauva haluaa, iltaisin tosi tiuhaankin, siis monta tuntia peräkkäin...ja sitkeästi vaan uudelleen tissiä suuhun, vaikka monesti tuntuu, ettei siellä voi enää mitään olla.
Mulle oli näin viidennen kohdalla ahaa-elämys se, että vois yhdellä syötöllä imettää vaan yhden rinnan. Lueskelin niitä imetystukisivuja ja siellä kehotettiin imettämään useampaan kertaan peräkkäin samalta puolelta, jos vauva imee tiheään, esim. tunnin sisällä uudelleen, ja näin tein. Yösyötöt hoituu vartissa, kun syötän vain yhden rinnan. Tuo saman puolen syöttäminen uudelleen ymmärtääkseni lisää tuotantoa.
Näillä eväillä on ilman maidonriittämisongelmia syötetty jo neljä ja viideskin on jo kohta 6 kiloinen...
Juo paljon (kuten kaikki muutkin neuvonut=)
Imetä aina vaan kun vauvalle kelpaa rinta, vaikka olisit juuri imettänyt!!!
Imetä samasta rinnasta pari kolme kertaa perättäin vaikka tuntuisi että rinta on jo ihan tyhjä. Kyllä sieltä heruu rasvaista takamaitoa rinnan tyhjenemisenkin jälkeen. Rasvainen maito pitää myös vauvan pidempään tyytyväisenä.
Pumppaa imetyksen jälkeen myös toisesta rinnasta hieman maitoa pois joka syöttökerran yhteydessä jos haluat että maidon tuotanto todella lisääntyy! Rintahan toimii niin että mitä enemmän kysyntää sitä enemmän tarjontaa...paljon ja usein imua -> paljon maitoa! =)
Lepää aina kun voit, jos on väsynyt ja stressaantunut maidon tuotantokin vähenee
Yritä ajatella positiivisesti imetystä, luota itseesi ja usko että maitoa tulee ja että imetys kyllä onnistuu kun vaan jaksat yrittää!
maito ei lopu koskaan kuin seinään, sitä kyllä tulee vaikka et saisi irti pumppaamalla pisaraakaan, vauvan imu on erillainen ja tehokkaampi
Imetä useassa eri asennossa, vauva sylissä, vauva sängyllä, vauva ja sinä kyljeltään vastakkaisiin suuntiin sängyllä, vauva " kainalon alta"
Imuteho on vahvin vauvan leuan puolelta.
Omana vinkkinä lisäisin, että jos vaan mahdollista synnytyksen ja jälkitilanteen puolesta, niin pyydä (vaadi!) saada vauva heti rinnallesi synnytyssalissa. Lisäksi imetä synnytyssalissa jo, ja mahdollisimman pitkään (edelleenkin siis, jos tilanne on vauvan ja itsesi puolesta hyvä).
Ensimmäisiin päiviin ei tosiaan tule kuin muutamia tippoja rusehtavaa ternimaitoa, mutta vauvalle ne riittävät :). Itselläni oli myös diabetes ja vauvan sokereita seurattiin, mutta ne olivat OK. Pidin vauvan alusta asti todella tiiviisti vierelläni (en antanut hoitajille) ja imetin aina kun se oli hereillä. Maito nousi 1,5 vrk synnytyksestä. Kerran-pari vauva sai sairaalassa lisämaitoa, ehkä 15 ml kerralla, ei siihenkään imetys kaadu, mutta ensi kerralla en varmaan pyydä niitäkään (minulle ei siis tuputettu vaan pyysin, kun vauva itki eikä tuntunut saavan rinnasta itseään kylläiseksi). Lisämaitoa ei kannata pyytää/antaa kuin ehkä 10-15 ml, jos siihen turvautuu!
Eka viikkojen ajan rinnanpäät on kipeät ja imetys ei koko ajan ole hauskaa. Vauva voi myös itkeä rinnalla iltaisin, mutta luota maidon riittävyyteen. Imetys muuttui ainakin minulla helpoksi siinä 2 kk iässä :) sitä ennenkään se ei ollut vaikeaa mutta välillä vähän haastavaa (rintatulehdus, kipeät nännit). Bepanthen rulettaa! ;)
Unohda kaikki aikarajat, imetä aina kun vauva tuntuu nälkäiseltä. Älä kuuntele varsinkaan vanhemman sukupolven naisten jorinoita 4 tunnin ruokailuväleistä ;) Varsinkin alussa mikä tahansa ruokailu/unirytmi on NORMAALIA!
Minä jouduin tekemään todella töitä ensimmäisen lapsen aikana, jotta sain maidon riittämään ensimmäiset 4kk. Sitten helpotti. Nyt toisen lapsen kohdalla sama asia. Monesti olen miettinyt, että kyllä moni olisi luovuttanut jo aikaa sitten. Mutta mun vinkit ovat:
-mammateetä nautin aina kun tuntuu että maitoa tulee tosi vähän. Ja hunajalla on myös maitoa nostattava vaikutus.
- homeopaattista pulsatillaa. Sitten siihen tueksi ostin homeopaattista urtica urens-nimistä helmeä.
- tietysti nesteen juonti
- eikä saisi stressata maidon loppumisesta (helpommin sanottu kuin tehty)
Lypsämällä saa kuulemma maitoa tulemaan enemmän mutta siitä se kova suru ensimmäisen kohdalla tuli kun en saanut lypsämällä juurikaan mitään pullon pohjalle. Nyt en ole enää edes vaivautunut yrittämään.
Mulla oli kova halu täysimettää ensimmäiset 6kk. Vaan tuntui siltä että lapsi on kovin levoton öisin, joten aloin antaa kiinteitä 4,5kk. Nyt kyllä olen sitä mieltä että hyvin olisin voinut vaan imettää. Yöt yhtä risaisia ja kovasti ei näytä painoon vaikuttavan.
Mutta ei kannata antaa periksi. Kokemuksen rintaäänellä..
Tätä asiaa onkin tullut jo, mutta:
- Tuttia ja pulloa olisi vältettävä. Pysy tiukkana sen lisämaidon antamisen kanssa, se tekee hallaa omalle maidontuotannollesi ja oravanpyörä on valmis.
-Pidä jo sairaalassa lasta paljon vieressäsi ja mieluiten ihokontaktissa. Ja imetä paljon, jo pikkukitinöihin.
-Syö, juo, koita nukkua
Nää tuli ihme käskymuotoon, ei ollu siis tarkotus komennella;) Yritin vaan kirjottaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Tässä nyt semmoset tärkeet, mitä mulle tuli mieleen. Lykkyä tykö!
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä, ettei tuota lisämaitoa kannata sairaalassa kovin helposti antaa, jotta imetys lähtisi kunnolla käyntiin. Haluaisin kuitenkin kertoa myös toisenlaisen esimerkin lisämaitoon turvautuneiden mieltä rauhoittamaan. Imetys voi silti onnistua eikä kaadu jos vauvaa ei heti saa rinnalle synnytyksen jälkeen tai jos lisämaitoa annetaan sairaalassa.
Ensi imetys oli lyhyt, tapahtui ehkä puoli tuntia synnytyksestä. Yritin auttaa vauvaa rinnalle mieheni kanssa. Emme osanneet, en luonnostaan löytänyt asentoa, jossa vauva olisi saanut rinnan kunnolla suuhunta. Kun kätilö tuli ja auttoi vähän ajan päästä se onnistui. Jouduimme siirtymään osastolle sitten melkein heti, koska synnytyssalia tarvittiin kipeästi toiselle synnyttämään tulevalle. Emme siis saaneet jäädä " pesimään" tuoreen vauvan kanssa kovin pitkäksi aikaa. (vaikka näin siis kai nykyään suositellaan)
Minulla oma maito nousi vasta viidentenä päivänä vaikka imetin koko ajan todella paljon, kauan ja usein ja vauva osasi sen hyvin. Imetin juuri niin paljon kuin rinnat kestivät. Vauva kuitenkin huusi nälkäänsä 3. päivänä oikein urakalla, olin väsynyt. Annettiin lisämaitoa 15ml. Vauva nukahti heti ja minäkin sain levätä. Vauva sai lisämaitoa sairaalassa vielä pari kertaa. KOtona maito nousi, eikä lisämaitoa enää tarvittu. Tuo muutama lisämaito oli mielestäni todella tärkeää sekä vauvan että minun jaksamiselleni (!!!!), sain levätä, enkä stressannut liikoja. Vauva sai myös tutin heti sairaalassa. Vauva imi rintaa taatusti yhtä paljon, kuin jos maitoa ei olisi annettu. Myöhemminkin olen saanut tehdä kovasti työtä maidon riittämiseksi, mutta täysimetin silti 4kk.
Siis lisämaitoa sairaalassa ja tutti eivät välttämättä pilaa täysimetyksen onnistumista!
syö hyvin, juo lepää
älä anna lisämaitoa ensimmäisinä kuukausina. Jos on tarve päästä vaikka lenkille niin syötä ja lähde, kyllä vauva sen aikaa pärjää isinkin kanssa eikä kuole, vaikka vähän karjasee.
imetä aina kun vauva haluaa, mielstäni ne tarkat syöttövälit on ihan turhia. Itekki taidan kuulua siihen ryhmään joka imettä jokaiseen ininään.
rauhallinen tilanne imetettäessä (toki vaikeaa jos muut lapset pyörii vieressä) esim meillä esikoinen potkii mua tai hakkaa vauvaa siinä samalla jos en keksi jotain tekemistä sille.
Eli kun minä imetin ja imetin, niin vauvan isi kiikutti minulle voileipiä, mehua jne. Se rentoutti ja rauhoitti, koska syödä ja juoda pitää ja paljon. (Ja siitäkin osasin alkuun stressata...)
Imetä öisin jos tuntuu että imetys ei suju - yöimetys lisää maidontuotantoa. Mutta ei saa rasittaa/väsyttää itseään liikaa. Väsynyt äiti ei ole vauvan etu.
En jaksanut lukea montaakaan vinkkiä, kunnes jo törmäsin sellaiseen joka kyllä kapinoi omaa imetystä vastaan.
Minä käytin molemmilla vauvoilla tuttia niin että kun olin imettänyt vauvaa tarpeeksi, siis niin että rinnasta ei enää tullut mitään niin vaihdoin tissin aina tuttiin. Molemmat vauvat oppivat äkkiä että tissistä syödään ja tutti on imemistä varten.
Tutti myös auttoi minua lepäämään syöttöjen välillä. Muutaman kerran vauva oli kiukkuinen ja ajattelin sen saavan liian vähän maitoa. Tutti oli aivan loistava väline kun sain vauvan sillä rauhoittumaan viereeni köllöttämään ja itse join sillä välin lämmintä teetä ja silittelin vauvaa. Se sai maidon nousemaan : )
Missään nimessä en antaisi vinkiksi laittaa tissiä suuhun tunneiksi!!!
Muita hyviä apuja oli juominen, tosi paljon saa juoda! Rintojen lämpimänä pitäminen on tärkeää myös. Lapsen tahtinen imetys on hyvä, kunhan vauva nukkuu tarpeeksi eikä syö tunnin välein : ) Liian tiheät syönnit saavat vauvan mahan kipeäksi. Itse nukuin lasteni vieressä koska läheisyys sai vauvan nopeasti oppimaan yön ja päivän eron ja luulen että sillä oli vaikutusta myös imetyksen onnistumiseen. En tarjonnut vauvalleni ikinä lisämaitoa pullosta.
Siinä muutama minun vinkkini!
Mymmeli jonka taapero heräilee ulkona...
Mymmeli_75:
Missään nimessä en antaisi vinkiksi laittaa tissiä suuhun tunneiksi!!!
Esikoiseni nimittäin tilasi maitoa imemällä parhaimpana/pahimpana iltana yhdeksän (!) tuntia putkeen. Vain vessassa ehdin käydä. Tuon muutaman illan kestäneen imuttelusession tarkoituksena oli tilata lisää maitoa, ei rinnan käyttäminen tuttina.
Kuopus puolestaan ei koskaan ole viihtynyt tuntikaupalla rinnalla, nyt 3½kk. Maito riittää kuitenkin.
Siitä tyhjän rinnan imemisestä ja maidon tulosta tuli mieleen: Kuopus jää joskus nukkuun syliin rinnalle. Hänellä rinta siis suussa. Kun on viisi kymmenen minuuttia imenyt " tyhjää" , alkaa taas maito virtaamaan. Se on varsin jännä tunne rinnassa. Ensin ukkeli ei saa mitään, yhtäkkiä alkaa tiivistahtinen nieleminen.
Toisen kohdalla olen myös huomannut sen, etteivät rinnat enää tunnu täysiltä. Esikoiselta rinnat oli lähes koko imetysuran, 13kk, selkeästi täysiä, pystyi ihan helposti kokeileen, kumpi rinta on se, josta viimeksi imetti. Nyt ei tunne sitä. Pitää luottaa omaan muistiin ;-) Kuopuksella toivon mukaan vielä 2½kk täysimetystä jäljellä. Eli kuuteen kuukauteen tähtäillään ennen lisäruoan aloittamista.
Tsemppiä imetykseen! Ja muista, että vaikka rinta tuntuu tyhjältä, se ei sitä kohta ole ;-) Eli syötä vaikka toinen rinta välissä ja palaa ensimmäiselle takaisin. Luota itseesi, kyllä maito riittää.
ja illalla juon yhden alkoholittoman oluen. Tällä pysyy hyvin maidontuotanto käynnissä. Olen huomannut, että ilman olutta maitoa tulee vähemmän.
Meidän poika sai myös synnärillä lisämaitoa, kun oli ensin lastenosastolla ja sen jälkeen niin kaamea karjunta, kun jäi nälkä. Mun mielestä lisämaitoa voi antaa hyvin oman maidon lisänä. Ensin vaan antaa vauvan imeä niin kauan kuin haluaa ja jos vielä jää nälkäiseksi niin lisämaitoa vaan. Stressaaminen nimittäin vähentää maidontuotantoa ja kierre on valmis.
Toivottavasti imetyksesi lähtee sujumaan!
Ajattelin vain kannanottona mainita, että meidän poika sai sairaalassa lisämaitoa muutaman kerran, kun ei vielä omat eväät riittäneet ja vauva jäi selvästi nälkäiseksi, vaikka aina rintaa tarjosin kun kysyntää oli. Pääsimme sairaalasta jo kahden vuorokauden jälkeen, vaikkei maito ollut vielä noussut ja sain ohjeeksi antaa 20 milliä korviketta joka syötön jälkeen lisäksi, kunnes oma maito riittää. Onneksi sitä ei kuitenkaan tarvittu, sillä heti kotona maito alkoi herua paremmin ja eilen rinnat oli jo ihan täynnä. Ehdin kuitenkin sairaalassa huomata, että pullo alkoi vaikuttaa pojan imemishalukkuuteen rinnalla, eli hyvä ettei tarvinnut enempää sitä käyttää. Minä ja poika olemme molemmat tyytyväisiä kun annan rintaa aina kun sitä pyydetään ja niin kauan kun maistuu. Välit on olleet vaihtelevasti tunnista neljään tuntiin ja syöttöjen kesto kymmenestä minuutista puoleen tuntiin.
Ja tutin vauva sai käyttöönsä heti sairaalassa, ei ole vaikuttanut imemisotteeseen. Hyvin imee rintaa sekä kumilla, että ilman. (Pakko käyttää rintakumia välillä kun on vielä niin arat nännit)
Eli meillä on lähtenyt imetys tosi hienosti käyntiin lisämaidosta ja tutista huolimatta. Eri asia tietysti on miten kauan jatkuu yhtä mallikkaasti. Ja siksi kyllä luen mielelläni muiden vinkkejä...
Meidän kokemukset:
Vauva syntyi kiireellisellä sektiolla joten en heti päässyt imettämään: heräämössä meni aikaa 3 tuntia, jonka jälkeen pääsin vasta vauvan luo. Silloin kätilö nosti vauvan rinnalle ja alkoi kova imeminen pikkuisella. Yöksi poika vietiin pois jotta äiti saisi levätä. Synnytys/sektio oli kuitenkin aika rankka kokemus, joten lepääminen sen jälkeen oli tärkeää.
Aamulla alettiin syöttäminen oikein sitten kunnolla, alun " hankaluudet" tai se etten heti vauvaa imettänyt ei asiaan vaikuttaneet. Vauvan paino laski liikaa joten jouduttuttiin tehokuurille: syöttö 3 tunnin välein ja vähintään oli saatava ruokaa menemään 25-30 ml kerta. Jos ei oma maito riittänyt niin olisi pitänyt antaa lisämaitoa. Muutaman kerran jouduttiin lisämaitoa antamaan pullosta, muuten oma tuotanto riitti.
Nyt vauva on 2 kk vanha, syntyessään 3 kg nyt 5,4 kiloa ja kaikki omalla maidolla sairaalasta pääsyn jälkeen. Mitään poppakonsteja en ole käyttänyt, en myöskään ole imetyksestä stressanut; ehkä se juuri auttaa ;) Poika syö kun on nälkä, meillä ei harrasteta edes iltatankkausta, koska poika nukastaa klo 20 kieppeillä iltaunille. Yösyötöt menee nopeasti 5-10 minuuttia. Tutti on käytössä sen avulla lapsi rauhottuu nopeasti unille ja äiti saa myöskin levättyä. Eli en usko, että tutti vaikuttaa imettämiseen.
Itse yritän muistaa juoda tarpeeksi, ja huomaahan sen jo muutenkin, että janottaa eri lailla kuin ennen imetystä.
-s-
Pakko kantaa korteni kekoon...
Mulla vauva oli niin väsynyt syntymänsä jälkeen, ettei jaksanut rinnalle. Oli n. 5h ikäinen, kun joutui lastenosastolle happisaturaation vuoksi ja samoin tulehdusarvot nousivat, ja sai antibioottia. Oli osastolla erossa minusta(NYYH!) kaksi vuorokautta ja sai lisämaitoa koko ajan! Poika syntyi lauantaiaamuna ja sunnuntai-iltana sylissä ollessa hamusi itse rintaa ja siitä se alkoi!
Poika on nyt 2½kk, ja imetys sujuu. On saanut tuttelia, kun olen ollut isompien lasten kanssa jossain ja yhden kerran aamulla. Syö todella huonosti pullosta, ja rinta maittaa aina tuttipullon jälkeen! Eli on paljon varmaan ihan vauvakohtaista, me ihmiset olemme niin erilaisia...
Itse juon ja juon... Tänään huomasi, että kun en juonut paljoa, oli illalla rinnat aikas rukkaset.
Itse olen juonut maitoa lisätäkseni Perhekaljaa, sitä kuulemma kätilöt suosittelevat. En tiedä, auttaako oikeasti, mutta tuntuu siltä. Juon aamuinilloin yhden pullon (½l).
Imettäminen on ihanaa, mutta siitä ei pidä ottaa paineita. kaksi vanhempaa muksua ovat kasvaneet pullolla, kun imetyksestä ei tullut mitään, kun stressasin kai liikaa, en tiiä. Toisaalta, silloin 91 ja 93 ei juomista painotettu olleenkaan, ja minulla on todella harvoin JANO, joten joudun juomalla juomaan.
Hauskaa viikonloppua kaikille!
t. Tunde ja Leevi
Meillä vauva sai ensimmäiset päivät pääasiassa pullosta, koska joutui teholle heti synnyttyään. Välillä kävin itse imettämässä, mutta koska sokereiden kanssa oli ongelmia niin antoivat heti pullosta, jos verensokeri vähän laski. Ajattelinkin sitten, että tähänkö tyssäsi haaveilemani pitkä imetys. ..
Kun sain vauvan vierihoitoon, imetin aina kun vauva sitä halusi. Ja maito nousi ihan luomusti hyvin...en kyllä tarkalleen muista monentenako päivänä, mutta kahden eka päivän jälkeen ei ole vielä kertaakaan saanut korviketta. Nyt vauva on 7kk. Meillä syödään tuttia ja ero tutin ja tissin välillä on selvä. =) Tuttipulloa ei olla kovin edes tyrkytetty, koska sieltä maito tulee paljon helpommin ja pelkäsin että sitten ei tissi enää kelpaisi.
Minun vinkkini on LUOTTAMUS maidon riittävyyteen. Itsekin alkuun epäilin maidon riittävyyttä, kun tissit oli tosi tyhjän oloiset välillä. Mutta kun luin netistä ym. tietoa imetyksesta niin aloin luottamaan että kyllä sitä maitoa riittää. Eli vauvan tahtisesti vaan, ilman turhia paineita. Ja ne tiheän imun kaudet kannattaa huomioida. Ja tuttipulloa en suosittele. Tietenkin muiden mainitsemat lepo, ruoka, juoma ovat myös tärkeitä.
Imetys ei meillä ole todellakaan aina ollut helppoa. Tyty on huolinut tissiä koko pienen ikänsä vain silloin kun on nälkäinen. Eli tissiä on tarjottu puolet enemmän kuin sitä on huolittu. Kyllä se jossain vaiheessa aina tissiä huolii, kun ei muuta tarjota. Mutta ehkä minulla on niin kova tahto imettämiseen (en tiedä ollenkaan mistä se johtuu) että olen tämän jaksanut. Ja vielä ei olla kertaakaan oltu erossa vauvan kanssa niin ,että olisi pullosta tarvinnut antaa. Ollaan siis eletty melko symbioosissa, mutta olin asennoitunut tähän. Omilla asioilla olen käynyt syöttöjen välissä eli pois olen ollut korkeintaan 2 h.
Tietenkään mielenterveyttä ei kannata vauva-ajalla pilata. Eli jos tuntuu, että symbioosi-vuoteen ei ole jaksua, niin pääasiahan on, että vauva saa ruokaa. Mutta jos haluaa ja on valmis vauvantahtisesti imettämään niin kyllä sitä maito riittää! Varmasti! (tästä asiasta saan varmasti monet punastumaan kiukusta, mutta oon silti sitä mieltä.... Ne kellä maitoa ei oikeesti riitä, on TOSI harvassa. tietenkin niitäkin joukosta löytyy)
t. lyyli (joka tahtoo imettää vielä ainakin vauvan 1 vuotissynttäreihin asti ja joka aikoo taistella imetyksen onnistumisen kanssa. Ainoa asia, joka saisi minut lopettamaan imetyksen helpolla on uusi raskaus)
Muutama yksinkertainen vinkki. Tosiaan itsekin aina välillä vieläkin epäilen että riittääköhän se maito vaikka poika kohta jo 4kk, painon kehityksestähän sen näkee. Käytän päivittäin
-lämmin suihku (hemmotteluhetki itselle, ja suihkuta kuumalla vedellä rinta-aluetta)
-sen jälkeen hieron rintoihin ja rintojen yläpuolelle Weledan rintaöljyä (tosi riittoisaa, olen käyttänyt viimeiset 4kk lähes päivittäin aina suihkun jälkeen ja pullo vähän vajaa puolillaa)
-kauratyyny on ollut pelastus (se on halpa ja kätevä, käy kaikkiin särkyihin. Käytin synnytyksen jälkeen lantio ja selkäkipuihin ja nyt päivittäin rinnoille ja niskoille varsinkin silloin jos tuntuu että rinnat tyhjät ja lapsi syö useammin. Ehkä vähän psyykkinenkin juttu, kun tuntee että maito nousee rintoihin ja voi käyttää myös imetyshetkellä
kauratyyny auttaa myös jos joutuu pumppaamaan, mielestäni maito tulee helpommin...
-ja lepo ennenkaikkea kun vauvalle tulee tehoimukausi!!
Paljon sinänsä jo tiesinkin mutta kiva kuulla silti uudestaan :) kuin myös kokemuksia että lisämaidosta huolimatta voi onnistua.
Esikoista imetin ekan kerran jo synnytyssalissa, osastolle tullessa poika sitten vietiin multa verensokerin mittaukseen. Ilmoitin että tahdon sitten imettää ennen kuin annetaan lisämaitoa, jos se edes on tarpeen. Mut kärrättiin huoneeseen odottamaan ja poika tuotiin sitten syötettynä takas " kun edellisestä imetyksestä oli niin pitkä aika että ihan varmuuden vuoksi" ARGH!
Ja aina verensokerin mittaamisen jälkeen antoivat lisämaitopullon mulle, että " anna nyt kuitenkin tuo" , no vähän sitä annoin, sit vein pullon takas " ei se syö" . Imetin aina kun poika kitisi ja usein sairaalassa meni suunnilleen 40min/rinta. Tuon 40min jälkeen syöttöpunnituksen tulos oli aina tasan -4g. Yhtenä yönä muistan että meni 3h putkeen imettäessä, seuraavana olikin sitten valohoidossa.
Sitten keltaisuuden takia, ilmeisesti lääkärin määräyksestä, en ole varma, annettiin tuo 70ml/3h kun poika oli valohoidossa, sinä vuorokautena sain imettää 20min 3h välein ja sitten tuo 70ml syötettiin pojalle, vaikka väkisin. Itkukurkussa katselin kun hoitaja nappasi pojan ja ilmoitti " Äiti X voi nyt mennä takaisin nukkumaan, minä hoidan..." Se oli muutenkin sairaan ärsyttävä hoitaja.
Onneksi sairaalassa oli edes yksi kiva hoitaja joka antoi mulle primperania joka vähän ehkä auttoi maidon nousussa. Sitä tuli lopulta sitten 2viikkoa synnytyksestä jonkin verran, mutta mitään käsitystä mulla ei ole siitä tunteesta kun rinnoissa on maitoa. Kertaakaan näissä läpysköissä ei tuntunut yhtään mitään. Lisämaitoa meni kotiin tullessa reilut 400ml päivässä eikä se siitä koskaan vähentynyt. Ja stressasin kyllä paljon. Se varmasti vaikutti.
Tällä kertaa olenkin miehelle uhannut että otan käsiraudat mukaan ja lukitsen vauvan itseeni. Ja neuvolan terkkarin kanssa on sovittu että tilataan sairaalasta ne paperit mitä hoitajat täyttivät ja käydään yhdessä läpi mitä siellä tapahtui, mitä lääkäri määräsi ja miksi ja mitä muuta olisi voinut tehdä. Yritän olla stressaamatta, juon paljon ja syön, lepään. Mammateestä tuskin haittaa on, olkoon vaikutus sitten psykologinen tai ei vaikutusta ollenkaan. Ja tällä kertaa sairaalasta lähtiessä pyydän suoraan primperan/metopram reseptin varalle jos ei ole maito noussut, sekin sitten vähän rauhoittaa tietää että sitä voi hakea jos siltä tuntuu, viimeksi se ainakin auttoi vähän.
Tieto lisää tuskaa, mutta joskus se myös vähentää stressiä :) Kiitos!
Poika kellastui nopeasti synnytyksen jälkeen. Syöminen oli alusta lähtien aika laiskanlaista, keltaisuudesta aiheutuvan uneliaisuuden lisäksi syömistä haittasi haittasi myös erittäin kireä kielijänne, jonka lääkäri leikkasi päivän ikäisenä. Poika oli reilut kolme päivää valohoidossa, jonka aikana syötettiin 70 ml kolmen tunnin välein. Syötin aina joka toisella syötöllä jonkin aikaa rinnasta, loput pullosta, ja joka toisella syötöllä poika taas sai pullosta pumpattua rintamaitoa + lisämaitoa. Tämä sen takia, että uneliaisuuden vuoksi 40ml:n syömiseen rinnasta pojalta meni noin 1,5h (syöttöpunnituksilla kontrolloituu syödyn määrää) ja tämän ajan hän oli tietenkin pois valoista. S-bilarvojen ollessa koholla on tärkeää, että lapsi saa runsaasti nestettä, koska bilirubiini poistuu pissan ja kakan mukana. Lisäksi valohoidon lamput ovat aika lämpimät, ja lääkärin mukaan lapsi myös haihduttaa siinä nestettä enemmän kuin tavallisesti, joten nestettä tarvitaan korvaamaan tuo haihtunut määrä.
Maito minulla nousi sairaalassa toiseen rintaan, toiseen kunnolla vasta kotona, kuusi päivää synnytyksen jälkeen. Tunnollisesti pumppasin sairaalassa joka välissä, join PALJON ja uskoin imetyksen lähtevän kunnolla käyntiin kunhan ensin saisimme akuutimman ongelman hoidetuksi alta pois (eli keltaisuuden ja siitä johtuvan uneliaisuuden). Kun pääsimme kotiin, oli aluksi hieman ongelmia, mutta äitini avustuksella saimme levottoman pojan rauhoittumaan rinnalle ja syömään kunnolla. Äitini painotti juomisen ja syömisen merkitystä ja teki minulle kotikaljaa litratolkulla ja maitoa on riittänyt! Äiti tuli muutamaksi päiväksi kotiin auttelemaan vauvan hoidossa, sain näin levättyä pois sairaalassa kertyneen väsymyksen, en nimittäin syöttörumban ja vauvan arvoista huolehtimisen lomassa juurikaan ehtinyt nukkua kunnolla. Nyttemmin olen huomannut, että päivittäinen reipas vaunulenkki saa aineenvaihdunnan käyntiin ja myös maidon virtaamaan!
Nyt poika on 2kk ja painoa jo yli 6kg, kaikki rintamaidolla. Poika saa edelleen joka ilta 20-30ml pumpattua maitoa pullosta (joukossa maitohappobakteerit), syö ensin tissiä, sitten välissä pulloa ja loput taas tissistä. Yhtään ei ole pullo rintaruokintaa häirinnyt, vaan poika syö rinnasta tehokkaasti ja innolla! Sen verran olemme tissin ja pullon pitäneet erillään, että isä hoitaa pulloruokinnan ja äiti (yllättäen!) tissittelyn. Poika nukkuu yöllä noin 7h pätkän (viime yönä 9h!), päivä syö noin 4h:n välein ja illasta tankkaa tiheämmin, eikä harvahkot syöttövälit eivät ole maidontuotantoa haitanneet. Poika syö tyytyväisenä rinnan tyhjäksi, jatkaa välillä toisesta rinnasta ja porskuttaa taas monta tuntia tyytyväisenä.
Eli minun ohjeeni: muista syödä, levätä ja liikkua ja lisäksi juoda joka välissä! Lisäksi vannon tuon kotikaljan nimeen, edelleen sitä menee noin 1,5l päivässä...
Hansulus ja poika 2kk