Milloin lapselle ekat luistimet?
Olen miettinyt voiko meidän juuri 3v täyttäneelle tytölle ostaa jo täksi talveksi luistimet? Vai onko vielä liian aikaista? Hän on mielestäni ihan normaalisti motorisesti kehittynyt ja liikkuu paljon ja mielellään. Viime talvena hän sai ekat sukset ja pysyi niillä yllättävän hyvin pystyssä, osasi "tassutella" niillä pienen pätkän eteenpäinkin.
Millaisia kokemuksia teillä on? Ja onko ne sellaset harjoitusluistimet mistään kotoisin?
Kommentit (10)
Eipä niillä 2-vuotiaana mitenkään viiletetty jäällä piruetteja tehden, mutta tyttö nyt vain halusi mukaan kun isovelikin pääsi luistelemaan. Kolmevuotiaana oli sitten jo normiluistimet, ja nyt 4-vuotiaana luistelu alkaa olla jo ihan sujuvaa.
kirpparilta jotkut käytetyt, niin tyttö edullisesti voi kokeilla luistelua. Seuraavana talvena sitten varmaan osaa jo luistella ihan itse ja on lapsella enemmän hermoja opetteluun. :)
on sekä meidän tyttö, että poika luistimensa saaneet. Tytöllä oli eka harjoitusluistimet ja pojalla hokkarit. Suosittelen tosiaan joko harjoitusluistimia tai hokkareita. Kaunoluistimissa on piikit edessä, jotka saattavat vaikeuttaa luistelemaan oppimista. Monet ottaa niillä terillä vauhtia, väärällä tavalla tai sitten vauhti stoppaa kuin seinään, kun jalka menee väärään asentoon.
Meillä aloitettu 3-vuotiaana, 4-5-vuotiaana tosin ovat vasta luistelleet itse ilman telinettä. Pystyssä pysyy jo 3-4-v. Kuopus hiihti ensimmäisen hiitokilpailunsa 2-vuotiaana. Mutta mikään kiirehän ei ole. Hyvä olisi, jos eskariin mennessä pysyy luistimilla edes jotenkuten pystyssä.
Käytetyissä luistimissa usein kengän varsi mennyt jo niin lörpöksi, ettei tue nilkkaa. Ja silloin luistelusta ei tule yhtään mitään.
Koulussa näen paljon näitä lapsia, joilla käytetyt luistimet. Jalkaterän sisäsyrjä taipuu väkisinkin jäätä vasten, kun varsi ei tue nilkkaa.
Yritä löytää vielä jostain nahkakenkäiset luistimet. Monet lasten (ja aikuistenkin) luistimet on nykyään tehty muovista (siis se kenkäosa), on kylmä jalassa, ei kestä mitään, vaikea saada nauhoja kiristettyä nilkkaa tukemaan.
Halpojen luistimien terän teräs on myös usein niin huonoa, että luistimet tylsyvät nopeasti.
Piikit terän kärjessä ei haitanneet yhtään, kun opetettiin heti potkimaan vauhtia ja liukumaan oikein.
Potkukelkkaa tarvitsin tueksi ehkä 2-3 ekaa kertaa. Sitten jo pysyin itse pystyssä.
Lapsi oppii kyllä nopeasti luistelemaan, mutta hänen kanssaan täytyy käydä jäällä useasti. Mekin oltiin äidin kanssa silloin melkein joka päivä luistinradalla. Ei lapsi opikaan mitään, jos vanhemmat ehkä kerran viikossa tai talvessa vaivautuu lähtemään jäälle.
Haloo ihmiset: sukset ja luistimet jalkaan kun lapsi pysyy jaloillaan pystyssä.
Ihme porukkaa, kai te autolla sinne luistelemaankin menette!
Taitaa meillä sitten Joulupukki tuoda tytölle luistimet! Asutaan ihan urheilukentän vieressä ja jo viime talvena hän katseli luistelevia lapsia ja kysyi pääsisikö mukaan. :)
ap
viime jouluna meillä poika sai luistimet joululahjaksi. Ja ihan onnessaan oli! Oppi luistelemaan jo jonkin verran, nyt odottaa luistelukelejä jo ihan täpöllä.
Sain itse aikoinaan 3-vuotiaana ekat luistimet joululahjaksi. En mitään harjoitteluluistimia, vaan ihan oikeat, nahkakenkäiset kaunot.
Olin niistä todella iloinen. Äiti muistelee vielä, että ekaa kertaa kun niillä mentiin jäälle, en olisi lähtenyt pois ollenkaan. Mielestäni kun jäällä olisi pitänyt olla niin kauan, että osaan luistella ilman tukea. 2h kun oltiin oltu, äiti oli niin jäässä, että oli pakko lähteä kotiin. :)
Opin luistelemaan sinä talvena ja olin aina koulussa luokan parhaimpia luistelijoita.