Apua kaivataan..
Eli kipeästi neuvoja tytön nukuttamiseen. Meillä on siis 1v11kk ikäinen tyttö ja 5kk ikäinen poika. tyttö on nukkunu kohta vuoden omassa sängyssä ja omassa huoneessa. Päivällä ja illalla kun viedään tyttö sänkyyn pitää olla maitoa pullosta,tutti ja riepu. Nyt tyttö on ruvennu vaatimaan myös että isän tai äidin pitäisi olla vieressä istumassa. ja jos ei ole niin huuto on mitä kauhein ja kestää monta tuntia.. tyttö on tosi itsepäinen. tytön huoneesta on läpikulku meidän huoneeseen ja tämä aiheuttaa sen että me vanhemmat emme voi mennä yhtä aikaa omaan sänkyyn, koska tyttö rupeaa huutamaan ja vaatii päästä viereen. joskus olemme antaneet väsyksissä periksi ja ottaneet tytön viereen jotta itsekkin pääsisi nukkumaan.. miten tästä tavasta vois päästä eroon? ollaan kokeiltu "huudattamista" eli käydään n. 4min välein rauhoittamassa ja poistutaan, mut ei auta vaan huutoa jatkuu monta tuntia. myös yöllä tyttö saattaa herätä huutamaan eikä rauhoitu kovin helposti ja vieressä pitää olla niin kauan et tyttö nukkuu. Vielä pari kk sitten tyttö nukahti itsekseen ja nukkui yötkin suht hyvin. Eli onko tämä kapinointia ja huomion hakua vauvan takia? Annanko lapsen kiukutella vai annanko periksi ja istun lapsen vieressä?
Iso kiitos kaikille jo näin etukäteen.. :)
Kommentit (2)
ei meinaa illalla nukkumaan menimistä tulla yhtään mitään. siirrettiin tyttö omaan huoneeseen 1v 4 kk, kun sisaruksen syntymään oli pari kuukautta. homma sujui ihan kivuttomasti.
nyt iltanukahtaminen on todella hankalaa. tyttö ei ole ollut yhtään mustasukkainen, vaan on otettu mukaan 'auttamaan' veikan hoidossa. päivän toiminnoilla ei ole mitään merkitystä, oltiinpa sitten ulkona tai ei, nukkuipa päikkikset tai ei, ja huomiotakin saa.
päikkärit jos nukkuu, jätetään vaan nukahtamaan omaan sänkyynsä. ja yleensä nukahtaakin todella nopeasti. illalla vierestä ei saisi lähteä ollenkaan, hivuttautuminen ei toimi. ollaan kokeiltu sanoa hyvää yötä ja lähteä, mutta meteli on melkoinen. jos meen istumaan alkaa leikkiä unilelullaan tai tutillaan, millä tahansa. alkaa olla keinot vähissä. yhessä vaiheessa laitoin aina uudelleen pötkölleen, kun nousi ylös, mutta se oli loputon suo, johon uppposin.
etenkin sillon kun oon lasten kanssa kahdestaan, niin olo on melko avuton. nyt sentäs mies nukuttamassa, mutta eipä tuo taida vieläkään nukkua...
onko teillä elämässä tapahtunut jotain muita suuria muutoksia kuin vauvantulo? esim muutto, sairasteluita, uudet harrastukset ym. ne monesti vaikuttaa lapsen uniin tosi paljon. mut ne sit menee ajan kans ohi eikä niihin oikein ole mitään ihme konsteja. yleensä kannattaa olla siinä lapsen vierellä jos hän niin vaatii. mut voihan tuo olla jotain uhmakauttakin. oma veikkaus on teidän uusi vauva... aika tiukkana kannattaa pysyä jos jaksaa, mut eipä sitä huudattamista kovin montaa viikkoakaan kannata tehdä, kun ei siitä varamaan sit hyötyä ole.
kannattaa kiinnittää huomiota päiviin. voi olla et teidän tyttö ei koe saaneensa päivällä tarpeeksi huomiota ja hakee sitä sit yöllä. tiedän miten vaikeaa huomionantaminen on, kun on vauva siinä kaverina. siinä ei paljon omaa aikaa jää, vaikka sekin olisi tärkeää. ehkä kannattaa istuskella siinä lapsen vierellä jos vain jaksaa ja toivoa et tuo kausi menee äkkiä ohi. jos tuntuu et voimat loppuu,niin sit taas koittaa esim tuota "huudatusta". ja vaihelkaa miehen kans vuoroja. voimia! =)