Mitä tarkoittaa: "Rakasta itseäsi" ?

Että vaikka on läskiä, niin on silti ihan hyvä ihminen ja ansaitsee elämässään hyvää, ei tarvitse elää muita miellyttääkseen tai anteeksipyydellen.

Sille ihmiselle haluaa antaa täyden luottamuksensa ja tukensa. Häntä pitää kauniina, ihanana, viisaana ja hyvänä seurana. Häneen tukerutuu vaikeissa paikoissa ja hänen pieniä vikojaan katsoo läpi sormien. Hänelle on armollinen ja kärsivällinen.



Näitä tunteita pitäisi pystyä siirtämään myös omaan itseensä. valitettavasti en osaa auttaa kirjan löytämisessä, mutta toivottavasti tää vähän valotti ideaa.

että pitää oppia hyväksymään itsensä, eikä olla niin ankara itselleen. Pitää lopettaa itsensä väheksyminen ja huonoksi tunteminen, oppia olemaan häpeämättä itseään.

hyvksymään itsessään ne asiat jotka tekee kipeää. Usein se tarkoittaa sittä että opettelee ensin kuuntelemaan mitä omassa tunne-elämässä tapahtuu. Kuulostaa helpolta mutta on monelle aivan hemmetin vaikeaa, koska puolustusmekanismit on sitä varten että ne peittää "kielletyt" reaktiot tietoiselta mieleltä.



Jos jollekulle on vaikka iskostettu päähän että ei saa suuttua, silloin huonon kohtelun herättämä suuttumus on piilotettava itseltä. Koska herännyt tunne ei voi noin vaan kadota jälkeä jättämättä. Se muuntuu masennuksen, ahdistuksen, epämääräisen pahan olon tunteeksi, jottei kokija tietäisi olevansa oikeasti suuttunut. On opittava kuuntelemaan itseään ja löydettävä aito tunne, koettava se läpi ja hyväksyttävä itsensä suuttuneena. Se on oikeaa itsensä rakastamissta. Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että suuttumuksen tarvii näkyä mitenkään käytöksessä, jollei halua. Kyse on sisäisistä prosesseista. Suuttumuksen pitää päästä näkyviin sillä sen luo ihmiselle rajoja muihin ihmisiin, mitä hyväksyn ja mitä en. Suuttumuksen havaitsemisen jälkeiset teot on sitten eri asia. Tunne on aina oikeassa, teot voi olla vääriä.

jos vaikka löytyisi heti lukemista..

löytää itsestään tuollaisen tunnelukon alta oikean tunteen ja kokee sen hyväksyvästi läpi, se tekee kipeää mutta samalla tulee hyvin konkreettisia hyvän olon tunteita ja rakkauden ja myötätunnon tunteita itseä kohtaan.

MUTTA myös sitä että kohtelee itseään hyvin. Ei siis rääkkä itseään unenpuutteella vaikka tykkääkin kukkua iltaisin jos kukkuminen tuottaa pahan univajeen, ei syö itseään 300-kiloiseksi vaikka rakastaisikin pizzaa eikä vedä punkkupulloa päivässä vaikka punaviini maistuisikin ihanalle.

että tarkoittaa ihmisen hyväksymistä semmoisena kun on myös itseään.



Niin monesti kuulee ja lukee ihmisten miettivän esim ylipainoisina että kun olisivat laihempia olisivat onnellisempia ja kaikki olisi paremmin.



Löytyisi vaatteita, näyttäisi paremmalta, löytyisi kumppani ja olisi jopa enempi kavereita.



Uskon että jos ei itse hyväksy itseään semmoisena kun on, voi tulla suhteeseen ongelmia.



Jatkuva itsensä vähättely kuluttaa suhdetta. Olipa kumppani kuinka empaattinen tahansa.



Pahassa tapauksessa ihminen joka kokee itsensä vähäiseksi, ei rakasta itseään joutuu suhteeseen narsistisen kumppanin kanssa ja kierre on valmis.



Vähättely jatkuu toisen suusta ja oma itsetunto sen kun murenee. Oma minuus kärsii.



Ihminen joka kokee olevansa hyvä ja rakastettava, hoitaa, pitää huolen myös itsestään. Ei anna kohdella itseään kaltoin.



Ei siihen ulkonäkö eikä vaaka vaikuta. Monet muut asiat kuitenkin.



Yhden kirjan muistaisin. Taisi olla nimeltään Virtahepo Olohuoneessa.

Eli opetella näkemään paremmin ne omat ansiot. Tietysti auttaisi sekin, jos joku ulkopuoleltakin näkisi niitä. Ja kyllä mä nyt oon koittanut ajatella, että kun lapsen fysioterapeutti kehuu, että tosi paljon on lapsi kehittynyt, niin koitan ajatella, että me kyllä oikeesti tehdään paljon sen kehityksen eteen töitä, kaikenlaisia harjoituksia arjen ohessa, mitä kaikki ei viitsisi, koska se vaatii äidiltä, ettei mene sitä helpointa tietä.

Kun joku kärsii masennukseta tai ylipainosta, usein saa lukea että pitää ensin oppia rakastamaan itseään.

Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Tietääkö joku jotain hyvää kirjallisuutta asiasta?

Kiitos :)

kohdella itseään kuin hyvää ystäväänsä.

Yksinkertainen esimerkki: et ole jaksanut siivota ja soimaat siksi itseäsi rankasti. negatiivinen sisäinen puhe voidaan katkaista alkiamalla tietosiesti miettiä, mitä sanoisi ystävälle, joka suree, ettei ole jaksanut siivota. Todeneäköisetsi ystävälle sanoisi, ettei tuo nyt niin vakavaa ole ja sattuuhan tuota, lepää hetki ja tee huomenna.

Se ei ole itsensä rakastamista että hyväksyy ylisyömisen, laiskuuden tai muuta.



Itseään toki pitää arvostaa sellasena kuin on mutta kyllä se arvon ihmiset on että perheenäidinkin vatsa olisi hyvä olla alle 80 senttiä -että välittää itsestään!

mitä sinulle tarkoittaa kun rakastat jota kuta toista? Jos rakastaa jotain toista ihmistä, ottaa hänen tarpeensa huomioon, arvostaa, kunnioittaa häntä, tekee hyviä asioita hänelle. Kun rakastat itseäsi huolehdit itsestäsi, pidät itseäsi arvokkaana. Arvostat elämääsi ja haluat suojella sitä.



Tällaisia ajatuksia

jonka nimi on Anna itsellesi anteeksi - mutta muistin nimen väärin. Kirjailijan etunimi muistaakseni Tuula.



Rakastaminen on myös anteeksantamista. Tunnelukoista pääsee juuri sillä, että antaa ensin itselleen anteeksi. Siihen on olemassa äärimmäisen yksinkertainen harjoitus. Mutta se kirja on lukemisen arvoinen.



En nyt vain löydä kirjailijan sukunimeä, enkä kirjan oikeaa nimeä. Havahtuminen (Mello) on jo vaikeampaa tekstiä.

Teoksessa syvennetään Virtahepo olohuoneessa -kirjasta tuttuja läheisriippuvuuden teemoja. Sisäisen lapsen kuuntelu ohjaa askel askeleelta ihmistä, joka on lähtenyt toipumisen tielle. Menneisyyden otteesta on mahdollista vapautua elämään nykyhetkeä.



Elämän lapsi on kirja jokaiselle, joka tunnistaa itsessään sisäisen pahoinvoinnin.

Tärkeintä on vastuun ottaminen omasta elämästä. Jollet pidä jalanjäljistä kasvoillasi, miksi makaat lattialla? Kirja jokaiselle, joka tunnistaa itsessään uhrin tuntomerkit.



Mun mielestä itsensä rakastaminen on itsensä hyväksymistä, itsensä arvostamista ja itsestään huolehtimista.