Miksi henkinen väkivalta ja syrjintä työpaikoilla on kiellettyä?
Kommentit (12)
Ja yrityksessä ei pitkällä tähtäimellä voi päästä hyviin tuloksiin jos on keskenäisiä kaunoja.
Mulle ainakin työ on välttämätön paha enkä lähtökohtaisesti kuvittele saavani työstä muuta tyydytystä kuin palkan, saati minkäänlaista henkistä mielihyvää. Töissä on pakko käydä, että pystyy elämään sellaista elämää jossa viihtyy. Ja työpaikalla vietetään niin pieni hetki elämässä, että on ihan sama, jos joku ääliö pitää mua jonkinlaisena uhkana omalle olemassaololleen ja korjaa omaa olematonta itsetuntoaan syrjimällä/kiusaamalla minua. Ihan vapaasti mun puolesta. Olen silti viisaampi ja järkevämpi kuin hän.
pieni hetki elämässä? Kyllä se minusta on aika merkittävä osa elämää, jos työpaikalla ollaan viitenä päivänä viikossa suurin osa valveillaoloajasta vuosikymmenien ajan.
Mulle ainakin työ on välttämätön paha enkä lähtökohtaisesti kuvittele saavani työstä muuta tyydytystä kuin palkan, saati minkäänlaista henkistä mielihyvää. Töissä on pakko käydä, että pystyy elämään sellaista elämää jossa viihtyy. Ja työpaikalla vietetään niin pieni hetki elämässä, että on ihan sama, jos joku ääliö pitää mua jonkinlaisena uhkana omalle olemassaololleen ja korjaa omaa olematonta itsetuntoaan syrjimällä/kiusaamalla minua. Ihan vapaasti mun puolesta. Olen silti viisaampi ja järkevämpi kuin hän.
pieni hetki elämässä? Kyllä se minusta on aika merkittävä osa elämää, jos työpaikalla ollaan viitenä päivänä viikossa suurin osa valveillaoloajasta vuosikymmenien ajan.
Koska mulla on elämässä useita huomattavasti merkityksellisempiäkin asioita, työpaikalla olo on todella pieni sivujuonne muuten hyvässä ja antoisassa elämässä. Siksipä työpaikkakiusaaminenkaan ei muhun osu.
Mulle ainakin työ on välttämätön paha enkä lähtökohtaisesti kuvittele saavani työstä muuta tyydytystä kuin palkan, saati minkäänlaista henkistä mielihyvää. Töissä on pakko käydä, että pystyy elämään sellaista elämää jossa viihtyy. Ja työpaikalla vietetään niin pieni hetki elämässä, että on ihan sama, jos joku ääliö pitää mua jonkinlaisena uhkana omalle olemassaololleen ja korjaa omaa olematonta itsetuntoaan syrjimällä/kiusaamalla minua. Ihan vapaasti mun puolesta. Olen silti viisaampi ja järkevämpi kuin hän.
pieni hetki elämässä? Kyllä se minusta on aika merkittävä osa elämää, jos työpaikalla ollaan viitenä päivänä viikossa suurin osa valveillaoloajasta vuosikymmenien ajan.
Koska mulla on elämässä useita huomattavasti merkityksellisempiäkin asioita, työpaikalla olo on todella pieni sivujuonne muuten hyvässä ja antoisassa elämässä. Siksipä työpaikkakiusaaminenkaan ei muhun osu.
ei kai sitä kovin ei-merkittävänä voi pitää, jos se ajallisesti vie elämästä kuitenkin niin paljon. Olkoon elämä muuten miten antoisa tahansa.
Mulle ainakin työ on välttämätön paha enkä lähtökohtaisesti kuvittele saavani työstä muuta tyydytystä kuin palkan, saati minkäänlaista henkistä mielihyvää. Töissä on pakko käydä, että pystyy elämään sellaista elämää jossa viihtyy. Ja työpaikalla vietetään niin pieni hetki elämässä, että on ihan sama, jos joku ääliö pitää mua jonkinlaisena uhkana omalle olemassaololleen ja korjaa omaa olematonta itsetuntoaan syrjimällä/kiusaamalla minua. Ihan vapaasti mun puolesta. Olen silti viisaampi ja järkevämpi kuin hän.
pieni hetki elämässä? Kyllä se minusta on aika merkittävä osa elämää, jos työpaikalla ollaan viitenä päivänä viikossa suurin osa valveillaoloajasta vuosikymmenien ajan.
Koska mulla on elämässä useita huomattavasti merkityksellisempiäkin asioita, työpaikalla olo on todella pieni sivujuonne muuten hyvässä ja antoisassa elämässä. Siksipä työpaikkakiusaaminenkaan ei muhun osu.
ei kai sitä kovin ei-merkittävänä voi pitää, jos se ajallisesti vie elämästä kuitenkin niin paljon. Olkoon elämä muuten miten antoisa tahansa.
Mutta jos sun itsetunto on niin vahva, että löydät merkityksiä muustakin kuin luterilaisesta työnteon arvostuksesta, huomaat, ettei työ oikeasti ole tärkeää.
luterilaisuuteen tuo äärimmäinen työn arvostus (siitä on tullut sellainen klisee, lut. työmoraali tarkoittaisi muka sellaista raivopäistä puskemista). Itse asiassa tuo burn outiin mahdollisesti johtava työn ihannointi kuului kristinuskon suuntiin, jotka rantautuivat Amerikan Yhdysvaltoihin, ei katolilaisuuteen eikä luterilaisuuteen... Tää nyt vaan tällaisen yleissivistävänä kommenttina.
Ja muuten, älkää nyt turhaan provosoituko aloituksesta: joko trolli tai sit muuten vaan empatiakyvytön peikko...
Mutta jos sun itsetunto on niin vahva, että löydät merkityksiä muustakin kuin luterilaisesta työnteon arvostuksesta, huomaat, ettei työ oikeasti ole tärkeää.
yhä luolissa, jos kaikki ajattelisivat kuten sinä. Tietty millään tehdastyöllä ei kovin suurta merkitystä olekaan.
mä en koe työntekemistä niin tärkeänä, että itsetunnottomien kiusaamiset mua hetkauttas suuntaan tai toiseen? Ja jos mä suosittelen muillekin itsen kasvattamista ja työn arvon vähentämistä omassa elämässä?
kun liittoudutaan jotain yhtä vastaan säästää pienen omaisuuden kun ei tarvii erikseen järjestää mitään virkistyspäiviä ja keilailtoja.
mä en koe työntekemistä niin tärkeänä, että itsetunnottomien kiusaamiset mua hetkauttas suuntaan tai toiseen? Ja jos mä suosittelen muillekin itsen kasvattamista ja työn arvon vähentämistä omassa elämässä?
ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kiusaaminen ja syrjintä on raukkojen luusereiden toimintaa ihan siitä riippumatta mitä roolia työ kenenkään elämässä näyttelee. Kiusaaminen ja syrjinta eivät ole henkisesti kypsien aikuisten ihmisten mielestä mitenkään hyvä tai suotava asia, ne, jotka sitä harjoittavat ovat mieleltään pikkulapsen tasolla.
Koska minulle työnteko ei ole henkisesti muuta kuin pakollinen jotta saamme rahaa elämiseen. En siis pyri saamaan työstä mitään elämän arvoa kohottavaa.
Tämän takia minusta on erittäin tärkeää, että viihdyn työpaikalla koska työ on elämisen kannalta pakollista.
Ajatteles nyt itse jotta saat rahaa sinun on pakko käydä töissä on se aika paskamaista tehdä jotain pakollista jos siellä vielä saat paskaa niskaan.
Ihan tunnettua myös on, että työpaikka jossa viihdytään on yleensä se tuottavampi paikka. Jos paikka on paska ei ihmiset ole valmiita tekemään yhtään ylimääräistä näin ollen tuottavuus kärsii.
Mulle ainakin työ on välttämätön paha enkä lähtökohtaisesti kuvittele saavani työstä muuta tyydytystä kuin palkan, saati minkäänlaista henkistä mielihyvää. Töissä on pakko käydä, että pystyy elämään sellaista elämää jossa viihtyy.
Ja työpaikalla vietetään niin pieni hetki elämässä, että on ihan sama, jos joku ääliö pitää mua jonkinlaisena uhkana omalle olemassaololleen ja korjaa omaa olematonta itsetuntoaan syrjimällä/kiusaamalla minua. Ihan vapaasti mun puolesta. Olen silti viisaampi ja järkevämpi kuin hän.