Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia jos aikuisen ihmisen mielestä kaikki ruoka on "pahaa"?
28.10.2010 |
Työkaverini on tällainen ihminen. Hän jättää melkein aina osan ruoasta syömättä koska "se maistuu pahalle" tai on liian mausteista. Joskus maistaa vain lusikallisen ja jättää koko annoksen syömättä. Ei minustakaan kaikki ruoka ole niin herkullista mutta ei minulle ole ongelma syödä annosta loppuun siitä huolimatta. Tuleeko nirsoista lapsista nirsoja aikuisia ja voiko kasvatuksella vaikuttaa asiaan?
Kommentit (34)
lapsena oli kaikkea pakko maistaa (ei syödä lautanen tyhjäksi, joku muu sen lautasen täytti kuin minä). Sieltä maistamispakosta jäi tuo ongelma eli lähes kaikki ruoka maistuu pahalta. Syön siksi pääasiassa "valmistamatonta ravintoa" eli hedelmiä ja vihanneksia sellaisenaan, ilman keittämistä tai kastikkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ystävä joka ei tykkää oikeasti mistään ruoasta. Tämä piirre ärsytti suunnattomasti, sillä itse suhtaudun ruokaan hyvin kunnioittavasti ja katson että aikuisen ihmisen tulee opetella syömään niitäkin ruokia joista ei juuri sillä hetkellä pidä.
Huomasin että tämä kaveri haistoi kaikenlaisia hajuja joista minulla ei ollut aavistustakaan ja mielessä kävi että herkkä hajuaisti saattaa saada ruoat maistumaan voimakkaammilta, jopa epämiellyttäviltä.
Tosin mietojen ruokien kohdalla en jaksa ymmärtää. Tulee taas vaan mieleen että hän on tahallaan lapsellinen.
Suurin osa ruoasta maistuu pahalta. Ei vaan pysty syömään, kun alkaa inhottaa maut. On vain muutamia ruokia, jotka menevät vähän paremmin. Ihan vauvasta asti ollut kuulemma sama juttu. Enkä ikinä syö mitään kuin vain silloin, kun on kamala nälkä.
Vaikka hänellä olisi kuinka nälkä niin ei pysty syömään mitä tahansa.
mutta sitä en ymmärrä, että aikuinen (tai itseasiassa yli 5-vuotias lapsikaan) menee sanomaan ruokaa PAHAKSI. Se on huonotapaista jos mikä. Voi sanoa kohteliaasti ettei pidä ruoasta tai mieluummin olevansa jo kylläinen mutta ruokaa ei pidä mennä haukkumaan. Korkeintaan itse/kotona tehtyä epäonnistunutta satsia voi sanoa pahaksi, mutta muuten vika on nirsossa syöjässä, ei ruoassa ja niin se pitää ilmaista.
mutta sitä en ymmärrä, että aikuinen (tai itseasiassa yli 5-vuotias lapsikaan) menee sanomaan ruokaa PAHAKSI. Se on huonotapaista jos mikä. Voi sanoa kohteliaasti ettei pidä ruoasta tai mieluummin olevansa jo kylläinen mutta ruokaa ei pidä mennä haukkumaan. Korkeintaan itse/kotona tehtyä epäonnistunutta satsia voi sanoa pahaksi, mutta muuten vika on nirsossa syöjässä, ei ruoassa ja niin se pitää ilmaista.
kuin että se maistuu pahalta! Ensimmäisessä versiossa se pahuus on ruuan ominaisuus, toisessa kokijana on se maistaja eli syöjä. Kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei pysty syömään normaalisti maustettua mietoa ruokaa, niin onhan ihmisellä silloin joku normaalista poikkeava aisti tai ihan oikea ongelma ruoan suhteen (psykologinen yleensä, harvalla mitään fyysistä estettä on syömiseen, jota ei aikuisena jo tiedettäisi).
mutta sitä en ymmärrä, että aikuinen (tai itseasiassa yli 5-vuotias lapsikaan) menee sanomaan ruokaa PAHAKSI. Se on huonotapaista jos mikä. Voi sanoa kohteliaasti ettei pidä ruoasta tai mieluummin olevansa jo kylläinen mutta ruokaa ei pidä mennä haukkumaan. Korkeintaan itse/kotona tehtyä epäonnistunutta satsia voi sanoa pahaksi, mutta muuten vika on nirsossa syöjässä, ei ruoassa ja niin se pitää ilmaista.
kuin että se maistuu pahalta! Ensimmäisessä versiossa se pahuus on ruuan ominaisuus, toisessa kokijana on se maistaja eli syöjä. Kaksi eri asiaa.
eikä minusta ole kohteliasta kommentoida edes että maistuu pahalta. Jos väännän päivällisen ja tulet vieraaksi ja ilmoitat, että maistuu pahalta, loukkaannun minä ja varmaan moni muukin loukkaantuisi. Jos sanot olevasi kylläinen tai vetoat omaan omituisuuteesi, en ota niin tosissani...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön kasviksia tuoreena ja raakana, pidän sienistä valtavasti, jonkin verran saan syötyä kalaa ja kananmunia, mutta mielummin niin etten ole nähnyt esim. sen kalan perkaamista. Pidän melkein kaikista marjoista ja hirveästi siemenistä ja pähkinöistä. En pidä maitotuotteista kuin lähinnä jogurtista ja juustosta. Maidon maun inhoaminen lähtee varmaankin siitä, että olin pienenä ihan oikeasti maitoallerginen. Ehkä kipeäksi tulemisesta on alitajuinen muisto.
En kerta kaikkiaan voisi syödä lihaa, makkaraa, äyriäisiä! Pelkästä maksan hajusta tule pää kipeäksi. Veriruokaa haistaessani saattaisin oksentaa. Inhoan kesäkeittoa ja puuroja, vaniljakasteuiketta, mustaherukkaa, vaikka mitä.
Ja tämä on minusta ihan oikeasti jonkinlainen häiriö, mutta olen siitä ihan hiljaa. Kerron olevani kasvissyöjä. Luulen että kaiken takana on myös tuo 70-luvun pakkosyöttäminen ja myös herkät aistit. Ruoka kun ei saa tuntuakaan suussa vääränlaiselta (siksi inhoan mm. munakoisoa)Minut on tällä palstalla tuomittu asperger-aikuiseksi :)
Eli: en yöki ääneen mitään, mutta poimin hissuksiin tarjolla olevasta sen mitä voin syödä.
Siskoni ei maista uusia ruokia, syö lähinnä muusia, ranskalaisia, makaronia, kinkkua, nakkia, kananuggetteja. Hedelmiä ja kasviksia ei koskaan, paitsi kurkkua.
Lapsillaan sitten samantyylinen ruokavalio, eli periytyy lapsille, kun seuraavat äitinsä esimerkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni ei maista uusia ruokia, syö lähinnä muusia, ranskalaisia, makaronia, kinkkua, nakkia, kananuggetteja. Hedelmiä ja kasviksia ei koskaan, paitsi kurkkua.
Lapsillaan sitten samantyylinen ruokavalio, eli periytyy lapsille, kun seuraavat äitinsä esimerkkiä.
Ortoreksialla tarkoitetaan yletöntä kiinnostusta ravinnon terveellisyyttä kohtaan -- syödään siis tieteellisen tarkasti vain tarpeeseen ja juuri sopivia aineita. Ei siis tosiaankaan mitään nakit ja nugetit - linjaa!
Siskoni ei maista uusia ruokia, syö lähinnä muusia, ranskalaisia, makaronia, kinkkua, nakkia, kananuggetteja. Hedelmiä ja kasviksia ei koskaan, paitsi kurkkua. Lapsillaan sitten samantyylinen ruokavalio, eli periytyy lapsille, kun seuraavat äitinsä esimerkkiä.
Ortoreksialla tarkoitetaan yletöntä kiinnostusta ravinnon terveellisyyttä kohtaan -- syödään siis tieteellisen tarkasti vain tarpeeseen ja juuri sopivia aineita. Ei siis tosiaankaan mitään nakit ja nugetit - linjaa!
Mokasin! Olisko se diagnoosi sitten ollut NEO-ortoreksia? Siskoni BMI on vain 16, eikä haluakaan saada yhtään lisäkiloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ortoteksia on syömishäiriö, eli pakonomainen tarve syödä yliterveellisesti. Voidaan rinnastaa anoreksiaam. Ortoreksia on sairaus eikä tarkoita terveellisesti syömistä vaan pakkomiellettä yliterveelliseen ruokaan.
mutta sitä en ymmärrä, että aikuinen (tai itseasiassa yli 5-vuotias lapsikaan) menee sanomaan ruokaa PAHAKSI. Se on huonotapaista jos mikä. Voi sanoa kohteliaasti ettei pidä ruoasta tai mieluummin olevansa jo kylläinen mutta ruokaa ei pidä mennä haukkumaan. Korkeintaan itse/kotona tehtyä epäonnistunutta satsia voi sanoa pahaksi, mutta muuten vika on nirsossa syöjässä, ei ruoassa ja niin se pitää ilmaista.
kuin että se maistuu pahalta! Ensimmäisessä versiossa se pahuus on ruuan ominaisuus, toisessa kokijana on se maistaja eli syöjä. Kaksi eri asiaa.
eikä minusta ole kohteliasta kommentoida edes että maistuu pahalta. Jos väännän päivällisen ja tulet vieraaksi ja ilmoitat, että maistuu pahalta, loukkaannun minä ja varmaan moni muukin loukkaantuisi. Jos sanot olevasi kylläinen tai vetoat omaan omituisuuteesi, en ota niin tosissani...
niin huomaat, että en syö mitään. En sano ruokaa pahaksi, en keksi mitään tekosyitä syömättämyyteeni, en vain syö. Ja tiedätkö: sinä loukkaannut silloinkin!
Suurin osa ruoasta maistuu pahalta. Ei vaan pysty syömään, kun alkaa inhottaa maut. On vain muutamia ruokia, jotka menevät vähän paremmin. Ihan vauvasta asti ollut kuulemma sama juttu.
Enkä ikinä syö mitään kuin vain silloin, kun on kamala nälkä.