Puhun aina kaverini ja muiden ihmisten päälle :(

oo rasittavampaa kuin päälepuhuja joka luulee, että omat asiat on aina ne parhaat ja omat kommentit kiinnostavimmat. He ovat varsinaisia happisyöppöjä, tilan viejiä, itsekeskeisiä egoisteja joita ei kukaan jaksa tuntia kauemmin. Se että tiedostat asian, on askel eteenpäin. Muista tämä tärkeä neuvo: Joka asiaan ei tarvi kommentoida! Vaikka olisi sanottavaa, kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen. Jos jokainen raportoi jokaisen päässään liikkuvan ajatuksen, ilma on täynnä puhetta jota kukaan ei ehdi eikä jaksa kuunnella.

Luitko ollenkaan ketjua, vai vaan otsikon?

Ärsyttävä tapa on joillakin myös, että ikäänkuin yrittävät arvailla puhujan lauseen lopun tai asian sisällön kesken toisen puheen. Tiedättekö näitä tapauksia?

Toivottavasti ette ikinä tapaa minua. Ja tuskin tapaattekaan, sillä aion tästedes pitää entistäkin paremman huolen siitä, ettei minua tavata muualla kuin av:llä.

ap

En ap tarkoittanut pahoittaa mieltäsi, mutta ehkä näiden saamiesi kommenttien johdosta voisit tietoisesti alkaa harjoittelemaan olematta puhumatta toisen puheen päälle. Ja ihan rauhallisesti kuunnella loppuun asti sen, mitä toisella on sanottavaa.



Toiselle tulee silloin sellainen olo, että kuuntelija on ihan aidosti kiinnostunut kuulemaan mitä puhujalla on sanottavaa. Sinun mielipiteesi tai sen oman juttusi ehdit kyllä kertoa sen jälkeenkin aivan hyvin.

luulen, että se johtui siitä, että olin myös ujohko ja jos kerrankin keksin jotain sanottavaa, niin halusin sanoa sen heti, ettei se unohdu, että pääsisin osallistumaan keskusteluun. Olen tullut hiljalleen itsevarmemmaksi ja päässyt yli tuosta tarpeesta, koska uskon, että minua pidetään hyvänä kaverina vaikka en koko ajan syöttäisi keskusteluun mahdollisimman paljon mielenkiintoisia ajatuksia (

luulen, että se johtui siitä, että olin myös ujohko ja jos kerrankin keksin jotain sanottavaa, niin halusin sanoa sen heti, ettei se unohdu, että pääsisin osallistumaan keskusteluun. Olen tullut hiljalleen itsevarmemmaksi ja päässyt yli tuosta tarpeesta, koska uskon, että minua pidetään hyvänä kaverina vaikka en koko ajan syöttäisi keskusteluun mahdollisimman paljon mielenkiintoisia ajatuksia (

mikään ei ole niin rasittavaa kuin tuppisuut, joiden takia pitää aina olla varpaillaan. Omahyväisesti eivät kommentoi mitään, vaan odottavat että heidän puhuessa kaikki kuuntelevat hartaan ihailun vallassa viisauden sanoja.



Ihaninta on olla puheliatten parhaiden kavereiden seurassa, jossa saa höpöttää sydämen kyllyydestä ja puolet jää itellekäin sanomatta kun kaikki kotoisasti yhtä aikaa äänessä. Ärsyttävää, jos täytyy koko ajan yrittää pidätellä. Ja sitten aina jälkikäteen potea huonoa omaa tuntoa. Liiasta puhumisesta ja siitä, ettei tarpeeksi osannut kysellä toisen kuulumisia. Kun vois ne joskus itekin jotain ilman kaivelua kertoa.



Suomalaiset on todella kansa, joka vaikenee sujuvasti usealla kielellä. Luonteva päälle puhuminen kunniaan.



t. ei ap, mutta just kuvatun kaltanen ärsyttävä hölösuu. sori, yritän, mutta varsinkin parin sidukan jälkeen puhetulvan hanat aukeaa

Näin tunnen minäkin.Kun meillä käy vieraita mieheni puhuu kokoajan ja jos minä suuni aukaisen on se heti päälle puhumista.Joka kerta kun vieraat ovat lähteneet tulee asiasta kamala riita joka johtaa puhumattomuuteen minun tönimiseen ja kaupungilla erikseen kulkemiseen.Mitä avuksi

Olin vielä vajaa 10v sitten tosi ujo ja hiljainen. nykyään (ikää 38v) en enää vaan uskallan puhua ihmisten kanssa ja sanoa mielipiteeni. Tämä päällepuhuminen ja vaikeus kuunnella on tullut mielestäni vasta viime vuosina. Usein vain innostun niin paljon etten jaksa odottaa toisen lopettamista. Olen kärsimätön jne. Puhuin jopa kehityskeskustelussa pomon päälle :( Innostuin jotain asiaa pohtimaan ja ideoimaan niin kovin. Häpeän itseäni suuresti. En tiedä miten tästä pääsen eroon. Muuttamalla Espanjaan tai johonkin toiseen "päällepuhumis-kulttuuriin".