Yksi ekaluokkalainen on täysin suljettu luokkansa ulkopuolelle, mitä tehdä?

hänen ei kuulu puuttua lasten sosiaalisiin suhteisiin eli esimerkiksi siihen, jos joku lapsi jää leikkien ulkopuolelle. Lasten on kuulemma osattava selvittää asiat itse...



Mahtaako ap:n kuvaileman tytön vanhemmat tietää, että tyttö on jäänyt leikkien ulkopuolelle? Opettajakaan ei välttämättä tiedä mitä tai kenen kanssa lapset välitunnilla touhuavat. Ja joskus joku voi jäädä yksikseen "väliaikaisesti" esim. parhaan ystävän ollessa poissa koulusta eli yksin jääminen ei välttämättä ole jatkuvaa.



Oma lapseni on arka ekaluokkalainen poika, joka on tähän asti leikkinyt enemmän tyttöjen kanssa. Nyt tyttöjen piirit ovat lähes täysin "sulkeutuneet" koulun alettua ja poikien joukosta ei ole löytynyt meidän pojalle leikkiseuraa. Poika pitää kyllä vauhdikkaistakin leikeistä (hippa ym.) mutta ei mistään tönimis/painimis-leikeistä joita samanikäiset pojat näyttävät välitunnilla leikkivän. Meidän poikaa ei myöskään kiinnosta mitkään örkit (gormitit/bakugan/pokemon tms.), joita lähes kaikki luokan pojat tuntuvat keräävän. Poika ei halua kutsua ketään luokalla olevaa poikaa meille leikkimään vaikka sitä olen toistuvasti ehdottanut. Poikani 5-luokkalainen koulukummi ei myöskään ole kovin "aktiivinen" vaikka koulukummien yhtenä tehtävänä on seurata ettei oma "kummilapsi" jää pihalla yksin. Muutama samalla luokalla oleva tyttö on meillä ollut usein leikkimässä (jo eskarin aikana ja nyt edelleen syksyllä), lisäksi lapsella on muutama eri koulussa oleva kaveri ja kotona kaksi pikkuveljeä eli koulun ulkopuolella (leikki)seuraa kyllä on.



Tällä hetkellä puolen tunnin välitunnit kuluvat yksin pihalla kulkiessa ja välituntivalvojan kanssa jutustellessa (tästäkin tosin sanottiin, että ei saisi jutella aikuisten kanssa vaan pitää leikkiä toisten lasten kanssa välitunnilla...). Olen neuvoton tilanteeen kanssa; koulun puolelta ei mitään apuja ole tilanteeseen tulossa. En voi pakottaa muita lapsia leikkimään lapseni kanssa mutta en myöskään voi muuttaa lastani... Lähinnä yritän kannustaa poikaani hakeutumaan muiden seuraan ja kysymään itse leikkiseuraa ettei jäisi vain pihalle seisomaan. Pelkään vain, että jos lapsi nyt jää yksin niin seuraa on myöhemmin vielä vaikeampi saada.

omani oli aikoinaan todella huono änkemään seuraan ja vietti ekat puolivuotta yksin välkillä, sitten hän sai muutaman ystävän ja liukui kuin saippua sekaan. Mutta oli se raskasta!



Voisiko vanhemmille vihjata, että tyttö ei pärjää, koska on sosiaalisesti lahjaton, eikä osaa itse ratkaista ongelmia.

heidän mielestään koulun velvollisuus on järjestää tytölle seuraa ja vanhemmilta lähtee ainakin kerran viikossa viestiä kouluun, että kalle sanoi sitä ja se ei ottanut silloin leikkiin ja ton synttäreille se ei päässyt...

jos ei ole vaippaikäisestä ollut tarhassa, niin vaikeaa on kavereiden saanti



vanhemmat on ystäviä keskenään ja sopivat lastensa kavereiden kanssa menoistaja tuloista toisten luokse, ei siihen kukaan pääse väliin

mukaan ei oteta ns kolmatta, koska uhkaa kahden keskinäisiä suhteita, jsovaikka oliskin liian mukava se kolmas lapsi ja veis kaverin meidäm kullannupulta



tästä siis on ihan omaa kookemusta meillä,

seura kelpaa vain ja ainoastaan kun se oma paras kaveri on poissa, harrastuksissa sairaana tai muissa menoissa

mut heti kun se parás kaveri saapuu paikalle, niin oma lapsi jää kuin nalli kalliolle

ei siis voida olla kolmistaan, vaikka seura molemmille kelpaa hyvin kun se paras kaveri on poissa





mitäpä teet ??

Pahalata tuntuu oman lapsen puolesta, antaako olla toisten varaventtiili, vai lopettaako touhun koknaan ? kun se paras kaveri paikalla, niin sitten ei olla edes tuntevinaan lastani, siis ihan kauheeta

vanhemmat viis veisaa touhusta

leikkimään. Yksin ei ole hyvä. Kyllä meidän luokalle ainakin on tullut uusia lapsia koko ajan ja pikku hiljaa he ovat löytäneet paikkansa. Reippaasti vain mukaan ja kutsumaan omaan kotiin lapsia. Juhlat on aina välillä hyvä tapa oppia tuntemaan vanhempia ja kutsua lapsia kotiinsa. Meillä on ollut mitä ihmeellisimpiä kissan ristiäisiä juuri siksi...

Jos lapsi meinaa jäädä porukan ulkopuolelle, vanhemmat voivat pyytää omaan kotiin lapsen luokkakavereita. Ei pidä aina odottaa, että oma lapsi kutsutaan kylään toisten luo, vaan voi sitä itsekin olla aktiivinen. Ekaluokkalainen on vielä tosi pieni selvittelemään itse kaverisuhteitaan, varsinkin, jos ne takkuavat.



Ahkerasti vaan kavereita kyläilemään, vaikka useampikin kerralla. Ihme on, jos kaveriasiat ei yhtään helpota. Ja kavereiden vanhemmillekin voi kertoa, jos oma lapsi on yksinäinen.



Tietysti monilla on kouluiässä jo se paras kaveri mutta ei se estä viettämästä aikaa muidenkin kanssa.