Lue keskustelun säännöt.
Teenkö väärin?
23.10.2010 |
Veljelläni on vaikeuksia saada lasta puolisonsa kanssa. Kertoo näistä asioista minulle oletettavan luottamuksellisesti ( mitään "et sit kerro kellekään"-lauseita ei ole vaihdettu, pidän asiaa itsestäänselvänä).
Isämme on todellä tökerö sanoissaan usein, saattaa siis todeta että on se kumma kun ei veljeni saa lasta aikaiseksi tai voisi vaikka kutsua tätä "leikillään" tuhkamunaksi.
Kevään aikana veljeni perheessä on koettu kaksi varhaista keskenmenoa, joista on kertonut minulle.
Sanoin vähän aikaa sitten isäni puolisolle, joka on äärimmäisen ihana ja empaattinen ihminen, että olisi parempi, jos isäni ei heittäisi tyhmiä juttujaan veljelleni, ja kerroin tilanteen. Veljeni on aiemmin edellisen puolisonsa aikana kertonut itsekin isälleni ja puolisolleen näistä asioista, mutta nyt eivät olleet kertoneet. Olen vain kerran aiemmin nähnyt kuinka veljeni puoliso romahti henkisesti isäni ihan puun takaa alkaessa heittää tuota läppäänsä, ja ajattelin yrittää säästää heidät siltä.
Teinkö väärin?
Kommentit (5)
niin että jos katsoit siinä tilanteessa ehdottoman tärkeäksi kertoa tuon isällesi, niin sinun olisi heti pitänyt puolestaan kertoa se veljellesi. Että sinua suojellakseni en voinut olla sanomatta. Näin olisit ollut mahdollisimman oikeamielinen tässä tilanteessa.
Mutta vielä parempi olisi ollut näin jälkiviisaana jos
a) olisit puhunut veljesi kanssa ja sanonut että kärsit kun näet että isä loukkaa puheillaan, ja kannustanut häntä itseään kertomaan asian sille vaimolle, jos hän on ymmärtäväisempi olio kuin isänne
tai
B) pitänyt isälle yleispätevän puhuttelun paljastamatta salattuja asioita. Eli puuttunut kyllä tilanteisiin mutta yleisellä tasolla: Isä toi mitä sanot on todella loukkaavaa, en tykkää kuunnella kun puhut tuollaisia veljelleni. Ei ole oikein nimitellä ketään tuhkamunaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin että jos katsoit siinä tilanteessa ehdottoman tärkeäksi kertoa tuon isällesi, niin sinun olisi heti pitänyt puolestaan kertoa se veljellesi. Että sinua suojellakseni en voinut olla sanomatta. Näin olisit ollut mahdollisimman oikeamielinen tässä tilanteessa.
Mutta vielä parempi olisi ollut näin jälkiviisaana jos
a) olisit puhunut veljesi kanssa ja sanonut että kärsit kun näet että isä loukkaa puheillaan, ja kannustanut häntä itseään kertomaan asian sille vaimolle, jos hän on ymmärtäväisempi olio kuin isännetai
B) pitänyt isälle yleispätevän puhuttelun paljastamatta salattuja asioita. Eli puuttunut kyllä tilanteisiin mutta yleisellä tasolla: Isä toi mitä sanot on todella loukkaavaa, en tykkää kuunnella kun puhut tuollaisia veljelleni. Ei ole oikein nimitellä ketään tuhkamunaksi.
Yleispätevät puhuttelut isälleni eivät ole koskaan tuottaneet toivottavia tuloksia, hänessä on aivan älyttömän syvällä sellainen uskomaton tapa puhua "leikillään" todella loukkaavia juttuja. Jos kertoisin pahimman ja suorastaan traagisimman, yrittäisitte varmaan hirttää hänet...
Tosiaan tässä maailmassa on yksi henkilö, joka häntä osaa oikein käsitellä ja hänelle asiat oikein kertoa, ja se on tuo puoliso. Omatkin kriittiset asiani kerron aina tuon puolison kautta, uskon että me kaikki isäni sukulaiset oikeasti koemme tuon hänen puolisonsa meille läheisemmäksi kuin isäni.
Mutta joo, ehkä mun pitäisi nyt jälkikäteen kertoa veljelle?
asiasta menit sanomaan? Mielestäni teit väärin. Isäsi ilmeisesti jatkaa samaan malliin, nyt vain todella kutsuen veljeäsi tuhkamunaksi.
"Mun mielestä teit oikein.. tai oisit voinu kyl puhua ihan suoraan isälles.."
Mä uskon että puhumalla isäni puolisolle asia menee kaikista parhaiten perille myös hänelle. He ovat olleet yhdessä jo lähes 20 vuotta, ja kyseessä on todella ihana ihminen.
Voisi hyvin olla, että me lapset emme olisi missään tekemisissä isämme kanssa, jos ei tämä "enkeli" olisi tullut isäni elämään ja muuttanut häntä pikkuhiljaa inhimillisemmäksi ihmiseksi. Aiemmin isämme oli aika hirviö.
Teit väärin.