Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Erotkaa ajoissa, jos yhtään harkitsette eroa!

Vierailija
14.10.2010 |

Itselläni meni elämstä 7 vuotta, kun en tajunnut erota ajoissa. Katselin valokuvia, en näyttänyt onnelliselta loppuvuosina. Onnelliset hetket oli ne, kun olin ilman miestäni. Jos mies oli kuvauspaikalla, olin heti ihan hartiatkin lysyssä.

Ja en edes tunnistanut itseäni joistain kuvista, olin laiha ja riutuneen näköinen. Ketä oikein huijasin? Ajatelkaa lapsianne, ne ovat varmasti onnellisempia jos vanhempansa voivat hyvin.

Ei elämässä pidä takertua entisaikojen tapaan suhteeseen, ja yrittää väkisin. Vaikka ei olisi edes isompaa ongelmaa. Ja ongelmatkin sillä hetkellä ovat olemassa, ja ne saattaa tajuta vasta eron jälkeen, miten isoja asiat olivat vaikka ne olisivatkin näennäisesti pieniä verrattuna alkoholismiin, pettämisiin, väkivaltaan tms.



Mutta olkaa rohkeita, ja erotkaa, jos yhtään tuntuu sille. Vaikka biologinen kello tikittäisi kuinka. Kulman takana voi jo heti odottaa toinen parempi suhde, johon on parempi tehdä lapset, hankkia asunto ja perustaa elämä.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Mitä väliä antamillasi sitoumuksilla on?



Ihkut rentut ja namukkaat pettäjät odottelevat sinua avosylin ravintoloissa ja pubeissa. Ei muuta kuin reuhaamaan!

Vierailija
2/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoo muut mitä sanoo mutta jos suhde heikentää omaa elämänlaatua tavalla tai toisella, on parasta erota ajoissa kuin riutua. Oma äitini eli 20 vuotta huonossa suhteessa minun ja veljeni vuoksi, mutta tosiasiassa minäkin lähes koko lapsuuteni ajan vain odotin sitä ilon päivää kun vanhemmat lopulta tajuais muuttaa erilleen. Meillä tosin kyse oli ihan alkoholismista, mutta myös pienemmältä tuntuvat ongelmat voi olla tarpeeksi isoja. Pitää olla rohkea ja ajatella myös itseään. Kyllä lapset vähemmän kärsivät erosta kuin huonossa suhteessa elämisestä pidemmän päälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sovitaaks sillein, että heti knu tulee eka vastoinkäyminen, erotaan heti kaikki miehistämme. Ei viitti yrittää tehdä asialle mitään jos ei aina mene aivan ihanasti! Erohan on ehdottomasti paras ratkaisu ja niin helppokin. Ei vaadi kauheesti työtä.

Yhdistykäämme siskot, eiköhän me saada suomessa tuo eroprosentti vielä lähemmäs 100 % !!

Toisaalta, jos ei avioliiton eteen ole valmis taistelemaan, eiköhän ole parempi pysyä kokonaan pois sieltä alttarilta. Juupa juu.

Vierailija
4/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kannata sitä, että ongelmista puhutaan niiden oikeilla nimillä heti kun niitä ilmaantuu, ja haetaan apua. Elämässä tulee väistämättä kriisejä, ja ihminen, jokainen, muuttuu vuosien kuluessa. On surullista, jos ero tulee siksi, että on etäännytty ja lakattu puhumasta, eikä tunneta enää puolisoa, eikä itseä.Silloin ero on pakenemista.



Ero on varmasti joissakin tapauksissa paras ratkaisu, mut omalla kohdallani kynnys on aika korkea. Meillä asiat kun menee niin, että kriisi voi viedä vuoden, kaksikin, ennen kuin asiat saadaa selvitettyä mut sinä aikana opitaan enemmän toisesta, ja kun näkee että toiseen voi silti luottaa ja että hän kuitenkin tahtoo hyvää, niin rakkaus ei lopu kuitenkaan. Ei ainakaan molemmilta yhtä aikaa.:)



Ap on ilmeisesti saanut kokea jonkinlaista alistamista tai vähättelyä parisuhteessaan, koska on muuttunut eri ihmiseksi. Se on surullista ja ero oli varmasti paras vaihtoehto.

Vierailija
5/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi muuta sanoa kuin että tyhmä olet, ap.



Ai että ihan ok erota vaikka "ei olisi mitään isompaa ongelmaa". Et voi olla noin idiootti!



Jos lapsia jo hankittu, niin pitäisi vähän miettiä sitä eroa pitempään.



Jos mies on kunnollinen, ei väkivaltainen tai juoppo niin onko sitten hyvä syy erota kun "se on niin tylsä"? Ei ole. Valitkaa ne puolisonne huolella älkääkä ruvetko heti pykäämään lapsia.

Lapset kyllä mieluummin elää ns. ydinperheessä vaikka vanhempien välillä ei mitään suurta intohimoa olekaan. Eikä ne lapset siitä mitään traumoja saa, ja osaavat varmaan ihan hankkia itselleen normaalin parisuhteen aikuisena.



Nämä "lapset saavat väärän kuvan parisuhteesta" tyypit ovat juuri niitä itsekeskeisiä, empatiakyvyttömiä ihmisiä, jotka eivät ajattele puolisoon tai lapsiaan vaan pääasia on että MINÄ olen onnellinen.



Erotkaa vaikka sitten kun lapset jo teini-ikäisiä jolloin jo osaavat ehkä paremmin suhtautua asiaan. Pienet lapset kärsii vanhempien erosta, aina.

Vierailija
6/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sovitaaks sillein, että heti knu tulee eka vastoinkäyminen, erotaan heti kaikki miehistämme. Ei viitti yrittää tehdä asialle mitään jos ei aina mene aivan ihanasti! Erohan on ehdottomasti paras ratkaisu ja niin helppokin. Ei vaadi kauheesti työtä. Yhdistykäämme siskot, eiköhän me saada suomessa tuo eroprosentti vielä lähemmäs 100 % !! Toisaalta, jos ei avioliiton eteen ole valmis taistelemaan, eiköhän ole parempi pysyä kokonaan pois sieltä alttarilta. Juupa juu.

Niin eihän tässä kukaan mitään ekasta vastoinkäymisestä ja taistelutta luovuttamisesta puhunut, vaan SEITSEMÄSTÄ VUODESTA...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ydinperhe ole mikään itsessään autuaaksi tekevä asia. Lapset voivat saada traumoja, jos vanhemmat pysyvät huonossa parisuhteessa. Lapset vaistoavat ongelmat, vaikka niitä yritettäisiin lakaista maton alle. Itse muistan jo lapsena toivoneeni, että vanhempani eroaisivat. Eivät eronneet. Aikuisiällä on sisaruksilleni tullut mielenterveysongelmia, jotka ainakin osittain kumpuavat lapsuudesta ja sen huonosta kasvuympäristöstä.

Vierailija
8/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä sitten montako vuotta on sopiva aika, ennen kuin voi luovuttaa. Erota pitää jos itse voi vuodesta toiseen huonosti, mitä elämää se on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoo muut mitä sanoo mutta jos suhde heikentää omaa elämänlaatua tavalla tai toisella, on parasta erota ajoissa kuin riutua. Oma äitini eli 20 vuotta huonossa suhteessa minun ja veljeni vuoksi, mutta tosiasiassa minäkin lähes koko lapsuuteni ajan vain odotin sitä ilon päivää kun vanhemmat lopulta tajuais muuttaa erilleen. Meillä tosin kyse oli ihan alkoholismista, mutta myös pienemmältä tuntuvat ongelmat voi olla tarpeeksi isoja. Pitää olla rohkea ja ajatella myös itseään. Kyllä lapset vähemmän kärsivät erosta kuin huonossa suhteessa elämisestä pidemmän päälle.

on asia erikseen. Mutta nykyäänhän erotaan kun ei enää ole kivaa. Ensin tosin mökötetään molemmat omissa nurkissa ja odotetaan että SE TOINEN korjaa käytöstään.

Yleensä katsotaan asioita vain omasta näkökulmasta.

Ongelmat ratkaistaan sillä että etsitään uusi kumppani.

Pieni lapsi ei ymmärrä aikuisten parisuhdetta. Lapsi ei siitä kärsi jos vanhemmat ei pussaile ja halaile toisiaan. Pääasia että hellyyttä ja rakkautta osoitetaan lapselle ja että vanhemmat kuitenkin tulevat jotenkuten toimeen keskenään.

Joka muuta väittää niin yrittää vaan pestä omaatuntoaan kun on jättänyt puolisonsa koska se nyt oli niin tylsä.

Sanoisin että varsinkin pienet lapset (n.4-vuotiaasta ylöspäin) kärsivät ns. mukavuuseroista eniten.

Poikani on 10v eikä vieläkään ymmärrä miksi me exän kanssa erosimme. Ei ollut väkivaltaa tai alkoholisimia. Oli vaan kaksi tavallista toisistaan erilleen kasvanutta vanhempaa, hyvä isä ja hyvä äiti jotka sitten erosivat. Niin, selitä siinä sitten lapselle niitä eron syitä..

Vierailija
10/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoo muut mitä sanoo mutta jos suhde heikentää omaa elämänlaatua tavalla tai toisella, on parasta erota ajoissa kuin riutua. Oma äitini eli 20 vuotta huonossa suhteessa minun ja veljeni vuoksi, mutta tosiasiassa minäkin lähes koko lapsuuteni ajan vain odotin sitä ilon päivää kun vanhemmat lopulta tajuais muuttaa erilleen. Meillä tosin kyse oli ihan alkoholismista, mutta myös pienemmältä tuntuvat ongelmat voi olla tarpeeksi isoja. Pitää olla rohkea ja ajatella myös itseään. Kyllä lapset vähemmän kärsivät erosta kuin huonossa suhteessa elämisestä pidemmän päälle.

on asia erikseen. Mutta nykyäänhän erotaan kun ei enää ole kivaa. Ensin tosin mökötetään molemmat omissa nurkissa ja odotetaan että SE TOINEN korjaa käytöstään. Yleensä katsotaan asioita vain omasta näkökulmasta. Ongelmat ratkaistaan sillä että etsitään uusi kumppani. Pieni lapsi ei ymmärrä aikuisten parisuhdetta. Lapsi ei siitä kärsi jos vanhemmat ei pussaile ja halaile toisiaan. Pääasia että hellyyttä ja rakkautta osoitetaan lapselle ja että vanhemmat kuitenkin tulevat jotenkuten toimeen keskenään. Joka muuta väittää niin yrittää vaan pestä omaatuntoaan kun on jättänyt puolisonsa koska se nyt oli niin tylsä. Sanoisin että varsinkin pienet lapset (n.4-vuotiaasta ylöspäin) kärsivät ns. mukavuuseroista eniten. Poikani on 10v eikä vieläkään ymmärrä miksi me exän kanssa erosimme. Ei ollut väkivaltaa tai alkoholisimia. Oli vaan kaksi tavallista toisistaan erilleen kasvanutta vanhempaa, hyvä isä ja hyvä äiti jotka sitten erosivat. Niin, selitä siinä sitten lapselle niitä eron syitä..

Kun ei ollut niitä "isoja" ongelmia kunnes tajusin että mies manipuloi pelkällä hengityksellä ja sanomattomilla lauseilla koko perhettä. Tajusin sen pikkuhiljaa kun aloin muuttaa omaa käytöstäni jotta mies ei suuttuisi. Ja sitten otin eron. "Kun niitä raivareita nyt vaan tulee enkä voi niille mitään"

Ja kissanpaskat!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sovitaaks sillein, että heti knu tulee eka vastoinkäyminen, erotaan heti kaikki miehistämme. Ei viitti yrittää tehdä asialle mitään jos ei aina mene aivan ihanasti! Erohan on ehdottomasti paras ratkaisu ja niin helppokin. Ei vaadi kauheesti työtä. Yhdistykäämme siskot, eiköhän me saada suomessa tuo eroprosentti vielä lähemmäs 100 % !! Toisaalta, jos ei avioliiton eteen ole valmis taistelemaan, eiköhän ole parempi pysyä kokonaan pois sieltä alttarilta. Juupa juu.

Niin eihän tässä kukaan mitään ekasta vastoinkäymisestä ja taistelutta luovuttamisesta puhunut, vaan SEITSEMÄSTÄ VUODESTA...

olisi hyvä erota jo heti kun alkaa tuntua huonolta, ei kehota odottamaan sitä seitsemää vuotta kuten itse teki.

Vierailija
12/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sen 7 vuotta, että tosiaan haluaa erota eikä erota päätä pahkaa.

Ylipäätään kannattaisi varmaankin miettiä ensin 7 vuotta ennen kuin ryhtyy edes parisuhteeseen. Seksisuhteenkin aloittamista on hyvä miettiä ainakin yhdet 7 vuotta.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
07.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuulostaa hieman mun eksältä eloonjäämisvarusteineen. Lukitsi mut asuntoon sisälle "et lähde mihinkään täältä" ja oli meilläkin noi eloonjäämiskamat milloin minkäkin takia.



Juu, sitähän kannattaa miettiä vuosikausia, kannattaako jäädä tollaiseen suhteeseen. Itse tosin olin tyhmä ja meni siinä useampi vuosi, ennenkuin lähdin.

Vierailija
14/15 |
07.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ole katunut muuta kuin sitä että lähtenyt aiemmin!



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin telkeäisin koko perheeni, minut mukaan luettuna kellariin viettämään onnellista perhe-elämää. Sinne ei tulisi kukaan häiritsemään meidän onnea, ei muut miehet tai rovastikaan.



Alunperin rakensin tuon kellarin sikainfluenssaa varten, mutta se osottautuikin sudeksi.

No, kellarille tulee käyttöä vielä.



Olen mies joka pitää perheen kasassa. Kellarissa on dvd-kokoelmia mm pienitalopreerialla ja waltonien perhe... Tulemme viihtymään oikein hyvin. Muonavarastot kestävät 3 vuotta.



T: 11cm mies