Onko muita, jotka eivät jaksa innostua homokeskustelusta?

Mutta mulle, ihan tavalliselle heteroperheenäidille, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus on niin isoja asioita, etten voi olla hiljaa.

Keskusteluaiheena etenee yhtäpaljon kuin imetyskeskustelut, yltiöpäisen mielenkiintoista. Siis ei alkua, päätä eikä häntää, kaikki perustuu joko musta-tuntuu ajattelulle tai vedotaan suuren luokan profetioihin tai erinäisiin tutkimustuloksiin puolusteltaessa omaa kantaa.

ei herätä minussa mitään intohimoja.

edes yriuttämään mitään keskustelua. Ne jotka tahtovat olla vastaan, ovat sitä. Jotka ymmärtävät erilaisilla astevaihteluilla, pysyvät myös mielipiteissään.



Mitä siitä turhaan jaappaamaan, kun kuitenkaan kenenkään mielipidettä ei voi muutaa ja oma suhtautuminen ei muutu negatiiviseksi. MInusta ihminen saa olla homoseksuaali ja elää siten, vaikka olisi lapseni tai työkaverini.

kuuluu nämä perusoikeudet enkä jaksa ymmärtää, mistä näitä vastaanvänkääjiä riittää. Jollainkin kun näyttää olevan loputon tarve rajoittaa ja määritellä toisten elämää.



Keskustelisin mieluummin ihmisoikeuksista yleensä, sorrettuja vähemmistöjä kun riittää.