Joululahjatoiveita tuli sähköpostiini!
Hienoa, että ollaan ajoissa. Vaan se kauhistus. Mukaan oli linkitetty kaksi kohdetta toiveista.
Minulle läheisiä ihmisiä, mutta silti.
Toiveena oli vaatimattomasti laiettu ruokailuryhmä. Mitä nyt yksi 500 euron toive.
Tiedän, että tuo lahja olisi tuolle perheelle tarpeen, mutta kohtuus kaikessa. Itse en ikinä kehtaisi pyytää mitään tuon hintaista joululahjaa. Kimppalahjana häälahjaksi ehkä.
Sulattelen asiaan ennenkuin kohteliaasti vastaan, että liian kallis toive.
Kommentit (23)
Mun veli kysyi multa aikanaan kolmekymppislahjalle toivetta. Laitin takaisin, että 32-tuumainen litteä telkku olisi kiva. Nuo oli siihen aikaan tosi kalliita, yli tonnin. Veli vastasi, että "no, ok, olin ajatellut jotain urheiluautoa, mutta jos toi riitää..."
Muuten en kyllä tajua, miten edes kehtaa pyytää.
Kyseessä on veljeni perheineen. Tiedän, että heidän tulonsa ovat niukat. Toinen työttämänä ja toinen kotiäiti. Eli tiukilla ovat. Tiedän, että tuo lahja tulisi tarpeeseen. Heillä nimittäin on nykyinen setti hajoamispisteessä. He tietävät, että meidän perheen tulotaso on parempi. On näitä hurjia toiveita ennenkin tullut. Tosin koskaan en ole niihin lähtenyt. Kummilastani muistan toki paremmalla lahjalla, mutta se on siinä. Ja sekin aina kohtuuden rajoissa. En halua olla mikään sosiaalitoimisto.
Saa niitä ruokailuryhmiä halvemmallakin. Miksiköhän eivät tyydy halvempaan? En todellakaan ymmärrä tuollaisia toiveita.
Mitäpä, jos sanoisit suoraan, että tuo kotiäiti voisi alkaa etsimään itselleen töitä, jos ei kerran veljellesi muka mitään löydy. Miksi molempien pitää päivystää kotona? Ja aina jotakin työtä on saatavilla, jos on valmis madaltamaan rimaa ja hanttihommiakin tekemään.
Työ kuin työ näyttää cv:ssä paremmalta kuin vuosien työttömyys.
Taitavat kuitenkin olla ihan tyytyväisiä rahastaessaan Kelalta toimeentulotuet, asumistuet ym. kaikki mitä vaan irtoaa.. ja sit kerätään säälibongoja vielä sukulaisilta.