Parisuhde expertit, auttakaa selkeyttämään ajatuksia. Uuden suhteen aloittaminen
Olen ollut pitkään sinkkuna, minulla on 6 v poika. Tapasin kaikin puolin ihanan ja mukavan miehen, joka hyväksyi lapseni. Olemme nyt tapailleet/seurustelleen n 5 viikkoa, ja ajatukseni ovat aivan sekaisin nyt. Meillä on mennyt ihan mukavasti, tosin kun olemme luonani, poikani vaatii huomiota, on mustasukkainen yms enkä tiedä tarkalleen, kuinka paljon se sisimmässään vaivaa miestä. Mitään hän ei myönnä, vaan on tosi hyvä lapsen kanssa, mutta en tiedä, uskaltaako hän vielä kaikkea sanoa.
Sitten miehelle tuli työstressi (hänellä on aika vaativa työ) ja pitkään jatkunut flunssa. Hän alkoi vetäytyä, ei ehdotellut tapaamisia, ei ottanut yhteyttä, vastaili vähän huonosti minullekin, ja oli vain omissa oloissaan, eikä halunnut puhua asiasta, että mikä vaivasi. Rupesin itsekin ahdistumaan, ja aloin ahdistelemaan miestä entistä enemmän, josta hän ahdistui lisää. Sitten selvisi, että häntä vaivasi epävarmuus, että tuleeko jutustamme mitään, vanhat traumat (hänellä vaikea avioliitto ja traumaattinen ero takana) vaivasi, eikä hän oikein ollut varma mistään. Lisäksi hän myönsi ahdistuvansa minun "kovasta vauhdista", hän ei kuulemma pysy mukana. Työstressi ja flunssa vaivasivat kovasti koko ajan. Kun tilanne kävi minullekin sietämättömäksi, yritin lopettaa suhteen koska olin itse ahdistunut, mutta hän ei halunnut tavata, jotta olisin voinut sen tehdä. Ehdotin sitten, että ei nähdä viikkoon, ja mietitään vähän mitä tehdään. Sitten hän itse ehdotti tapaamista viikonlopulle, kutsui minun ihan hyvään ravintolaan syömään, ja sanoi tulevansa hakemaan kotoa. Kysyin, millä mielellä on tulossa, ja hän sanoi, että rauhallisella mielellä, että syödään hyvin jne. Itse olen ihan kahden vaiheilla sen kanssa, haluanko lopettaa suhteen, vai jatkaa sitä, jolle edellytys on tietysti kunnon keskustelu ja asioista sopiminen. Päässä pyörii kaikenlaiset ajatukset, että onko tämä ns kädenojennus mieheltä, ja osoitus halusta selvittää asiat ja jatkaa, vai viimeinen illallinen, jolla haluaa lopettaa suhteen, ja tekee sen ravintolassa jossa se on jotenkin helpompaa.
Mitä teidän mielessä miehellä on mielessä, jos nyt analysoidaan ihan naisen logiikalla, mitä arvelette seuraavaksi tapahtuvan? Onko tämä vain uuden suhteen alkukankeutta ja hakemista ja yhteisten linjan löytymistä, toisen tuntemaan opettelua ja omien tunteiden miettimistä, vai onko peli jo menetetty molemmin puolin?
Kommentit (19)
varsinaisesti mitään tulevaisuuden suunnitemia ja lupauksia odota, en pysty itsekään niitä tekemään tässä ajassa, mutta jonkinlaista päätöstä ja sitoutmista tähän päivään ja siihen, että ollaan nyt ainakin tällä hetkellä yhdeesä. Ja että ollaan päätetty katsoa sitä tulevaisuutta, mutta siitä ei vielä olla, koska se on vielä täysin mahdotonta, päätetty.
Jotain miehelle on nyt tapahtunut, tosiaan kutsui itse ihanalle illalliselle viikonloppuna, ja tänään jopa lähetti viestin kesken työpäivän. Kuten teki ennen kuin alkoi tämä "vetäytymis"kausi, mutta jota sen jälkeen ei ole tapahtunut.
En tietenkään olettanutkaan, että aikuisena erohistoria takanaan olisi helppoa aloittaa uusia suhteita, mutta olisi niin paljon helpompaa tietää ja luottaa siihen, että tämä vaivannäkö kannattaa. Jotenkin sitä vaan yrittää lukea ja tulkita jotain merkkejä toisesta, että kannattaako tämä "kärsimys" ja vaivannäkö, vai loppuuko kaikki heti tänään tai huomenna... ap
että ennen tätä vetäytymiskautta kun juteltiin asiasta, mies sanoi, että hänen mielestään meillä on suhde, eikä enää pelkkää tapailua, ja hän haluaakin että on sijaan että tapailtaisiin molemmat myös muita. Joka siis on tapailun ja suhteen ero, siis se, että ei tapailla muita. Ja minun mielestäni siihen kuuluu myös se, että ollaan sitouduttu tavallaan tähän päivään ja siihen, että ollaan ainakin päätetty katsoa sitä tulevaisuutta. Sitten mies jotenkin ahdistui ja vetäytyi, mutta on nyt ainakin jo vähän raottanut sitä kuortaan uudelleen.
Hiton aikasin sä lapsesi ja tämän miehen toisiinsa tutustutit, älä toista sitä jatkossa, jos tulee eteen.
mutta totaaliyh:na jäisin ikuisesti yksin jos meille ei koskaan tulisi miestä kylään. Ei ole paikkaa, johon lapsi viedä, kuin satunnaisesti. Mies esiteltiinkin lapselle "kaverina", ja miehen aloitteesta asiat pikkuhiljaa parin ekan viikon aikana/jälkeen luisui siihen, että mies käyttäytyi meillä lapsen suhteen kuin perheenjäsen, siis komensi, kielsi, saunoi yhdessä jne. ap
mutta totaaliyh:na jäisin ikuisesti yksin jos meille ei koskaan tulisi miestä kylään. Ei ole paikkaa, johon lapsi viedä, kuin satunnaisesti. Mies esiteltiinkin lapselle "kaverina", ja miehen aloitteesta asiat pikkuhiljaa parin ekan viikon aikana/jälkeen luisui siihen, että mies käyttäytyi meillä lapsen suhteen kuin perheenjäsen, siis komensi, kielsi, saunoi yhdessä jne. ap
Kuulostaa todella omituiselta että mies on käyttäytynyt kuin perheenjäsen ja komentanut lasta.
Ja toiseksi, mulla on ainakin ollut tapana tapailla ainakin kuukausi ennen kuin on ollut mitään yökyläilyä tai seksiä.
sitten. Nostin kytkintä kun se meni miehen puolelta juuri tuollaiseksi. Se ei ole aikuista käytöstä ja minua ainakin alkoi ahdistamaan. Kolmen viikon päästä hänellä oli uusi suhde.
Miksi sun piti ottaa lapsi tuohon soppaan mukaan? Mä en ymmärrä! Montakohan isäpuoliehdokasta se ehtii tavata vielä elinaikanaan?
Kasva aikuiseksi.
ja mies ja lapsi meni saunaan yhdessä. Minä en ollut mukana. Ollaan tapailtu ja vietetty öitä yhdessä se viisi viikkoa, josta lasken virallisesti "suhteen" alkaneen, sitä ennen oltiin jo reilu kuukausi käyty treffeillä, soiteltu ja viestitelty. Tuosta reilusta kuukaudesta minä ja lapsi olimme kaksi viikkoa lomalla muualla, ja varsinaisesti aloimme tutustumaan viisi viikkoa sitten. Mutta jos ollaan ihan tarkkoja, niin olemme tunteneet jo n 8 viikkoa. Mutta itse lasken kaiken "alkaneen" viisi viikkoa sitten, kun aloimmme tapailemaan enemmän ja samalla viettämään öitä yhdessä. ap
Ihanaa etta olet loytanyt jonkun josta pidat :) tiedan kuinka vaikeaa se voi olla!!!
Onko miehella lapsia? kun olette tapailleet niin onko poika aina ollut mukana vai oletteko saaneet viettaa aikaa myos kahdestaan??
Kun aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa ja minulla ennestaan kaksi lasta niin koitin pitaa myos huolen siita, etta meilla on yhteista aikaa :)
Ihanaa, etta han tulee lapsesi kanssa toimeen, se on ihana tunne. nhan se alussa vahan sellasta, etta toinen ei oikein osaa kuin peukaloita pyoritella..mina sanoin miehelleni etta hanella on myos oikeus "komentaa" lapsia...eika hanen tarvitse ns teeskennella mitaan heille tai lahjoa tmv!!! Tuntui kuin hanen harteiltaan olisi pudonnut sakillinen kivia.
Tunsi olevansa osa meita, vaikka ei isa ollutkaan. tiedan myos pariskunnan jonka naisella on lapsi...mies on jotenkin ihan urpo taman kanssa...ei komenna jos poika tekee jotain...hanelle ei ole ilmeisesti annettu tahan valtaa ja on surullista katseltavaa kuinka he ovat kuin eri perhetta :(
Oliko kutsu syomaan sinulle vai tuleeko lapsesi myos? ehka han haluaa viettaa kahdenkeskeista aikaa ja tutustua sinuun sinuna itsenasi, eika pelkastaan "aitina" ns :) en tieda ymmarsitko mita tarkoitin,hih
ole lapsia, mutta hän on ollut paljon lasten kanssa tekemisissä. En ole kuitenkaan ihan varma, tajusiko hän todella etukäteen, mitä tarkoittaa, kun alkaa suhteeseen naisen kanssa, jolla on lapsi. Kun lapsi todella on siinä koko ajan, ja kahdenkeskeistä aikaa ei juuri ole. Ehkä se vaatii vähän sulattelua häneltä. Mies on kuitenkin ottanut tosi luontevan ja sujuvan ns kasvattajan roolin lapseni kanssa, ja komentaa häntä ihan tasavertaisesti kanssani. Poikani tykkää miehestä, ja jollain tavalla kunnioittaa häntä tosi paljon. Ehkä juurikin siksi, että mies on luontevasti komentanut ja ottanut paikkansa "perheenjäsenenä", eikä ole vain jäänyt ulkopuolisen tarkkailijan osaan.
Syömään olemme menossa kahdestaan, lapsi on viikonlopun mummolassa ja mies tiesi sen kutsuessaan minut.
Omat tunteeni on tosi ristiriitaiset, toisaalta olo on loukattu ja pettynyt, mutta toisaalta yritän ymmärtää miestä, ja toki tajuan, että sitähän se aikuisten ihmisten suhteden aloitus on, säätämistä ja vääntämistä ja yhteisten linjojen ja ns sääntöjen opettelua ja luomista. Lisäksi menneisyys painaa ja tulevaisuus pelottaa. ap
Onhan se niin, etta kun on lapsia niin ne siina myos on mukana elamassa ja arjessa. Mutta jos ajatellaan ihmisia joilla on lapsia niin kyllahan hekin yrittavat parhaansa mukaan repia jostain sita aikaa myos toisilleen ja kahdestaan :)
Nyt vaan rennoin rantein eteenpain ja katsot mita se elama tuo tullessaan ja mihin suhde kehittyy, hoputus ei ole hyvaksi tietystikkaan ja pienta hajurakoa taytyy pitaa niin soitteluissa kuin viesteissakin.
mina teetin juuri taulun jossa lukee: Yesterday is history, tomorrow is a mystery, today is a gift that's why its called a present (tmv)
Mene rauhassa syomaan ja poriskaa, vaikka ihan muita asioita, ei kannata heti kayda kyselemaan suhteesta ja ahistaa toista nurkkaan..vastauksena sellaiseen on useimmiten vetaytyminen.
Teidan suhteenne on kuitenkin viela niin nuori :)
onko teilla samanlaisia kiinnostuksen kohteita? tiedatko onko han vaikka kaupunkilaishiiri tai maalaisjuntti luonteinen :D
esim meilla on paljon yhteista ja haluamme paljon samoja asioita. olemme luonnonlaheisia ja arvostamme toisissamme sellaista vanhoillisuutta tai miksi sita voisi sanoa.
hän haluaa vain seksiä ja käytti halpamaisen yh-korttinsa. Kaikki tietävät ettei yhtäreitä saa käyttää hyväkseen. Mies kuitenkin teki niin ja rikkoi miesten pyhää sääntöä vastaan.
Hän ansaitsee saada korvilleen. Unohda vätys ja jatka elämääsi. Poikasi tarvitsee nyt sinua, mies tarvitsi vain seksiä.
Paskamainen hyväksikäyttäjä. Toivottavasti sinulla on veli joka vähän koulii järkeä äijän tapuliin. Eipä sotke muiden yhtäreiden elämää.
Miehet osaavat olla kuvottavia!
Flunssat ja muut ovat vain tekosyitä.
Ja sinä olet jo noin sitoutunut. herran jestas, nyt hiljennät vauhtia. Jos mies pitää sinusta ja sinä miehestä, voitte olla erossa toisistanne vaikka kuukauden ja jatkaa siitä. Anna miesparalle nyt aikaa miettiä ja ehkäpä jopa rakastua, sinä vaikutat sille että koko tulevaisuutesi riippuu nyt miehestä. Jos osaat olla onnellinen ja elää omaa elämääsi myös, mies huomaa että tuossapa tasapainoinen ja mukava nainen johon voisi tutustua paremmin. Minä tapailin nsielunkumppaniani harvakseltaan yli kaksi vuotta ja nyt vasta voidaan sanoa että seurustelemme ja olemme sitoutuneita.
liian vauhdilla etenemässä tuon suhteen kanssa, ainakin minä ahdistuisin jos olisi tuo mies.
Hyvänen aika, noin viisi viikkoa on reilu kuukausi ja sinä jo ahdistelet miestä suhteen vakavuudesta!
Back off, hyvä nainen ja anna miehen hengittää! Aivan liian aikaisin olet miehen myös kotiisi lapsen eteen tuonut, lapsille uudet miehet esitellää vasta sitten kun todennäköisyys sille, että mies jää pysyvästi lapsen elämään on hyvin hyvin suuri.
teet sitten mitä muuta tahansa, se on ihan ykköskeino kariuttaa suhde.
Varsinkin kun molemmilla on erotausta on hyvä pitää tahti rauhallisena ja jos alkaa tuntua pahalta, ottaa hiukan etäisyyttä ja hiljentää tahtia. Se ei kuitenkaan tarkoita että suhde pitäisi katkaista heti ensimmäisten vastoinkäymisten ilmettyä. Tämä on teidän suhteenne ja etenette siinä sitä tahtia kuin hyvältä tuntuu. Jutelkaa paljon ja kysy mieheltä kaikkia näitä asioita mitä laitoit avaukseesi.
olette varmasti kaikki ihan oikeassa. Toisaalta ei se mieskään jarrua painanut sitten tarpeeksi ajoissa jos alkoi ahdistamaan, ihan oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti rupesi lapsen kanssa aikaa viettämään ja kohteli meitä kuin perhettä. Toki olisin ymmärtänyt jos olisi heti avannut suunsa ahdistuksesta, mutta en voi tietää jos ei toinen mitään sano. Kunnes sitten kun oltiinkin jo umpikujassa. Nyt ymmärrän ja olen antanut ja myös itse ottanut etäisyyttä. Mies ei kuitenkaan halunnut lopettaakaan suhdetta, kun sitä yritin. Ehkä kaikki selviää kun viikonloppuna mennään treffeille, tai toivon mukaan ne on treffit eikä jäähyväisillallinen. Molemmilla ikävä suhde taustalla, se varmasti vaikuttaa molempiin. Itselläni petetyksi tulemisen taustaa, joka ehkä aiheuttaa sen että olen heti ihan paniikissa jos toinen vähän vetäytyy, ja kuvittelen vanhojen traumojen toistuvan taas. Mutta kiitos näistä vastauksista, ehkä ne auttoi jotain. ap
Sehän on ihan kauhean lyhyt aika. Malttia, hyvä nainen! Ensimmäiset kuukaudet suhteessa on vasta sellaista tapailua ja tunnustelua että haluaako alkaa seurustelemaan toisen kanssa. Et voi viiden viikon jälkeen edellyttää että miehen täytyisi osata tehdä loppuelämäänsä koskevia päätöksiä. Anna toiselle aikaa ja ota itse rennommin. Älä vatvo asioita vaan ota vastaan jokainen hetki sellaisena kuin se tulee. Nauti kahdenkeskisestä illallisesta.
Sehän on ihan kauhean lyhyt aika. Malttia, hyvä nainen! Ensimmäiset kuukaudet suhteessa on vasta sellaista tapailua ja tunnustelua että haluaako alkaa seurustelemaan toisen kanssa. Et voi viiden viikon jälkeen edellyttää että miehen täytyisi osata tehdä loppuelämäänsä koskevia päätöksiä. Anna toiselle aikaa ja ota itse rennommin. Älä vatvo asioita vaan ota vastaan jokainen hetki sellaisena kuin se tulee. Nauti kahdenkeskisestä illallisesta.
imetyttää itseänikin tuo 5 viikkoa tapailua ja nyt jo pohditaan näin vakavia koko suhteelta. Eikö noin varhaisessa vaiheessa ole normaalia pitä sitä etäisyyttä ja katsoa rauhassa tuleeko jutusta mitään etenkin, kun lapsikin on mukana kuvioissa.
Turhan vakavia ei nyt pidä miettiä. Omalla ahdistelullasi aivan varmasti sen miehen karkoitat. Suhteen lisäksihän mies olisi saamassa vielä pojankin ja kyllä se kuulostaa ihan normaalilta, että mieskin haluaa vakavasti miettiä tuleeko jutusta mitään.