Valivali ja oivoivoi, piristäkää syysmasennuksesta kärsivää!

Ruska on mennyttä ja taivas on ollut harmaa jo viikon verran yhteen menoon. Ulos ei huvita mennä, kun tuulee niin lujaa. Tekemättömät työt kasaantuvat ja stressi kasvaa. Parin viikon syysflunssan päälle sain vielä vatsataudin, onneksi aika lievän, mutta kotoa ei uskalla lähteä äkillisen vessan tarpeen pelossa.



Lapsen hoitopäivän aikana pitäisi saada työt ja opiskeluhommat aina tehtyä, mutta päivät menee venyskellessä. Iltaisin koitan keksiä jotain mukavaa tekemistä perheelle ja ruoan laitettua. Siinäpä se päivän saldo yleisesti ottaen onkin.



Lapsikin on ruvennut nukkumaan huonosti ja nukuttamiseenkin menee nykyään tunti. Ennen tytär meni hienosti itse nukkumaan kasin jälkeen, kun rupesi väsyttämään, nyt vain parkuu ja tahtoo leikkiä loputtomiin.



Viikot vaan vierii ja mikään ei oikein etene. Nyt siis tarvitaan piristäviä ehdotuksia ja viestejä. Tämä kuitenkin lienee sen sortin alakulo, että av-psykologia saattaisi auttaa.