Mitä tehdä kun mies ei tue?
Mun mies ei ole halunnut osallistua koko raskauteen, vaikka juuri siltä mä sitä tukea kaipaisin.
Se on saanut päähänsä että ehkä se ei ookkaan sen lapsi, vaikken oo ollu muitten kanssa.
Eli se kuitenkin on sen...
Mä oon ihan yksin raskauteni kanssa.
Mä en yhtään tiedä mitä tekisin. Neuvoja otetaan vastaan. Kiitos!
Kommentit (5)
Miehelle raskaus ei ole konkreettista niin kuin naiselle, ei mies siinä odotusaikana osaa kypsyä vauvan saamiseen samalla tavalla kuin odottava äiti. Mies tajuaa olevansa isä vasta kun näkee ja pitää sylissä omaa vauvaansa. onnea odotukseen, asioilla on kyllä taipumus järjestyä parhain päin.
vakavasti sitä, että ellette ole naimisissa, oman ja miehesi mielenrauhan vuoksi isyystesti kannattaa tehdä. Meillä oli vastaava tilanne ex-miehen kans, isyysselvityksessä lastenvalvojalla kuitenkin myönsi isyytensä. Kun erottiin, väitti taas ettei lapsi ole hänen joten ei ole tavannut lastaan nyt 11-vuoteen. Kun isyyttä ei ole vahvistettu, testin saa ilmaiseksi. Voit itse vaatia sen ja kannattaa ehdottomasti miehesi rauhoittamiseksi.
Eli tukeudu muihin, sillä sun miehestä ei nyt ole siihen. Josko joskus on, se on erittäin hyvä, mutta nyt ei näytä lupaavalta.
Onko mies jo paljon yli 20v?
sitä, että lapsi ei muka olisi hänen. Onko mies yleensäkin vastuuton, onko nuori?
Pitkäänkö olette olleet yhdessä? Tuo voi olla ihan normaalia nuorenmiehen panikoimista... :) Ei tietenkään toivottavaa eikä erityisen kivaa, ja myös tilanne jossa äidillä ei ole varaa olla... mutta uskon että tilanne muuttuu. Mies panikoi tulevaa elämänmuutosta, "vapauden menetystä", osaako hoitaa, kiintyykö... Voi tuntea olonsa hieman ulkopuoliseksi, kun vauva on sinussa, sinut otetaan huomioon jo äitinä, neuvolakäynnit on sinulle räätälöity... Joku vastareaktio siis.
Sitäpaitsi, niin se vaan on, että usein raskaus on enemmän naisten juttu, vaikka mies olisi kunnollinenkin. Mieti vaikka lapsikuumepalstoja; varmasti monet miehetkin odottavat lasta/raskautumista kuumeisesti, mutta naisethan siellä tekevät kaikkensa tullakseen raskaaksi, heille se on suuri unelma, miehet usein "vain" myöntyvät. En tarkoita yleistää, mutta olen vaan todennut, että harvalle miehelle se on varmaan yhtä iso juttu kuin naiselle, ja sitten taas naisen on vaikea sitä käsittää, tulee tunne etteikö mies haluakaan yhtä paljon, katuuko hän, miksi käyttäytyy noin...
Joten yritä ymmärtää, ottaa miestä mukaan neuvolakäynneille ja tehdä tulevaa lastanne jotenkin enemmän todeksi hänelle. Lastenhuoneremonttia jne., mikä realisoi asian hänelle. Ja jos voit, niin älä pahoita mieltäsi noista epäilyistä, anna hänen hetki työstää ja kiukutella, eiköhän se siitä. Totta kai olisi ihanaa, että sinä raskaushormoneinesi saisit "etuoikeuden" kiukutella jos siltä tuntuu, mutta jommankumman on aina joustettava. Yritä sinä nyt, perhesovun nimissä.
Onnea raskaudesta, toivottavasti miehesi tokenee tuosta lapsellisesta käytöksestään!