Lue keskustelun säännöt.
Joudun luopumaan unelmatyöstä, pää ei kestä.
02.10.2010 |
Teen työtä huostaanotettujen lasten ja lasten kanssa jotka luultavasti otetaan huostaan, parissa. Pää ei kestä, on kamalaa miten hirveitä osa vanhemmista on! Ja kyllä, uusi työpaikka odottaa, hakemuksia laittanut ja todennäköistä on että joku tärppää.
Hyvä esimerkki nuori, jonka äidillä lapsia useamman miehen kanssa, ja ei suostunut laiskuuttaan rippijuhlia pitämään esikoiselleen (kyllä: ripille pääsyn pitäisi olla se juttu, mutta fakta on että suurin osa nuorista käy riparin rahan vuoksi jne.) Ja tämä siis _kevyimmästä_ päästä, en halua masentaa muita kamalimmilla jutilla :(
Kommentit (8)
emmä ny silti tiedä, pitäiskö sun vaihtaa alaa vai ei. Parempi on niin, että tuntee jotain, kuin kattoo sitten pykäleiden mukaan kylmästi silmälasien alta (valehtetsä?käytätsä huumeita? miten niin sullei oo varaa ostaa talvikenkiä, onks niissä edellisissä oikeasti reiät? =tarveharkintaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"kotiin", eli ei saa niitä lapsia/nuoria pois ajatuksista. Ja kun tekee mieli rikkoa sääntöjä (mitä ei saa tietenkään tehdä) koska tietää että se olisi lasten parhaaksi, mutta sitä ei voi tehdä koska pitää toimia "ohjekirjan mukaan".
ap
Tuttuni on sijaisperhe ringissa ja han kertoi minulle kuinka rankkaa on kohdata vanhemmat, ja siita kuinka kamalaa on huomata miten vanhemmat saavat lapset takaisin ilman mitaan "todisteita", hanella oli kaksi todella nuorta lasta ja aiti piti heita autossa yot jne, itsekkin nukkui siella, lapsilla oli yksi kenkapari jaettavana ja ruokana oli jotain makkarista. viimeksi han itki minulle kun oli kuullut etta lapset oli otettu takaisin huostaan 2viikon paasta ja siirretty taas uuteen "kotiin". minulla ei paa kestaisi ja taytyy sanoa, etta olet todella rohkea!Jatka hyvaa tyotasi lasten parissa ja nuorten. Minusta on ihana tietaa kuinka joku oikeasti valittaa ja laittaa oman sydamensa likoon "tuntemattomien" puolesta.
Minulla on muutama opettaja (hoitoalan oppilaitos) jotka olleet työssä tekemässä huostaanottoja. Sanoivat lopettamisen syyksi nimenomaan sen että pää ei kestä sen kaiken p*skan näkemistä. Huomaa myös että työ on "kovettanut".
Alkuun monelle haastavassa työssä tulee tuollainen olo. Se pitäisi vaan saada käsiteltyä ja miettiä, minkä verran itsestään voi antaa työlle niin että jaksaa auttaa. Jaksavalla työntekijällä on muuta elämää, josta niitä voimavaroja tulee ja tietenkin hyvä töynohjaus. Monet nuoret ja kokemattomat idealistit eivät kestä näitä töitä. Mielestäni osin kyse on koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta myös. Koulutus ei anna riittäviä valmiuksia raskaaseen työhön ja alalle valikoituu vääränlaisia henkilöitä. Toinen vaihtoehto totaaliuupumiselle ja alanvaihdolle on sitten kyynistyminen, joka myös on valitettavan yleistä. Siinä ei lapsen hätä enää jaksa liikuttaa. Ja molemmat on näin yhteistyökumppanin kannalta tosi hankalia. Missä ovat pätevät, aikuiset lastensuojelutyöntekijät, jotka eivät ole kylmiä ja kyynisiä eivätkä toisaalta idealistisia teinityttöjä, jotka eivät saa mitään aikaiseksi myöskään??? T. Erityisope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän kukaan ole seppä syntyessään, ammattitaitoon kuuluu kokemuksen kartuttaminen ja se taas onnistuu vasta töitä tekemällä.
Nykynuoriso haluaa päästä vähällä, ei haluta että elämään kuuluva tuska, ahdistus, epäoikeudenmukaisuus ja vääryydet koskettavat itseä millään tasolla, kun se ei ole "kivaa".
Vastuuntunto ei ole kehittynyt eikä moraalinen selkäranka.
jättäminen on susta kamalin juttu, mitä noissa piireissä voi sattua, on todellakin parasta kaikille, että vaihdat alaa.....
on ihan kamalaa miten huonosti osa lapsista/nuorista voi, ja se ettei asialla monessa tapauksessa voi mitään vaikka haluaa auttaa! Ja kamalaa (joskin toki ymmärrettävää) on myös se, miten lapsi aina rakastaa sitä huonoakin vanhempaa. Joskus on PAKKO katsoa vierestä miten pahoin lapsi voi LIIAN PITKÄÄN koska puuttua ei saa ennenkun asiat ovat todella huonolla tolalla.