Muita, jotka inhoavat kokkaamista?

Mä silti teen arkiruokaa, mutta mahdollisimaan yksinkertaista ja jos mahdollista niin teen ruokaa niin että siitä riittää pariksi päiväksi. Mulle se vaan on vastenmielistä, en todellakaan tee ruokaa rakkaudella.

Enkä muista milloin olisin jotain uutta reseptiä kokeillut, siitä on vuosia.



Pakko myöntää että välillä turvaudun eineksiin, toki mä yritän sitä vältellä niin että en kuitenkaan usein eineksiä tarjoa.



Meillä mies taas tykkää tehdä ruokaa. Valitettavasti aikaa ei vaan arkisin löydy, mutta viikonloppuisin kokkaa ja silloin syödään hyvin ja hyvää :)

Mies on tossa asiassa mun vastakohta, mikä on tietty ihan positiivinen asia.



Vanhin lapsi on teini ja se onneksi on kiinnostunut ruuanlaitosta ja annan mielelläni sen kokata, joskus ne menee vähän pieleen mutta kukaan ei oo seppä syntyessä.



Mut joo, ei, mä en tykkää ruuanlaitosta.

Minä en myöskään pidä ruoanlaitosta. Osaan kyllä tehdä useita perusruokia ja vähitellen yritän laajentaa ruokalistaamme, mutta en todellakaan tee mitään gourmet-aterioita. Ruoanlaitto on sellaista pakkoa, tosin en varmaan koskaan ole pilannut mitään ruokaa.



Teen usein laatikoita uunissa tai keittoja, valmisruokia meillä ei syödä juuri koskaan.



Sen sijaan leipominen on mielestäni mukavaa!

valmiita kastikepohjia (Uncle Ben's ym.), Blå Blandin patoja jne.

Lihapullat on poikkeus. Ne valmiit ovat niin pahoja, että teen ne mieluummin itse.



Ruokalista on tosiaan varsin simppeli ja olen erittäin iloinen siitä, että Suomessa lapset saa päiväkodissa ja koulussa ilmaisen ruuan :D



Yllättävää on kyllä se, että muksu ei ole kovin nirso. Saattaa olla hiukan arka kokeilemaan mitään uutta, mutta ainoa mikä ei todellakaan hänelle kelpaa on silli xD



Pahaksi onneksi mies inhoaa kokkaamista vielä enemmän kuin minä. Poikkeuksena lättyjen paisto :)

Teen helppoja ja yksinkertaisia ruokia tyyliin makaronit ja joku simppeli kastike.

Kyllä mulla jopa keittäjän koulutuskin on mutta en vaan tykkää kokkailla. Leipominen kiinnostaa yhtä vähän. Ylipäätään keittiö on huone jossa vietän kaikkein vähiten aikaa.

Ja se tietysti näkyy perheemme ulkonäössä. Olemme kaikki langanlaihoja.

kokeilla ja kokkailla kaikkea uutta ja "parempaa" leipominen on kivaa, vaikka tuotokset ovat yleensä hiukan eri näköisiä kuin kuvissa ;D

Meillä on ongelma ratkaistu sillä, että mies tekee ruuan. Mä hoidan sitten muita hommia. Ja tämä sopii meille kummallekin loistavasti. Mies kokkaa ja minä tiskaan =D

ruokaa vaan syön mielellään. Teen paljon muuta työn ja lastenhoidon lisäksi eli en ota asiasta paineita. Jauheliha+peruna on peruselintarvikkeemme (joo, noloa).



Kas, sitten saimme iltatähtemme, jolla useita perusruoka-aineallergioita (maito/muna/kotim.viljat+muuta). Tuntui ihan rangaistukselta yläkerrasta, että juuri minä, joka en älyä kokkaamisesta mitään. Ruoka-aineisiin olen sittemmin perehtynyt ja joutunut opetteleamaan kastikkeiden tekoa ilman kermaa, (kaura- tai soija-korvikkeet eivät myöskään käy), ei enää marinoituja ruokia (sis.vehnää)



Jos jonain päivänä saan taas lorauttaa kermaa ruuan joukkoon, on elämä helppoa taas. Tai voin keittää spagetit tai makaroonit koko perheelle, ah sitä onnea.

Tuo olisi ihan painajainen!



Oletko oppinut yhtään pitämään kokkaamisesta?

Joskus mietin, että pitäisi vain sinnikkäästi kokeilla ja tehdä enemmän kaikkea, jos vaikka oppisi siitä tykkäämään...

Minusta ruuan laittaminen ja leipominen on todella tylsää puuhaa. Lisäksi tulee tiskiä ja menee paljon aikaa.



Syödään usein ulkona ja ostetaan kaupoista siellä valmiiksi tehtyjä ruokia, esim. Stokkalta saa hyviä. Eineksistä en pidä.

ylimääräinen paha muun kotityön ohella (mies siis kyllä tekee osansa kaikesta myös). Mutta, jotain mielihyvää hetkittäin olen saanut siitä, että olen toisinaan onnistunut tekemään marinoimattomasta kanasta tai lihasta hyvän soosin ilman kermaa tai sen korvikkeita ja ilman vehnäjauhoja siis myös.

Maustamisessa olen kait edistynyt, sillähän sitä makua meillä sitten saa.



gourmet-ihmiset pyörtyy, mutta koska "raaka", paljaan näköinen liha lähes inhottaa minua, olen aiemmin aina ostanut tosiaan marinoituja kanoja ja lihoja. Nyt siis on ollut pakko pärjätä au naturel ja saada se maku itse aikaiseksi. Tuntuu toki kivalta tietää, että se ruoka on nyt todnäk terveellisempää.



Ja se vehnän tunkeminen joka paikkaan on alkanut tympiä. Se on aika tyhjää ruoka-ainetta, mutta sitä on lähes joka paikassa ilmeisesti lisäpainoa tuomassa ruokaan halvalla (jopa eräissä pillimehuissa ja purkassa)



Olen muuten laihtunut lähes 10kg ruokaremonttimme aikana, se tietysti ilahduttaa. Vasta hiljan tajusin, että meille ei tosiaan ole yli vuoteen ostettu edes kevytkermaa. Ja vehnätön dieetti taitaa olla hyväksi vain.



sori, tuli melkoinen tilitys ruuasta piittaamattomalta ihmiseltä.

Esikoisesta on tullut ronkeli ei esyö juuri mitään.

Taapero syö ihan mitä vain.



ITselläni paljon allergioita, joten en voi syödä aian samaa ruokaa muiden kanssa.



Mieheni mielestä olen huono kokki. Tämä ei ole mitenkään lisännyt intoani keittiöön. Hanskaan perusruoat mitenkuten.



Mies tekee ruoan viikonloppuisin.



Tykkään leipoa, tehdä kaloripommijälkkäreitä. Mutta kun olen sitten ainoa, joka niitä söisi.

Jouluna mies huolehtii suolaiset pöytään ja minä ne makeat ( :



Teen ruokaa hampaat irvessä. Käytän jonkin verran puolivalmisteita. Einekset on aika pahoja - jopa teiniangstironkeliteinistäkin.



Menen hoitovapaalta töihin ensi vuoden alussa. Ainoa positiivinen asia on ,ettei tarvi miettiä kahta safkaa per päivä.

Pahaksi onneksi mies inhoaa kokkaamista vielä enemmän kuin minä. Poikkeuksena lättyjen paisto :)

Se lämmittää hernekeittopurkin tai nakkeja ja leipää tai pussimuusia ja kalapuikkoja.

Minäkin siis inhoan ruuanlaittoa ja ongelmaa pahentaa se, että taas omatunto soimaa oikein olan takaa jos käytän puolivalmisteita tai eineksiä:-(

Teen niitä muutamia bravuureitani, joihin on aina aineita, eli esim. spaghetti bolognese, chili con carne, tortillas, lämmin lohipastasalaatti, couscous ja vihannekset, lohikiusaus, muusi ja lihapullat (on niitä muitakin). Nuo teen siis aivan alusta asti "oikeista" raaka-aineista vääntäen - sen huonon omantunnon takia, hölmö.

En jaksa enkä viitsi kokeilla mitään uutta. Harmillista sinänsä, sillä meillä lapset syövät melkein mitä vaan eli olisivat hyviä koekaniineja.

Itse tekisin mieluiten myös aina niin paljon, että voitaisiin syödä kaksi päivää samaa, mutta mies ei tykkää (no kyllähän se syö, mutta olisi kiva tietenkin jos iloitsisikin ruuastaan...)

Leipominen tms on aivan tuskaa, en pidä siitä yhtään - lapsi raukat:-(

mutta mies ei tykkää (no kyllähän se syö, mutta olisi kiva tietenkin jos iloitsisikin ruuastaan...) (

Jos itse saa kehua;-) Eli sen takia (kai?) mieskin toivoisi taas jotain muuta herkkua. Ja maistuisi itsellenikin, jos vain saisin aikaiseksi laittaa sitä...

t. edellinen