oon huomannut olevani narsisti.

Mulla on kaikki -lukemani mukaan - narsisteille tyypilliset kuvitelmat siitä et olen erikoisempi kuin muut ja inhoan tavallisuutta, osaan manipuloida taitavasti ja muiden itkeminen ym. tunnereaktiot tuottavat mussa lähinnä kiusaantumista... En tykkää noudattaa muiden keksimiä sääntöjä ja olen salaa sitä mieltä että mä olen vain rohkeampi ja mielenkiintoisempi ihminen kuin nämä tavalliset sääntöjen orjat...diivailen, petän miestäni, mulla on kaksoiselämä jne. En koe tämän olevan ongelma itselleni -kerranhan täällä eletään vaan joten miksi pitäisi olla muiden ehdoilla - mutta näköjään se on kanssaeläjilleni niin kamalaa et mun kaltaisten kanssa eläneille on joku uhrijärjestökin. Sanokaa siis, miksi mun pitäisi parantua narsismistani ja miten se tapahtuu jos mulla ei oikeastaan edes ole mitään ongelmaa? Lapsia ei vielä ole...mut tykkään lapsista ja koen kuitenkin olevani empaattinen pieniä lapsia ja eläimiä kohtaan.