Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut vanhemmat antavat periksi, kun lapsi kinuaa tarpeeksi kauan jotain?
23.09.2010 |
Ettekö ymmärrä, etteä näin toimimalla teette karhunpalveluksen sekä itsellenne että lapsellenne?
Naapurissa toimitaan näin, olen itsekin huomannut sen ja samoin on 8-vuotias lapseni. Tekisipä joskus mieli mennä vähän ravistelemaan vanhempia ja sanomaan, että älkää nyt ihan täysin antako sen pikkuprinsessanne pompottaa teitä, tai joudutte vielä vaikeuksiin.
Kommentit (13)
jotka ostaa kaikki pelit ja vehkeet lapsille jo ennenkuin lapsi ymmärtää niitä edes pyytää, ettei pikku piltti syrjäydy kaveripiiristä.
Tästä oli tänään muuten aamu-tv:ssäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten pelkää tuottaa "pettymystä" lapsilleen.
on juuri tuollainen periksiantaja. Valitettavasti se vaikuttaa myös muhun. Jos ollaan jotain sovittu oman perheen kesken ja tämä äitikin sen tietää, niin jos mun ja hänen lapsensa menevät häneltä jotain kinuamaan, joka sotkee mun suunnitelmat, niin hän suostuu kuitenkin ja sitten mun tehtävä on torpedoida koko homma eli musta tulee se kamala äiti. Tuo tyttö käyttäytyykin sen mukaisesti, että saa kaiken periksi ja sen näkee jopa ulkonäöstä.
Vaatekaupassa törmäsin äitiin ja lapseen. Eka-tokaluokkalaisen kokoinen lapsi huusi ja parkui ja repi äitiä takista kun halusi yhden mekon. Äiti ei ostanut. Menivät sukkaparin kanssa tiskille, lapsi jatkoi täyttä kurkkua rääkymistä, haluan sen mekon, haluan!! lopulta alkoi vaihtamaan ehdotuksiaan, haluan sen paidan, ne housut,.. koitti, että jos jotakin edes irtoaisi. Sen paidan äiti sitten lähti sieltä jonosta hakemaan tytölle joka sai tahtonsa läpi.
Aika iso oli käyttäytymään tuohon malliin, mutta en ihmettele, jos aina saa päänsä periksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika iso oli käyttäytymään tuohon malliin, mutta en ihmettele, jos aina saa päänsä periksi :)
äiti olisi tehnyt aikanaan selväksi, ettei kinuaminen kannata.
annan JOSKUS periksi, mutta ne tapaukset on kyllä jotain pikkujuttuja. Tosin silloinkin lapsen pitää pyytää kauniisti eikä huutaa ja kiukutella (siloin ei takkulla irtoa yhtään mitään!) Yleensä kyllä pidän pääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jakseta tapella sen pikku prinsessan kanssa, joka alkaa kurkku suorana huutamaan ja saattaa vielä tavaroitakin paiskoa ja tätä sitten kestää monta tuntia. Juuri kun on vanhemmat saaneet tahtonsa läpi tämä kaikki alkaa taas alusta.
Niin, että jos kerrostalossa asuaa, niin kyllähän siinä naapurit joutuisi kärsimään jos vanhemmat eivät ikinä antaisi misään periksi.
Varmasti suurinosa vanhemmista tietää tekevänsä karhunpalveluksen, mutta he eivät vaan jaksa enää. Ajattelevat, että jos nyt tämän kerran.
Mä annan myös joskus periksi. Tosin vaikka kaupassa 2- ja 4-vuotiaat eivät ole koskaan kinunneet mitään, toki voivat sanoa että "ostetaan tämä", mutta tyytyy mun vastaukseen, ettei me nyt tarvita sellaista.
Mutta kylässä, tai jos meillä on vieraita, on rasittavaa tehdä numeroa yhdestä keksistä. Jos olen "päättänyt", että saa kahvipöydässä pullan ja keksin, niin helposti kyllä annan luvan toiseenkin keksiin, sillä en viitsi mukavaa kahvihetkeä "pilata" sillä, jos lapsi saa raivarin yhden keksin vuoksi.
Ymmärsitteköhän pointin..? :)
Mutta todellakin, mitä useammin antaa periksi, sitä enemmän lapsi rääkyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan JAKSA!!! Ja joo, tiedän tekeväni hallaa lapsellekin, mutta edelleenkään en vain jaksa.... No, aina ei tietenkään saa tahtoaan läpi, mutta joskus kyllä. Ja on oppinut käyttämään sitä hyväkseenkin :(
ei meidänkään poika ole koskaan kaupassa kinunnut mitään, onneksi. Kyse on muista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikävä kyllä sato korjataan sitten murrosiässä...
Mitä väsyneempi on sitä vaikeampi on pysyä napakkana.