Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sylki tuo suuhun mitä sattuu...
23.09.2010 |
Onko kenelläkään muulla tällaista ongelmaa? Että voi sanoa ja puhua sellaista mikä ei ole edes totta. Voiko se olla ihan tervettä? Esim. minä jokunen aika sitten ystäväni kanssa jutellessani sanoin yhtä-äkkiä semmoista mikä ei ole edes kohdallani totta. Valehtelin suoraan. Ja tähän valheeseen liittyi eräs toinenkin ystäväni. Juttu ei ollut mikään maata kaatava, en juorunnut enkä mitään, mutta kuitenkin tämä juttu joutui tämän ystäväni suusta tämän toisen ystävän korviin ja saattoi minut erittäin kiusalliseen tilanteeseen. Tämä on nyt selvitetty näiden ystävien kesken mutta kyllä minua vaan hävettää tuollainen mokaaminen. Ystävät antoi anteeksi mutta en tiedä voivatko he koskaan enää luottaa minuun. Enkä ole tämän jälkeen näitä ystäviä nähnyt, enkä tiedä ilkiänkö koskaan heitä enää silmiin katsoakaan. Mutta voiko tällainen olla normaalia, että ihminen keksii juttuja ihan omasta päästään? Onko kukaan muu koskaan joutunut vastaavaan tilanteeseen? ONko mulla joku mielenvika vai mitä tämä on?
Kommentit (5)
itsellesi!
tämä on ensimmäinen askel, hyväksyt ja myönnät sen että puhut paskaa. ystävänäsi olen huomannut tätä ennenkin, mutta olet erittäin taitava valehtelemaan ja varsinkin mitättömistä asioista.
tähän asti olet aina kääntänyt syyn valehtelusta toisten niskoille "en todellakaan sanonut niin" jne.
olen pohtinut ystävyyttämme ja tätä valehtelu kuviota paljon.
se on rankkaa ja ahdistavaa, mutta uskon että siitä voi päästä eroon jos tekee asian kanssa töitä!
luulempa että ongelmasi on patologinen valehtelu.
tsemppiä! toivotaan että ystävyys vielä löytyy raunoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valehteleminen on turhaa. Jopa valkoiset valheet.
Asiat voi esittää niin monella tavalla.
Sinuna miettisin sitä, miksi valehtelet? Mikä on motiivisi?
kun en itse edes tajunnu että suustani tuli ulos valhe. Vasta kun olin sen sanonut, tajusin että se mitä sanoit, ei ole ollenkaan totta. Enkä ilennyt sitä ystävälleni myöntää, ennenkuin tämä oli selvinnyt hänen puhuessaan tästä minun mainitsemastani asiasta yhteisen ystävämme kanssa. Eli tarkoituksella en valehdellut, sanat vain tulivat suustani. Ja nyt jälkeenpäin kaduttaa vietävästi ja ihmettelen, mikä sai minut sanomaan niin. Ap
oli puhunut minusta, vaikka mitä yhteisille tutuillemme. räikein väite oli, että häiriköin häntä tekstiviesteillä ja bookissa. todellisuudessa kummassakaan en ole pitänyt yhteyttä kyseiseen henkilöön.
yhteinen tuttumme järjestämässä illanistujaisia ja olivat tämän toisen kanssa sopineet, että hän kutsuisi minut mukaan (vaikka olin niin aggressiivisesti häntä häiriköinytkin). mitään kutsua tai tietoa illasta en kuitenkaan saanut.
tämä ihminen oli selittänyt yhteiselle tutullemme, kuinka oli monta viestiä laittanut minulle ja yrittänyt soittaa, mutta en vastannut. illan järjestäjä sitten laittoi viestin ja kysyi, miksi en tullut. sanoin, etten tiennyt mitään sellaisesta.
tämä järjestäjä sitten oli kysynyt tältä toiselta tutultani puhelinnumeroani, kun oli kuulemma vahingossa poistanut puhelimestaan... tämä tuttu oli lipsauttanut, ettei voi antaa numeroa, koska hänellä ei sitä ole.
selvisi siinä muutamalle ihmiselle, että kaikki tämän yhden ihmisen jutut oli täysin valhetta ja pystyy valehtelemaan kenelle vaan ihan mistä vaan päin naamaa.
ja kaikkein oudointa tuon henkilön jutuissa on, että emme ole hänen kanssaan muutamaan vuoteen nähneet kuin sattumalta. mitään yhteyksiä ei ole pidetty. silti on kertoillut tuollaisia sepustuksia ympäriinsä. mitään riitaakaan ei ole asioiden taustalla.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa siltä, ettei kaikki ole ihan kunnossa.