Jokaisen ihmisen olisi hyvä tajuta
että hän määrittelee itse itsensä teoillaan.
Ihminen, joka kykenee arvostamaan itseään tekojensa jälkeen on oikealla tiellä. Jos itsensä arvostaminen tuottaa vaikeuksia, ihminen lähinnä tuhoaa itseään. Alitajunta saattaa myös olla eri mieltä ihmisen käsityksestä omasta itsestään. Alitajunta saattaa rankaista sinua teoistasi, joita et sisimmässäsi hyväksy, vaikka päällisin puolin olisit mielestäsi sujut niiden kanssa.
Tekee hyvää viettää aikaa itsensä kanssa ja tutkiskella itseään, kysyä miksi tein näin sen sijaan, että puolustelee tekojaan ulkopuolisille anonyymeille kasvoille.
Ihminen, joka kostaa, kiusaa, pettää, osallistuu perheen rikkomiseen on minun silmissäni niin paljon henkisessä kehityksessä jäljessä minua ja hukassa itsensä kanssa, että vältän hänen seuraansa. En tuomitse, mutten koe voivani ystävystyä hänen kanssaan myöskään, koska hän ei kykene olemaan hyvä edes itselleen.
Toisin sanoen, hän ei ole vielä hiffannut jotakin hyvin olennaista itsestään ja elämästä.
Kommentit (4)
Minä ajattelen niin, että ihminen on syntinen eikä kukaan ihminen kykene olemaan hyvä niin ettei tekisi vääriä tekoja. Jumala antaa Jeesuksen tähden synnit anteeksi. Koska Jumala rakastaa syntistä ihmistä, ihminen saa rakastaa ja arvostaa myös itseään. Jumalan rakkaudesta kumpuavat hyvät teot ja lähimmäisenrakkaus. Jokainen ihminen on lähimmäinen ja jokaista ihmistä tulee rakastaa, on hän tehnyt miten pahoja tekoja tahansa.
Mutta tuo edellyttää tervettä järkeä, koska esim. luonnehäiriöinen voi oikeuttaa itselleen vaikka mitä tekoja tuntematta niistä minkäänlaista syyllisyyttä.
Kaikki tekevät väärin, myös sinä ap.
Toivottavasti häpeäraivossaan joka suuntaan sokeasti ammuskeleva kotinsarikkoja-exäni lukee tämän ajatuksella.