Lue keskustelun säännöt.
Joo, mun poika tönii toisia ja tekee kiusaa
14.09.2010 |
puistossa.
Kielloista huolimatta. Jäähylle joutuu.
Silti tönii, heittää hiekkaa jne...
Tosi "kiva" kuulla hei .... kiusaa. :(
Kotonakin on ihan mahdoton ei usko mitään, tekee toistuvasti kiusaa pikkuveljelle. Vie tavarat heti kädestä. Huutaa ja karjuu kovalla äänellä jos/kun ei saa haluamaansa.
haluaisn tuolle lapselle pikkusen vanhempia kavereita joiden äidit antaisivat lasten touhuta puuttumatta ihan jokaiseen PIKKU juttuun. Isoihin tietysti puututaan. Nyt on paljon pienenmpien kanssa.
Mutta joo, ajattelinpa vaan kertoa. kun kaikilla on ainavaan niitä kilttejä lapsia joita kiusataan.
Niin lisäykseksi vielä että en todellakaan ole tästä ylpeä.
Kommentit (5)
Kuule, ei kaikilla ole kilttejä tenavia, joita kiusataan. On myös kiusaavia lapsia. Niistä vaan ei puhuta. Niitä hävetään. Ja ei ole kivaa kellään. Mutta kannattaa muistaa, että pieni lapsi ei tee sitä pahuuttaan. Siihen on varmasti joku syy. Syy voi olla turhautuminen, puuttuu riittävän haastavaa tekemistä, kavereitten puute, se ettei koe pääsevänsä mukaan leikkiin, ihastuminen, sisaruskateus, ihan mikä vaan. Lapsen kanssa kannattaa jutella ja pitää tiukat rajat. Toinen lapsi oppii kolmesta kerrasta, toinen ei vielä kolmestakymmenestäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syitä on varmasti turhautuminen: haluaisi leikkiä isompien kanssa mutta ei vielä oikein pääse leikkeihin mukaan.
Mustasukkasuus, 3v uhma jne...
kaipaa jo omia kavereita.
Ollaan yriteety käydä perhekerhoilemassa, nyt vaan ei olla pariin viikkoon päästy..
On alle 3v.
Tämä lapsi ei taida oppia vielä 50:kään kerrasta. :D
Onhan näitä lapsia. Halusin vain kertoa että täällä yksi. Ettei aina van puhuta niistä kilteistä.
Niin, enkä mä ole ketään syyllistänyt. En millään tavalla. Tottakai pieniä pitää puolustaa!!
Ja kun on se pikkusisaruskin siinä, niin kyllähän se riittää syyksi. Vaikka tilanne on nyt itsellesi ja varmaan lapsillekin hankala, niin yritä käydä kerhoissa, että lapsi saa olla muidenkin kanssa. Jos se ei kertakaikkiaan onnistu, niin pitäkää taukoa. Kyllä se siitä!
T: 3, jolla oli tuo vaihe kun lapset olivat 2v ja vauva ja nyt 6 v "kiusaa" taas eskarissa :-(
nyt koululaisena ei onneksi enää, joten ei usko asioita tuhannestakaan kerrasta...
Tosin, joutuu kyllä vieläkin joskus joihinkin nahisteluihin mukaan, mutta ei ole se haastaja.
Kotona on edelleen hankala tapaus, eli totteleminen on ihan tuulesta kiinni, huh, on raskasta useinkin.
Tällä lapsella on tyyliin jatkuva uhmaikä, mutta pieniä seesteisiä jaksoja on, normaaleilla lapsilla ne lyhyet hetket ovat sitä uhmaa ja muuten sitä seesteistä... Kateeksi pistää välillä.
Ehkä noin ison lapsen paikka ei enää ole pelkästään kotihoidossa, vaan tarvitsisi vähän enemmän virikkeitä? Ei tietenkään se ole kenestäkään kivaa että joku kiusaa, mut ei oikein voi syyttää niitten pienempienkään äitejä, koska ei ne pienemmät oikein voi vielä itseään puolustaa.