Lue keskustelun säännöt.
Surettaa tyttöni puolesta,, kun hänellä tuntuu olevan
12.09.2010 |
niin vaikeaa. On ollut terveydellsiä ongelmia, ei ole kuin pintapuolisia kavereita eli ei sydänystävää, jota kovasti kaipaa. Ei oikein ole kotiutunut uuteen ympäristöön opiskelijana jne. Näyttää kasautuvan nämä ongelmat ja olen tsemppanut parhaani mukaan, mutta en voi kaveriksi muuttua tai poistaa terveyshaitat =(. En tiedä miten voin auttaa häntä tämän paremmin... Itsekin kaipaan kannustavia sanoja tässä tilanteesa äitinä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun itse muutin pois kotoa 100km päähän opiskelemaan. Mulla meni aika pitkään niin että ei ollut hyviä ystäviä, lähinnä koulujutuista juttelin luokkakavereiden kanssa. Myöhemmin kuitenkin ystävystyin erään luokkalaiseni kanssa ja hän on edelleen läheisin ystäväni vaikka asutaan tosi kaukana toisistamme nykyään. Joskus siinä vaan menee vähän enemmän aikaa että tutustuu kunnolla ja huomaa että on paljon yhteistä.