Lue keskustelun säännöt.
Virikehoito on nykyajan uusavuttomien/laiskojen vanhempien
09.09.2010 |
tapa päästä eroon omien lastensa kasvatusvastuusta. Lapset viihtyvät kyllä kotona omien vanhempien kanssa vallan hyvin, JOS vanhemmilla on vähän mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä.
Oma äitini hoiti minut kotona kouluikään asti. Minulla ei ollut edes sisaruksia, mutta koskaan en kaivannut mitään kodin ulkopuolisia virikkeitä.
Äiti askarteli, leikki, ulkoili ja retkeili kanssani kaiket päivät.
Miksi sama ei onnistu työttöminä tai lomautettuina makaavilta vanhemmilta?
Tai niilta, joilla on vauva kotona?
Kas kummaa, kun minulla ei ollut ongelmia hoitaa vauvaa ja 2-vuotiasta samaan aikaan aikoinaan.
No niin, alkakaa puolustella itseänne ja laiskuuttanne.
Tämä ei ole provo. Olen oikeasti sitä mieltä, että lapset kasvatetaan laitoksissa ja se on muka normaalia. EI hyvä.
Kommentit (16)
sun sosiaalisten taitojen kanssa?
Oliko sulla yhtään kavereita siellä kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä suomalaisilla on onneksi valinnan vapaus. Monessa muussa maassa ei ole.
sun sosiaalisten taitojen kanssa? Oliko sulla yhtään kavereita siellä kotona?
sain kouluun mentyäni, lisäksi samassa talossa asui poikia joiden kanssa leikin joskus.
Eli en nyt ihan umpiossa ole elänyt; ).
Minusta ei ole tullut syrjäytynyttä, pikemminkin päinvastoin. Olen aina osallistunut kodin töihin, joten olen pärjännyt siltä osinkin hyvin.
äiti askarteli ja luki ja retkeili jne enkä minkään tajunnut silloin mitään muuta kaivata. Mutta kylmä tosiasia kuitenkin on, että jos olisin tottunut ikätovereihin vähän aikaisemmin, minusta ei todennäköisesti olisi tullut 9 vuodeksi koulukiusattua.
Kyllä vähintään eskari pitäisi käydä, ei lapsia ole hyvä missään tynnyrissä pitää.
siis joku pitää hoidossa 7-17 joku toinen 9-15 ja joku esim. vain kun eskari käy eskarissa eli esim. 8.30-12.30 tai 9-13.
Sitten joku vie joka päivä, toinen 3 kertaa viikossa ja joku lapsi käy vain kahdesti viikossa. Eli kannattaa miettiä ensin ja ottaa selvää millaista virikehoitoa kukin lapsi saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina joku jaksaa vaan yrittää....
Onhan se mahdotonta myöntää, että vanhemmuus on asia jota ei vain osaa/jaksa/viitsi... ; )
äiti askarteli ja luki ja retkeili jne enkä minkään tajunnut silloin mitään muuta kaivata. Mutta kylmä tosiasia kuitenkin on, että jos olisin tottunut ikätovereihin vähän aikaisemmin, minusta ei todennäköisesti olisi tullut 9 vuodeksi koulukiusattua. Kyllä vähintään eskari pitäisi käydä, ei lapsia ole hyvä missään tynnyrissä pitää.
Ei kotona olo tarkoita tynnyrissä pitämistä, ei päiväkoti ole ainoa vaihtoehto.
Seurakunnilla on kivoja kerhoja 2x viikossa n. 3-4 tuntia, on leikkipuistotoimintaa, perhekerhoja...
Kyse onkin siitä, että kotihoito vaatii vanhempia panostamaan lapsiin. Ei kotiäiti voi istua netissä 8h/pvässä, vaan niitä lapsia tosiaan pitäisi HOITAA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äiti askarteli ja luki ja retkeili jne enkä minkään tajunnut silloin mitään muuta kaivata. Mutta kylmä tosiasia kuitenkin on, että jos olisin tottunut ikätovereihin vähän aikaisemmin, minusta ei todennäköisesti olisi tullut 9 vuodeksi koulukiusattua. Kyllä vähintään eskari pitäisi käydä, ei lapsia ole hyvä missään tynnyrissä pitää.
Ei kotona olo tarkoita tynnyrissä pitämistä, ei päiväkoti ole ainoa vaihtoehto.
Seurakunnilla on kivoja kerhoja 2x viikossa n. 3-4 tuntia, on leikkipuistotoimintaa, perhekerhoja...
Kyse onkin siitä, että kotihoito vaatii vanhempia panostamaan lapsiin. Ei kotiäiti voi istua netissä 8h/pvässä, vaan niitä lapsia tosiaan pitäisi HOITAA.
Äitini oli siis erittäin hyvä äiti, hän todella kasvatti meitä, niin tekemisen kuin arvojenkin suhteen. Nettiä silloin ei vielä ollut. Ja minäkin kävin kyllä seurakunnan kerhossa. Se ei vain oikeasti ollut tarpeeksi lasten sosiaalisen viidakon lekien oppimiseen ajoissa. Todellakin, se kotihoito sen minun kohdallani teki.
Ap varmaan minutkin tuomitsee, mutta kerrompa kuitenkin miksi meillä minä olen vauvan kanssa kotona ja isommat kolmena päivänä viikossa päiväkodissa.
Meillä siis vauva 3kk ja kaksospojat 5v. Pojat ovat 3x viikossa päiväkodissa, noin 5h kerrallaan.
Jatkoivat siis päiväkodissa vauvan synnyttyä.
Mietimme asiaa paljon, mutta päädyimme tähän ratkaisuun. Yksi syy oli se että poikien synnyttyä minulla oli synnytyksenjälkeinen masennus, jota nytkin pelkään. Merkkejä siitä ei ole ollut, mutta mörkönä se on tuolla taustalla.
Toinen syy oli se että pojat menevät ensi syksynä kuitenkin eskariin. Halusin että samat rutiinit ja kaverit säilyy.
Uskon että pojat jotka ovat tosi reippaita ja sosiaalisia olisivat kokeneet pahana jos olisivat kokonaan jääneet pois päiväkodista. Tutut kaverit olisi jääneet yms. Näin päättelen siitä että kovasti odottavat aina päiväkotipäivää, nytkin kysyivät tuossa hetki sitten että pääseehän huomenna varmasti päiväkotiin leikkimään ja tapaamaan kavereita.
En ole ehkä kaikkein touhukkain äiti lasteni kanssa, mutta kyllä ulkoilemme joka päivä poikien kotona ollessa useamman kerran. Askartelemee, retkeilemme yms. Eli virikkeitä kyllä riittää kotonakin, kaipaavat kuitenkin kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on vauva juuri syntynyt, ja isommat menevät hoitoon, niin ei se ole virikkeiden takia, vaan ihan sen takia että jää vähän aikaa totutella uuteen ihmiseen ja tutustua siihen. Ei siihen voi verrata "mitä oli ennen" ja "miten muualla euroopassa". Enne oli isoäitejä ja tätejä samassa huushollissa ja äiti sai apua jos tarvitsi. Muualla euroopassa vastasyntyneen äidit saavat apua ja sitä ei ole häpeä pyyttää. Suomessa on.
Kaikki haluavat olla niin omatoimisia ja ei-uusavuttomia, että äidit masentuvat ja huutavat kotona lapsilleen kun eivät saa hetken lepotaukoa.
Ei se ole mikään hyvä ja kehumisen arvoinen juttu. On tietenkin äitejä, jotka eivät apua kaipaa ja eivät tarvitse, ja eivät ikinä masennu ja huuda. Joo, hieno juttu. Mutta ne ovat vähemmistö. Normaali NYKYajan ihminen ei ole huono äiti jos uskaltaa sanoa, ettei aina jaksa. Ei ole huono äiti jos tarvitsee muiden apua lastenhoidon alkumetreillä ja vastasyntyneen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kasvatetaan laitoksissa, sillä heistä kasvatetaan karjaa yhteiskunnan koneistoihin ja siinä hommassa tasapäisyys, keskinkertaisuus ja tehokkuus on valttia. Ettei vaan kansalaisista kasvaisi omilla aivoillaan ajattelevia, rauhallisesti ja syvällisesti asioita pohdiskelevia yksilöitä, jotka saattaisivat kyseenalaistaa vallitsevan systeemin!
siis joku pitää hoidossa 7-17 joku toinen 9-15 ja joku esim. vain kun eskari käy eskarissa eli esim. 8.30-12.30 tai 9-13.
Sitten joku vie joka päivä, toinen 3 kertaa viikossa ja joku lapsi käy vain kahdesti viikossa. Eli kannattaa miettiä ensin ja ottaa selvää millaista virikehoitoa kukin lapsi saa.
mikä syö päiväkotiresursseja, on haaskaamista. Virikkeet pitäisi hakea kerhotoiminnasta. Jos kerhoja ei ole, vaatikaa niitä. Aktiiviset vanhemmat ovat jopa perustaneet niitä itse. Luin tästä hiljattain jostain aikakauslehdestä.
Päivähoitopaikat pitäisi jättää niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse akateemisena pätkätyöläisen EN VOI luopua lasten hoitopaikoista, tai sitten en enää voi ottaa vastaan tekemiäni opettajan sijaisuuksia lyhyellä varoitusajalla. Pitäisikö heittäytyä pitkaikaistyöttömäksi vai? Kunnalla kun ei ole mitään velvollisuutta järjestää hoitopaikkoja kuin vasta kahden viikon päästä, ei edes työllistymistapauksessa. Sitä paitsi, olisiko pätkätyöläisten lasten etu olla tässä kuussa tuossa hoitopaikassa ja ensi kuussa toisessa, missä milloinkin heittopussina?
Fiksut työttömät tekevät kaikkensa työllistyäkseen, itse teen opettajan sijaisuuksien lisäksi myös freelance-keikkoja silloin tällöin, aktiivisen työnhaun lisäksi siis.
Mutta ottakaa huomioon että virikehoitoa on erilaista siis joku pitää hoidossa 7-17 joku toinen 9-15 ja joku esim. vain kun eskari käy eskarissa eli esim. 8.30-12.30 tai 9-13.
Sitten joku vie joka päivä, toinen 3 kertaa viikossa ja joku lapsi käy vain kahdesti viikossa. Eli kannattaa miettiä ensin ja ottaa selvää millaista virikehoitoa kukin lapsi saa.
Kyse onkin siitä, että kotihoito vaatii vanhempia panostamaan lapsiin. Ei kotiäiti voi istua netissä 8h/pvässä, vaan niitä lapsia tosiaan pitäisi HOITAA.
...siis että lapsi tarvitsee aivan erityistä HOITAMISTA koko päivän. Eihän se niin ole. Lapsi kasvaa osana normaalia arkea, oppii kodin toimia, on mukana kauppareissuilla ja muissa asioinneissa, vierailuilla, kirjasto/uimahallireissuilla jne.
Jos omaa lapsuuttani mietin, niin vaikka äiti olikin kotona (kun koulu alkoi 1970, olin luokallani ainoa, jonka äiti oli kotona), ei hän koko aikaansa käyttänyt minun viihdyttämiseeni. Saatoimme joskus piirrellä yhdessä tai pelata korttia. Kauppareissuilla pelasimme sanapelejä, kävimme kävely- ja hiihtolenkeillä. Kun vanhemmat tekivät pihatöitä, lapset lähtivät ulos mukaan. Leikkikavereita löytyi naapurustosta ja kävin seurakunnan päiväkerhoa pari kertaa viikossa.
Omien lasten osalla asiat on menneet pitkälti saman kaavan mukaan, vaikka olenkin ollut työssäkäyvä äiti. Olemme kuitenkin vauvalomat olleet kotona ja lapset viihtyivät hyvin. He oppivat käyttämään mielikuvitustaan ja keksimään itse leikkejä ja tekemistä. Kavereita löytyi naapurustosta, ystäväperheistä ja leikkipuistoista 90-luvulla oikein hyvin. Ilmeisesti 2000-luvulla on tapahtunut se suuri muutos, että kaikki lapset imuroidaan päiväkoteihin "sosiaalistumaan" vaikka tilaisuus olisi olla kotonakin.
Aina joku jaksaa vaan yrittää....