Lue keskustelun säännöt.
Olen vauvan kanssa kotona ja poden huonoa omaatuntoa siitä, että on niin helppoa! ;)
02.09.2010 |
Kaksi isompaa lasta ovat jo koulussa. Heidän ollessaan pieniä olin aivan puhki eikä päivissäni ollut sekuntiakaan vapaa-aikaa. Kadehdin miestä, joka lähti aamuisin kotoa töihin lepäämään.
Nyt tämän puolivuotiaan kuopuksen kanssa on lähes luvattoman helppoa. Vauva on tyytyväinen ja minulle jää vauvanhoidon, ulkoilun ja pakollisten kotitöiden jälkeenkin hirveästi luppoaikaa.
Mutta jos käytän luppoajan vaikka nettisurffailuun (kuten nyt), kahvin siemailuun, nukkumiseen tai tv:n katseluun, omatuntoni kolkuttaa.
Sanokaa nyt: saako äitiyslomalla LOMAILLA? Vai onko minun nyt keksittävä jotain ylimääräisiä kotiprojekteja, etten vain pääse liian helpolla?
Isommat lapset eivät vaadi enää juurikaan hoitoa. Riittää, että ruoka on pöydässä ja autan tarvittaessa läksyissä. Muuten lapsista on minulle enemmänkin mukavaa seuraa kuin vaivaa. :)
Kommentit (4)
naisilta potea huonoa omaa tuntoa siitä, jos on kerrankin omaa aikaa ja saa olla rauhassa. NAUTI! Olet varmasti tehnyt osasi perheessä ja työelämässä. SItäpaitsi lapsen kanssa seuraava haastava vaihe, esim. hampaat, uhma jne. voi olla vaan nurkan takana.
Kiva että sinulla on asiat kivasti! Minullakin on ollut esikoisen kanssa oikein leppoisaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en koe huonoa omaatuntoa.Ilkeä eksäni saattaisi yltyä vielä ilkeämmäksi jos tietäisit miten mukavaa ja leppoisaa minun elämäni on.Kouluikäiset lapset jopa vahtivat pienimpää kun menen yksin kauppaan...
Ja raha-asiat on paremmalla tolalla kuin miehen kanssa eläessä.
Minulla jää paljon enempi rahaa käteen ja minulla on myös paljon vapaa-aikaa.
Isovanhemmat vahtivat lapsia myös kun käyn kuntosalilla.
Oi joi:) Mut näön vuoksi pitää joillekin valittaa kuinka rankkaa on ja kuinka väsynyt olen,vaikken edes ole:D
Meillä isommat lapset tosin jo toinen amiksessa ja toinen ysillä, pienin kohta kaksi.
Tämä iltatähti on ollut niin rauhallinen ja hyvä nukkuja aina, vetää vieläkin päikkäreirä yli kolme tuntia.
Aamun aikana tehdään yhdessä kaikki kotityöt, siivotaan, pyykätään, haravoidaan, ajetaan nurmikko jne.
Sitten mulla onkin kolmisen tuntia omaa aikaa ja yleensä luen, syön ja surffaan netissä.
Onneksi miehelläkin on leppoisa duuni, välillä istuu jalat pöydällä juoruamassa puhelimessa.
Jos tekisi rankkaa työtä ja olisi iltasin ihan poikki, olisi munkin morkkis suurempi.
Mutta ympärillä ihmiset nostavat mulle hattua kun teen niin vaativaa työtä, lasten kasvatusta ja kotitöitä isossa omakotitalossa :)
Antaa luulla vaan.
Toisaalta voisin jo lähteä töihinkin, se piristäisi, mutta ajattelen lasta enkä ole itsekäs. Tämä lapsi on meidän viimeinen joten otan isti tästä vikasta vuodesta kaiken. Sitten saankin taas painaa töitä niska limassa eläkkeeseen asti.
Nauti nyt hyvänen aika! :) Kohta lapsi alkaa seisomaan ja kävelemään, saat olla enemmän sen perässä jne. Ajattele, ettet välttämättä ikinä enää saa olla vaan ja nauttia lapsesta. Kohta jo tulee se päiväkotiaika ja työrumbat, kyllä sillon kaiholla ajattelee, että jos hetken sais hengähtää..