Elättäisittekö

Tosin minusta tuossa ei ole elättämisestä kysymys, vaan ihan normaalista perhe-elämästä.



Meillä on näin, mutta toisinpäin, olen ollut kotona kohta 9v. Enkä muuten tee kaikkia kotitöitä.

Kaikkia kotitöitä ei tarvitsisi tehdä, mutta sen verran, ettei minun töistä tullessani tarvitsisi ensi töikseni siivota päivän aikana tehtyä siivoa. Lisäksi odottaisin sitä, että lapsen/lastenhoito olisi tosiaankin juuri sitä, eikä koneella istumista lapsen/lasten katsoessa telkkaria.

Molemmat olemme olleet kotihoidontuella kotona, Espoossa saa kotihoidontuke yli 700 kuussa ja kyllä sekin auttaa.

eikä kaikkia kotitöitä tarvitse tehdä yksin. Kunhan nyt kämppä on suht koht kondiksessa. Isommat siivoilut sitten yhdessä. Ruoka olis suotavaa olla valmiina.

Eikä sen tarvis edes tehdä kaikkia kotihommia, kunhan enimmät tekis, ettei ovella tuli kaaos vastaan.

Mies saisi jäädä koti-isäksi vanhempainrahakaudeksi, muulloin joutaa töihin ihan samoin kuin minäkin. Meillä on sellaiset työt, että voidaan hoitaa lapset kotona, vaikka molemmat käyvät töissä.

Parin vuoden päästä kuopus aloittaa koulun ja sitten miehen pitäisi löytää palkallista työtä. Hommaahan aina riittää, mutta että joku maksaa siitä palkan :).



Mä joudun töiden vuoksi matkustamaan kuukausipalavereihin ja välillä muutenkin. Usein joudun iltaisin jatkamaan kotoa käsin, joten mies hoitaa iltarutiinitkin.



Minä rakasta kokkaamista ja kokkaan aina kotona ollessani lasten kanssa. Lapset tykkäävät kattaa nätisti, auttavat pilkkomisessa ja erityisesti annosten koristelu on kuopuksen lempipuuhaa.



Mies kyllä tekee "kaikki" kotityöt, jos laskisin vaatimustasoa, mutta usein viikonloppuisin vetelen mopilla sohvanalusia ja nurkkia, kun mies huitaisee paikat vähän sinne päin. Jne.

Meillä ei näes kukaan elätä ketään, vaan tietysti normaaissa avioliitossa on aina ollut yhteinen talous (yksi tili, jonka kautta kaikki tulee ja menee).