8v puhuu todella kovalla äänellä mutta itse on herkkä koville äänille

hänellä todettiin vähän aikaa sitten adhd.

ja tässä tapauksessa kuuloaistissa. kovat äänet tuntuu tosi kovalta ja keskittyminen vaikeeta jos on paljon aistiärsykkeitä. joskus niitä sulkee pois omalla äänellä.

Tuli mieleen kun lapsi oli päiväkodissakin niin tanssi/laululeikkien aikana laittoi kädet korville. Myös uimahallissa hankala olla kun iso, kaikuva tila. Lapsella myös adhd

ja EPÄILLÄÄN adhd:ta,vielä ku ei sitä diagnoosia saa tehdä...mut joo,lausunto oli että lievä adhd suuntautuminen,tilannetta seurataan ja esikouluiässä tehdään oikea diagnoosi

Pojalla on adhd ja sensorisen integraation (eli aistijäsentymisen) häiriö johon siis meillä liittyy sekä aistiyli- että aliherkkyyttä. Kuulossa ja hajuaistissa selvä yliherkkyys ja tuntoaistissa molempia.

Poika on käynyt kohta 2v sensorisen integraation ongelmiin erikoistuneella yksityisellä toimintaterapeutilla ja huimasti on ollut apua. Kannattaa ehdottomasti kysellä oman kunnan alueen SI-toimintaterapeutteja, me saatiin vähän ennen diagnoosin varmistumista kunnalta maksusitoomus sinne.

Meidän poika on nyt 7v (ekaluokkalainen), molemmat diagnoosit tehtiin juuri 6v täytettyään.



T:8

jäljessä,ja käy sen takia toimintaterapiassa.

Hirveän kekseliäs kaveri kyl on ja mielikuvitus on jotain sanoinkuvaamattoman rikasta :D oikein tarttee välillä pysähtyä kuunteleen tarkasti ku se selittää niin monimutkaisesti joitain asioita.Et kyl noi adhd:tki on fiksuja tapauksia...niil on ne omat tietyt vahvuudet :D

t.7

heh. Palstamammojen pennut haluavat itse kirkua, mutta häiriintyvät jos joku toinen mölyää.



sopii kuvaan, ihan kuten palstamamma valittaa kun lapsella on kaveri, kun se on niin tyhmä ja idiootti, ja kaverin kotona ajatellaan just samaa toisesta kakarasta, käyttäytymistaidoton jne.

Olisin onnellinen jos olisi "normilapsi", niin olisi varmasti monet muutkin adhd -lasten vanhemmat - helpottaisi elämää huomattavasti. Kaikki adhd-lasten vanhemmat eivät ole sosiaalitapauksia joita ei voisi oma lapsi vähempää kiinnostaa, toki heitäkin on. Sekä adhd että tavislasten vanhemmissa.

Jotkut erityislasten vanhemmista viitsii ja jaksaa yrittää hakea apua omalle lapselleen jotta hänenkin olisi helpompi sopeutua yhteiskuntaan ja pärjätä muiden seurassa.

Ymmärrän kyllä että monet kokee adhd -lapsen pelkäksi häiriköksi, mutta erityislapsillakin on tunteet, ja moni heistä TODELLA suree sitä ettei ole normaali ja pysty käyttäytymään niinkuin kuuluu ohjauksesta huolimatta.