Miten sanoa kaverille, että hänen miehensä on syy siihen, ettei heitä kutsuta illanviettoihin?

mulla on todella laaja ystavapiiri, mulla on 7 kummilasta ja joulukortteja saan lahes 100. Mun mieheni on oikeesti juntti. Ihana aviomies ja paras isa lapsillemme, mutta kun ollaan kylassa, han sulkeutuu lasten kanssa leikkimaan tai sitten on sohvan nurkkauksessa ja naputtelee kannykkaansa. Raivostuttavaa ! Ma taas olen se, joka aina istutetaan poydassa keskelle, koska pidan hyvin puhetta ylla, tiedan nippelitietoja monesta asiasta, eli jos keskusteltu menee johonkin asiaan, luultavasti pystyn osallistumaan siihen. Ma ihmettelin kun hyva ystavani ei ikina pyytanyt meita lastensa synttareille, mutta meille odotti aina kutsua. Kerran pyysin sanomaan suoraan mika mattaa ja han sanoi syy on mieheni, kun han on sen nakoinen etta kyllastyttaa. Ja huvittavinta on, etta mieheni viihtyy naissa lasten synttareissa, mutta ei osaa sita ulkoisesti nayttaa. Ma tietenkin loukkaannuin tasta, varsinkin kun hanen miehensa taas on todella aanekas ja kunnon kaikkitietavainen kovasti muita arvosteleva henkilo. Nuoruudessa meilla oli vahan sama ongelma, ystavan mies on alkoholisti. Tapasivat kun oli alle 25 v ja silloin oli jo monettakohan kerran ollut katkolla ja vaikka mita. Kun oli juhlat, ystavani ilmoitti ettei kukaan saa juoda alkoholia ja kotona kaikki pullot pitaa laittaa piiloon ja mieluiten lukkojen taakse. Siihen aikaan illanistujaisista ei tullut mitaan kuivin suin ja muutaman kerran jalkeen heita ei enaa kutsuttu ja ystavani ei voinut kuvitella etta olemme niin rajoittuneita ettemme voi olla yhta ilmaa kuivin suin. Olisimme voineet, mutta emme halunneet. No, ei omena puusta kauas pudonnut. Kun oltiin kesalla heidan esikoisen rippijuhlissa ja veimme miehen kanssa kaksin, lapset olivat mummolassa, lahjaksi 50 euroa, vastasi paivansankari voi vittu, vain 50 euroa. Jai halaukset antamatta. Kysymykseen vastaus, jos han on sun todella laheinen ystavasi, ma kertoisin. Mielummin kertoa, kun jattaa toinen epatietoisuuteen. Jos on vaan ns hyvanpaivantuttu, ala puutu. Et ole emanta. Mutta jos et heita kutsu seuraaviin juhliisi, varaudu selittamaan. En makaan kutsu juhliini ihmisia, joita en sinne halua. Kutsuja paattaa.

ettei teitä kutsuta siksi, kun sinä olet kokolailla omahyväinen.

Ja voihan hänet kutsua yksinkin!

mä jättäisin tuon kyllä kutsujan ja ei-kutsutun hoidettavaksi enkä tulisi kolmantena osapuolena väliin.

Meillä on itseasiassa lähipiirissä ihan sama tilanne. Toistaiseksi olemme kärvistelleet, mutta pitkään en enää jaksa.

Aika surullista jos noin eristetään kaveripiiristä.

Ei ole sinun asiasi kertoa miksi heitä ei ole kutsuttu.

PYsy kauempana vaan.



Sinänsä mä voin kuvitella, että mun miehestä ei kaikki tykkää ja jättää siksi kutsumatta meidän molemmat. Mies on kiva ja hyvä mies mutta vähän juntti ja käytöstavaton. Tiedän siis asian. Mut mä satun kuitenki nsitä miestä rakastaan ja jos sen takia en kelpaa kavereilleni niin voivoi. Arvatkaapa kumpi mulle on tärkeämpi?

Me muut ollaan tunnettu toisemme jo 10 v aiemmin ennen kun tuo mies tuli kuvioon. Nyt emme enää juuri voi keskustella muusta kuin tuon miehen tekemisistä, dominoi liikaa tapaaamisia.

Yhä enemmän olemme tapailleet niin että tuo pariskunta jää kokonaan pois.

esim."Kuule Tiina. Sä olet ihan kiva ja kaikki haluais sun tulevan sinne juhliin. Kyse on tuosta sun Urposta... se on vaan ihan vitun mulkku apina. Se on ruma, haisee pahalle ja on tyhmä... kukaan ei kaipaa sitä minnekään. Sillä on varmaan tosi iso jorma kun sä viitsit sitä katella... ihan kaikella ystävyydellä hei..."

Nykyisin pyrimme sitten kutsumaan naisen erinäisiin "tyttöjen iltoihin" niin ei tartte kutsua miestä ja sitä ei ihmetellä. Tai järkätä muutoin sellaisia tapaamisia joihin miehen kutsumisen voi välttää.



On ihan oikeasti tosi kamalaa, jos yksi ihminen onnistuu latistamaan fiilikset esim. haastamalla riitaa humalassa tai käyttäytymällä kuin ääliö. Ei kukaan jaksa sellaista ikuisesti katsoa, vaikka olisi kuinka hyvä kaveri.

kyllä haluaisin tietää syyn, nyt kaveri ajattelee, että ette enää pidä hänestä, tai jos hän on miehensä kanssa puhunut asiasta niin mies varmaan sanoo, että olette vaan kateellisia heille ja ystävä alkaa puolestaan ajatella, että joo, oottepa kusipäitä..

esim."Kuule Tiina. Sä olet ihan kiva ja kaikki haluais sun tulevan sinne juhliin. Kyse on tuosta sun Urposta... se on vaan ihan vitun mulkku apina. Se on ruma, haisee pahalle ja on tyhmä... kukaan ei kaipaa sitä minnekään. Sillä on varmaan tosi iso jorma kun sä viitsit sitä katella... ihan kaikella ystävyydellä hei..."

esim."Kuule Tiina. Sä olet ihan kiva ja kaikki haluais sun tulevan sinne juhliin. Kyse on tuosta sun Urposta... se on vaan ihan vitun mulkku apina. Se on ruma, haisee pahalle ja on tyhmä... kukaan ei kaipaa sitä minnekään. Sillä on varmaan tosi iso jorma kun sä viitsit sitä katella... ihan kaikella ystävyydellä hei..."

Aika surullista jos noin eristetään kaveripiiristä.

Mies piti minulle yllätyssynttärit ja jätti kutsumatta ne joiden seurassa ei ole kiva olla, vaikka sitten kuuluivatkin ns.lähipiiriin.

Oli todella mukavaa kun kukaan ei kukkoillut tai arvostellut tai pätenyt. Aivan upeat synttärit.

Noista synttäreistä on jo vuosia. Joitain tavallisia synttärijuhlia on ollut sen jälkeenkin. Ja yhdetkin juhlat oli aika ikävät kun yksi vieras valitti koko ajan ihan kaikista ja kaikille. Ei siinä tilanteessa oikein osannut sanoa että suu kiinni.

eli jätä sanomatta, ei ole sun juttus ollenkaan.

PYsy kauempana vaan.

Sinänsä mä voin kuvitella, että mun miehestä ei kaikki tykkää ja jättää siksi kutsumatta meidän molemmat. Mies on kiva ja hyvä mies mutta vähän juntti ja käytöstavaton. Tiedän siis asian. Mut mä satun kuitenki nsitä miestä rakastaan ja jos sen takia en kelpaa kavereilleni niin voivoi. Arvatkaapa kumpi mulle on tärkeämpi?

ja aivan oikein, olisihan se kurjaa jos et rakastaisi miestäsi! Mutta ap.lla kaverilla oli ilkeä ja paha mies. Jos sinun miehesi olisi muita kohtaan sellainen, niin miten silloin asiaan suhtautuisit?

Meillä myös ystävälläni todella rasittava mies. Hitaasti mutta varmasti on heidän kutsumisensa meille vähentynyt, niin kurjaa kuin se onkin. Minä vaan en yksinkertaisesti pysty kuuntelemaan kys. hemmon juttuja pitkään, ovat niin outoja.



Mutta älä tosiaan kerro ystävällesi syytä, pahoittaa vaan turhaan mielensä.

Mä en menis ite kertomaan. Jos sun kaveria mietityttää, niin sano, että kannattaa kysyä suoraan siltä kutsun lähettäjältä. Ja voithan sä sille kutsujalle vinkata, että ei-kutsuttu olis halunnu tulla ja ihmetteli, miksei oo kutsuttu.



Mut älä mee itse sekaantumaan, saat vaan palkaksi haukut tms.

Kiva, menevä ja fiksu ystävä otti hölmöllä turhalla tiedolla pätevän äijän jonka kuunteleminen on ä-lyt-tö-män rasittavaa!!! Kaveria on nykysin kiva tavata vain jos se jättää ukkonsa kotiin ;). Ehdotan kutsuja ilman avecia...

yhden siskoni kanssa. Todella inhottavaa.