Jos juoksen 7km/ 60 min 3krt viikossa, paljonko se suunnilleen kuluttaa?
Eli jos syön vanhaan malliin, niin paljonko viikossa pitäisi laihtua tuolla liikunnalla?
Kommentit (23)
Itse harrastan reippaita kävelylenkkejä, ja köpöttelen tuon 7-8 km tunnissa. Huom, olen lisäksi melko lyhytraajainen (alle 160 cm pitkä)!
En tiedä tarkkaan kun kartasta vaan olen pituutta hahmotellut.
Itse harrastan reippaita kävelylenkkejä, ja köpöttelen tuon 7-8 km tunnissa. Huom, olen lisäksi melko lyhytraajainen (alle 160 cm pitkä)!
Mulla menee tunti 6 kilometriin, josta hölkkään puolet ja puolet kävelen reippaasti.
Toki se vaatii sen, että ei lisää syömisiä yhtään (ja tämäkin sillä edellytyksellä, että tähän asti paino on pysynyt samana eikä kasvanut hiljalleen). Läheskään kaikilta tämä ei onnistu.
Ei ole todellakaan pakko laihduttaa tahtiin 500 g viikossa. Hitaampi tahti on usein paljon helpompi, varsinkin jos liikakiloja on vain vähän.
En tiedä tarkkaan kun kartasta vaan olen pituutta hahmotellut.
Kevyttä liikuntaa kykenee tekemään myös päivässä useita tunteja ilman yliväsymystä, jos jaksottaa sen järkevästi. Myös kulutus on kovempi.
Etenkin yli 20vuotiailta suosittelisin jättämään rankan liikunnan pariin kertaan viikko. Muutoin urheiluvammat ovat osa elämäänne jopa parantumattomasti.
Kevyesti ja järkevästi oikealla tekniikalla, paneutuen ryhtiin ja oikeaan asentoon huomioiden näitä seikkoja joka sekunti, kunnes se tulee automaationa. Harvalla tulee koskaan.
Näkee monesti kamalia asentoja. Selät köyryssä vedetään menemään ja polvet pyörii ympyrää kuin nivelenä olisi pallonivel. Ei ihme jos selkään ja polviin sattuu eikä pääse lenkille viikkoihin.
selkä köyryssä leuka lopsottaen auki. Kaloreita kuluu ja tulee juostua nopeammin kuin muut. Eikä se haittaa jos polvesta vähän pistää. Sääli on heikkoutta eikä sankari tunne kipua.
Sisua perkele. Tekniikasta viis, kunhan on lenkki juostu ja pääsee äkkiä suihkuun.
nopeus tulee myöhemmin. Ensin tekniikka. Moni ei käytä lantiotaan oikein. Tekniikka lisää myös luonnollisesti nopeutta ja antaa vaivattoman askelen, tällöin teoriassa jaksaa juosta pidempään.
Suosittelen lämpimästi nyrkkeilemään samalla kun juoksette, opitte luonnollisen ylävartalon käytön juoksullenne. Monen ylävartalo ei nimittäin ole kovinkaan rento. On järkyttävää katsella niskajäykkänä juoksevia ihmisiä.
Sillä on hyvä seurata sykkeitä ja näet kaloreiden kulutuksen.
Juokse omaa tahtiasi! Ilmeisesti olet aloittelija ja sykkeesi nousee vähemmällä ponnistelulla korkeammalle kuin kokeneella. Juoksussa kehittyy hyvin nopeasti. Nimenomaan olen lukenut, että juoksua aloittelevien ohitse pyyhkäisee sauvakävelijöitä, mitä siitä! Sä kuitenkin kehityt nopsaan. Todennäkösesti kuukauden päästä juokset jo ainakin kilsan enemmän.
nopeus tulee myöhemmin. Ensin tekniikka. Moni ei käytä lantiotaan oikein. Tekniikka lisää myös luonnollisesti nopeutta ja antaa vaivattoman askelen, tällöin teoriassa jaksaa juosta pidempään.
Suosittelen lämpimästi nyrkkeilemään samalla kun juoksette, opitte luonnollisen ylävartalon käytön juoksullenne. Monen ylävartalo ei nimittäin ole kovinkaan rento. On järkyttävää katsella niskajäykkänä juoksevia ihmisiä.
Suurin osa lenkkeilijöistä ei osaa juosta. Ei maksa vaivaa käydä juoksukurssilla. Kyllä sitä amatöörikin juoksee maratoonin ja vaikka mitenkä kovaa.
Se ei palvele terveyttä ja ajatusta liikunnan terveysvaikutuksista. Tarkoituksena on lisätä elinikää + muita hyötyjä elimistölle.
On epäedullista vetää itsensä hajalle nakkelemalla raajojaan miten sattuu.
Kyllä moni juoksee lujaa ja nopeasti ja kunto on kova. Se että miten pitkään terveys kestää sellaista juoksua.
Hopi hopi kursseille oppimaan oikea tekniikka. Juoksu ei ole niin yksinkertaista, kuin näyttää.
Kaikki liikunta vaikka hidas on kuitenkin terveellisempää kuin makailu.
Kaloreiden kulutuksen saa kuitenkin kaavalla 1 kcal juostua kilometriä ja juoksijan kiloa kohti selvästi tarkemmin kuin sykemittari. Sykemittarin antama arvio voi hyvin olla 50 % pielessä varsinkin, jos sykemittariin ei ole tallennettu juoksijan hapenottokykyä (mikä vain harvoin on aloittelijalla tiedossa). Tämä heitto tulee siis vain siitä, että hyväkuntoinen juoksee samassa ajassa samalla sykkeellä selvästi pitemmän matkan kuin huonokuntoinen. Jos sykemittari ei tiedä juoksijan kuntoa, se käyttää jotain keskiarvoa, joka voi olla täysin pielessä.
2
Kaloreiden kulutuksen saa kuitenkin kaavalla 1 kcal juostua kilometriä ja juoksijan kiloa kohti selvästi tarkemmin kuin sykemittari. Sykemittarin antama arvio voi hyvin olla 50 % pielessä varsinkin, jos sykemittariin ei ole tallennettu juoksijan hapenottokykyä (mikä vain harvoin on aloittelijalla tiedossa). Tämä heitto tulee siis vain siitä, että hyväkuntoinen juoksee samassa ajassa samalla sykkeellä selvästi pitemmän matkan kuin huonokuntoinen. Jos sykemittari ei tiedä juoksijan kuntoa, se käyttää jotain keskiarvoa, joka voi olla täysin pielessä.
2
Ilman sitä kalorinkulutusta on mahdoton laskea, koska erikuntoisilla liikkujilla syke on rasitukseltaan eritasoisessa liikunnassa ihan erilainen, mutta kalorinkulutuksessa ei ole kuitenkaan vastaavaa eroa.
Mutta sykemittarin käyttämä arvio hapenottokyvylle ei ole välttämättä oikea, vaan se voi olla esim. vain iän ja sukupuolen perusteella käytetty keskimääräinen arvo, joka voi kuitenkin olla täysin pielessä. Sen vuoksi myös sykemittarin antama kalorinkulutusarvio voi olla täysin väärä.
Ja vaikka sykemittari käyttäisikin mittariin käyttäjän tallentamaa arvoa (silloin kuin käyttäjä on tiennyt oman hapenottokykynsä ja tallentanut sen mittariin), niin kalorinkulutus on silti vain arvio. Eli mittari arvioi sykkeen avulla, kuinka raskasta liikuntaa käyttäjä on harrastanut, ja laskee tämän perusteella (+ käyttäjän muiden tietojen - esim. paino ja maksimisyke - perusteella) arvion kalorinkulutukselle. Kaksi yhtä paljon energiaa kuluttavaa liikuntalajia voi kuitenkin nostaa sykettä eri tavalla, joten tämäkään arvio ei ole kauhean tarkka. Esim. tyypillisesti rauhalliseen tahtiin tehty painojen nostelu ei nosta sykettä paljoakaan, mutta kuluttaa silti energiaa.
2
Kaloreiden kulutuksen saa kuitenkin kaavalla 1 kcal juostua kilometriä ja juoksijan kiloa kohti selvästi tarkemmin kuin sykemittari.
Ihan fysiikan lakien mukaan juoksun aiheuttama energiankulutus riippuu siitä, kuinka painavaa massaa on siirretty kuinka pitkä matka. Juoksijan kunnolla ei ole vaikutusta energiankulutuksella. Sen sijaan hyötysuhteella kyllä on jonkin verran eli käytännössä hyvällä tekniikalla juokseva juoksija käyttää kuljettua kilometriä kohti vähän vähemmän energiaa kuin huonolla hyötysuhteella juokseva. Tämä ei kuitenkaan tavallisella kuntoilijalla aiheuta niin suurta vaihtelua, että sitä tarvitsisi ottaa huomioon energiankulutusta arvioidessa.
Sykemittari ei kuitenkaan tiedä, kuinka pitkän matkan juoksija on juossut. (Paitsi jotkin GPS-paikantimella varustetut, mutta tuskin nekään käyttävät tietoa kalorinkulutusarviota laskiessaan.) Sen vuoksi se joutuu arvioimaan energiankulutusta toisella tavalla eli ottamaan huomioon liikunnan rasittavuuden (tähän arvioon syke ja hapenottokyky vaikuttavat) ja käytetyn ajan.
2
Ennenkuin ostatte itsellenne lenkkareita tai sykemittareita tms ylimääräistä sälää.
Todella moni näistä experteistäkin juoksee aivan väärin. Olisi ilo ojentaa näitä experttejä ja opettaa heille oikea juoksutyyli. Se kun ei ole mikään itsestään selvyys.
voisiko joku kurssin käynyt kertoa vinkkejä, miten oikeaa tyyliä voi harjoitella?
Jos esim. painat 70 kg, niin yksi lenkki kuluttaa 7 * 70 kcal eli 490 kcal. Juoksunopeudella ei ole suurtakaan vaikutusta kulutukseen, vaan kokonaismatka ratkaisee.
Viikossa siis 70 kg painava henkilö kuluttaa tuolla tavalla vajaat 1500 kcal, joka tarkoittaa noin 200 g:n painonpudotusta. (Yhden kilon pudottamiseen tarvitaan noin 7000 kcal:n vaje.)