G: Kuinka tärkeitä lasten harrastukset ovat sinulle?
Kuinka paljon joustat ja venyt pystyäksesi antamaan lapsillesi riittävät harrastusmahdollisuudet? Vai onko harrastaminen nykyään jo liian tärkeää?
Mitä harrastuksia lapsillasi on ja mitä kaikkea ovat elämänsä aikana kokeilleet?
Kommentit (13)
koulun ohi "tärkeysjärjestyksessä" Kun 7-vuotiaalla on 3-5 harrastuskertaa viikossa yhtä lajia ja 3 kertaa toista lajia ja siihen päälle yksi taideharrastus niin missä on yhteinen aika? Tai jos perheessä kaikilla on 3-5harrastusta ja jokainen päivä on pelkkää menemistä ja tulemista ja kuskaamista harrastuksesta toiseen, niin tuntuu että kotielämää juostaan karkuun.
äitinä lasten harrastukset kyllä vievät aikaa, ei siitä pääse mihinkään.
Vanhin oli aikanaan partiossa monta vuotta, lopetti siinä vaiheessa kun tuli vartioikään. Lisäksi hän on pelannut lentopalloa monta vuotta, nykyään valmentaa pienempiä. Harrastuskuskaukset + pelimatkat veivät silloin aikaa, nyt hänellä on ajokortti itsellä joten pääsee itse.
Keskimmäinen on harrastanut yleisurheilua viime kesään asti, lisäksi monena kesänä oli jalkapallo ohjelmassa. Talvikaudella salibandy, joka jatkuu edelleen. Treenit on kodin vieressä, joskus lähdetään turnauksiin mukaan.
Nuorin harrastaa myös yleisurheilua ja jalkapalloa, talvikaudella hiihto ja lentopallo. Lentopallossa on niin onnellinen tilanne että tulevalla kaudella vanhempi tytär valmentaa tätä nuoremman joukkuetta :) Mutta nuo muut harrastukset vaativat sitten vanhempien panosta.
Näiden myötä toimin aktiivisesti paikallisessa salibandyseurassa sekä yleisurheiluseurassa.
Lasten harrastukset ovat tärkeitä, mutta kyllä niistäkin joustetaan tarvittaessa. Me emme kuitenkaan elä niiden ehdoilla, vaikka ne aika pitkälle viikot aikatauluttavat. Silti me molemmat vanhemmat löydämme aikaa myös omille harrastuksille.
löytyy aikaa kaikkeen harrastamiseen?
Miten kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä löytyy aikaa kaikkeen harrastamiseen?
Meidän vastaus edellisen kysymykseen on: käytännöllisesti katsoen ei tuijoteta lainkaan telkkaria. Usko tai älä, se riittää! Tutkimusten mukaan ihmiset käyttävät yli 3 tuntia päivästään TV:n äärellä. Me vietetään se aika harrastuksissa.
Meillä lapset saavat harrastaa mitä haluavat, käytännössä lajeja on nyt vain yksi, koska se on niin vaativa että harjoituksia on useita kertoja viikossa. Harrastuksettomia iltoja on viikossa kuitenkin aina 1-3, vähän viikosta riippuen.
Itse joudun vielä toistaiseksi kuljettamaan lapset harrastuspaikkaan autolla. Käytän ajan hyväkseni ja teen ruokaostokset, puhun puhelimessa ja noin joka toinen päivä teen itsekin lenkin sillä aikaa kun lapset ovat treeneissään.
7- ja 9-vuotiailla tytöillä on vähän hassusti vanhemmalla 1 harrastus ja nuoremmalla 2. Harjoituskertoja kertyy vanhemmalle 4 x viikossa 2-2½ h kerrallaan ja nuoremmalle 4 x viikossa 2 h kerrallaan + 1 x viikossa 1 h.
Lajit ovat joukkuevoimistelu ja taitoluistelu + telinevoimistelu.
Harrastukset ovat minulle tärkeitä siinä mielessä, että ne ovat mieleisiä ja tärkeitä lapsille. Jos innostus loppuu tai harrastaminen alkaa haitata jaksamista muuten, se loppuu ainakin kilpatasolla harrastamista harkitaan uudestaan.
Toivoisin myös, että lapsemme löytäisivät jonkun sellaisen harrastuksen, josta he saisivat vaika elinikäisiä ystäviä ja joka kantaisi ehkä teini-iän pöljimpien kokeilujen yli. Itselläni tällainen harrastus on ollut ja olen saanut siitä valtaavasti. Jos mitään suurta rakkautta ei harrastuksista löydy, toivottavasti kuitenkin omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.
Me käymme molemmat vanhemmat töissä ja meillä on lisäksi 4-vuotias, joka ei vielä harrasta mitään (koska ei halua, olemme kokeilleet mm. jumppaa).
Harrastaminen vaatii hyvää organisointia ja kalenteria, sekä jonkin verran yhteispeliä ryhmän lasten vanhempien kanssa mm. kimppakyytejä. Itse hyödynnän lasten harjoitukset lenkkeilemällä ja käymässä joskus uimassa. Ja vaatii toki viitsimistä vanhemmilta. Mielestäni harrastaminen ei sillä tavalla ole mistään yhteisestä ajasta pois, koska kouluikäiset jo huitelevat paljon omissa puuhissaan - leikkivät joko kotona tai ovat kavereiden kanssa ulkona, eli jos eivät olisi harrastuksissa, emme me sitä aikaa kuitenkaan askartelisi tai pelaisi lautapelejä perheenä. Viikonloppuisin sitten puuhataan enemmän yhdessä - käydään uimassa, laskettelemassa, luistelemassa, hiihtämässä. Tai ihan vaan ollaan ja pidetään elokuvakekkerit.
Meillä nuo lajit ovat oikeastaan olleet tuossa: jumppaa eri muodoissa, luistelua luistelukoulusta saakka. Kuvataidekoulua ja englannin kerhoa on kokeiltu, mutta ne eivät ole olleet niin mieleisiä että olisivat jatkuneet.
lapsilleni kyllä, joten teen kaikkeni, että saisivat harrastaa haluamiaan asioita. Vaikka se tulisi kalliiksi ja veisi kaikki illat.
Meidän lapset saavat harrastaa, vaikka tulisi kalliiksi. Mutta eivät siten, että vie kaikki illat. Harrastoon kaikki iltapäivät, mutta ei illat.
lapsilleni kyllä, joten teen kaikkeni, että saisivat harrastaa haluamiaan asioita. Vaikka se tulisi kalliiksi ja veisi kaikki illat.
ja kyllä meidän työssäkäyvässä perheessä löytyy aikaa yli kymmenelle harrastuskuljetukselle viikossa. Rahasta on kyllä tiukkaa, koska lasten harrastukset maksavat vuodessa yhteensä noin 3500 euroa.
juttuja, joiden tarkoitus on tuottaa iloa ja onnistumisen elämyksiä lapselle. Minun elämäntehtäväni tällä hetkellä on olla äiti, joten en koe että oman lapseni hoitaminen ja harrastuksiin kuljettaminen tms olisi joustamista. Se on sitä elämää, jota haluan nyt elää. Lapseni harrastaa erästä kerhoa, musiikkia ja liikuntaa. Harrastukset ovat jatkuneet jo muutaman vuoden. Harrastaminen on liian tärkeää silloin, jo siitä kärsii koulu tai yöunet tai lapsi ei itse nauti harrastuksesta.
Keskimäärin 18 tuntia viikossa ja rahaa niin, että tingin kaikesta omastani.
Mutta aika aikaansa kutakin.
että lapsi oppii nauttimaan elämästään tekemällä mielekästä asiaa sekä saamaan hyvää oloa liikkumisesta. Se on niin tärkeää, että joustan mieluummin omista menoistani.
Yritän taata lapselleni onnellisen elämän, tai ainakin antaa avaimet onnellisempaan elämään.
Vaikeassa elämäntilanteessa, vastoinkäymisiä kohdatessa on suuri asia jos kykenee purkamaan pahan olonsa johonkin tekemiseen tai liikuntaan jossakin muodossa.
Sen sijaan, että addiktoituisi johonkin kuten alkoholi, pelaaminen, netti, ruoka jne.
kuljettaa treeneihin. Muuten voivat mennä bussilla tai pyörällä. Saavat siis harrastaa niin paljon kuin itse jaksavat, me emme itse jaksa enempää :) Kuljetusten lisäksi osallistumme vanhempainiltoihin ja käydään silloin tällöin peleissä/esityksissä/kilpailuissa/näyttelyissä.
Rahallisesti raja menee n 2000 eurossa/vuosi. Siihen rahaan pitää mahtua harrastusmaksut, varusteet, matkat, leirit jne. Vielä ei ole lapset olleet enempää vailla eivätkä edes tiedä, että tuollainen raharaja ollaan laskettu (enempään ei olisi varaa).
meillä on kolme lasta ja kahdella vanhemmalla on harrastuksia, toisella kaksi ja toisella yksi, lisäksi päälle vielä ajoittaiset uimakoulut.
jo tässäkin hommassa on tarpeeksi rumbaa. en halua uhrata kaikkea omaa vapaa-aikaani lasten kuskaamiseen tai myyjäisiin leipomisiin ym. haluan itsekin päästä muutamana iltana viikossa harrastuksiin ja myös mies harrastaa aktiivisesti liikuntaa.
rahallisestikaan ei ole mahdollista kustantaa kovin montaa kallista harrastusta. esikoisen salibandy maksaa vuodessa tällä hetkellä n. 600e ja summa tulee nousemaan tulevaisuudessa, kaksi yhtä kallista harrastusta per lapsi olisi jo liikaa.