Syynytys ei satu!

Mulla oli ihan kauhee afterdagen. Se sattui!

m33

eihän se satu ku jotku repee todella pahasti. Ja supistuksetkin on varmasti kaikilla yhtä kovia, jotku vaaan tahallaan menettävät tajuntansa.

mutta synnytys kyllä sattui aivan perkeleesti.



T. Säälittävä luuska.

Mua varoiteltiin että se synnytys sattuu niin helvetisti. No kyllä se sattu mutta ei nyt helevetisti kuitenkaan. Tuntuu että nuo iänikuiset valittajat on tosi herkkiä luusereita. Minä en kunnioita "naisia" (luuskoja ne ovat), jotka sanovat että synnytys sattui. Mites meni tekeytymään raskaaksi. Toivottavasti oppi jotain.

:D



SYYNYTYS! :D :D

kipukynnykset :) Ja synnytykset erilaisia. Minulla esikoisen synnytys oli hyvin hyvin piinallinen kokemus, mutta kuopuksen aikaan tunsin vain pientä jomotusta.

Eihän kukaan voi olla noin yksinkertainen? Provohan tämä on, mutta kait typeryksiä siltikin löytyy?

kun synnytin ekan lapsen käynnistettynä. toinen rupesi syntymään omia aikojaan ja oli kyllä elämäni kivuliain kokemus. siinä lähti tajukin kankaalle kipujen takia

koska keho eliminoi kaikki siihen liittyvät kivut. =)

Tiedän, että sattui, mutta keho ei muista.

Kostautukoon tämä provoilu sulle seuraavassa synnytyksessä!

koeta nyt keksiä parempia provoja kun ei lapsetkaan ole häiritsemässä sun keskittymistä. Jookos.

Hieno kaupunki, haluan synnyttää seuraavaksi siellä. Pelkkä historiallinen miljöö ja hienostunut ruotsinkieli riittävät puudutukseksi.

T: mieheni on hammaslääkärissä

tekemistä tämän ketjun kanssa. Ja kärsi vitun luuska ihan vitusti seuraavassa synnytyksessä tai paskalla istuessasi. PM

Olen synnyttänyt 4 lasta luomuna, koska minulla sattui vasta viimeisen sentin aukeaminen ja ponnistus. En niiden takia viitsinyt pyytää puudutetta kun menivät kuitenkin nopsaan ohi.



Mutta sitten on paljon tuttuja kertonut, että avautumisvaihe sattui ja ponnistaminen ei yhtään.



Eli jollekin sattuu toinen asia kuin toiselle. Kolmannen kohdalla pelkäsin ponnistamista, koska tiesin, mitä helvettiä se minulle on. Se tietenkin vaikeutti synnytystä. Neljännen kohdalla selvisin siitä, koska ajattelin, että "tämä on saatana viimeinen kerta kun tähän laverille tulen makaamaan. Kun tämän 10 minuuttia selviän hengissä niin en ikinä enää tule tähän"



Että kyllä synnytys sattuu. Erilailla ja eri vaiheessa meillä kullakin. Itse koen, että olen päässyt helpolla ja olen kiitollinen siitä. Mutta ei tulisi mieleenkään tuomita kaveria, joka synnytti 48 tuntia tajuttomuuden rajalla.

Itseasiassa kun muistelen,synnytin alle 2 kk sitten ja muistan vieläkin miten kipeitä ne varsinaiset synnytyspoltot oli.Varsinkin pari tuntia ennen ponnistusvaihetta alkaneet.Mut itse synnytys eli lapsen ulos tulo ei tuntunut miltään.En siis huomannut koko juttua vaikka oli vain normi epiduraali ja sekin laitettu n.5,5h aikasemmin.Kätilö sano mulle kahteen kertaan et avaa silmäs ja katso kun hoin ettei tästä mitään tule kun ponnistaminen ei johda mihkään.kun avasin simmut lapsi oli kätilön kädessä.

Että silleen =) =) =)

ja sanon että kuule nyt luuska, synnytys ei satu, sulla viiraa päässä. Ja lopetan yhteydenopidon siihen.



Karseita huuhkajia nää valittajat.

RuusuN-Piikki kynnenalla sattuu PALJON ENEMMÄN!!! KOKEMUSTA ON!!! MOLEMMISTA!!!



T. SYNPPIS AV-MAMMA!!! KERAVALTA!!!

noin mäki aattelin ennen kolmatta synnytystäni.. käynnistetty 1,5h kestänyt ja ilman mitään kipulääkettä oli jopa mulle jo melkein liikaa... ennen olin aina ihmetellyt et mix jotkut huutaa muka siitä kivusta...tosin mua sattu nyt niin paljon etten pystynyt edes huutamaan...

Niistä en tiiä, mutta kyllä tätä luuskaa ainakin synnytyksessä sattui.

tosi nopea,

en hirveemmin tuntenut kipua, tai sit tietämättömänä en oikein osannut ajatella :D

Luulin et on paska tiukas ja mahas kiertää ihan sikana.



Toka synnytys oli pitempi ja kipeä. Jouduin käyttämään puudutteitakin!

Voi vittu mikä luuska olen :'<

SAA RUOSKIA!